Mies alkoi kakomaan yhteenmuuttoa, kun ehdotin yhteistä käyttötiliä ja kulut tulojen mukaan

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään yhteisiä tilejä. Ikinä en suostuisi.

Taloustili tuossa  ilmeisemmin kyseessä.  Siitä maksetaan mm. ruokakulut.

Ei se tarkoita ettei olisi omaa päätiliä sen lisäksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

harvoin se isotuloinen haluaa tyytyä siihen elintasoon, mikä pienituloisen mielestä on kohtuullista. Pienituloinenhan määrää sitten ihan kaikesta maksullisesta, ruuasta sähkönkäyttöön.

Mitä pahaa tuossa olisi? Yhteiset kulut puoliksi ja pienituloisemman tulojen mukaan, omat kulut on sitten omia. Aika moni hyvätuloinen elää alhaisemman elintason mukaan kuin mitä tulot antaisivat myöten.

Siinä katsotaan kellosta, kuinka pitkään suihkussa saa olla ja sammutellaan valoja. Saunaa ei lämmitetä eikä tehdä uuniruokia. Pöytätietokone myydään ja ostetaan tilalle tabletti.

Tehkää yhteinen ns taloustili, jolle kumpikin siirtää rahaa saman % osuuden nettotuloista. Ensin pitää tietenkin laskea mitkä ovat taloutenne kulut €/kk (sähkö, vakuutus, vuokra/vastike, netti jne) ja siitä laskea % jonka kumpikin tulouttaa taloustilille kuukausittain. Silloin kumpikin maksaa oman osuutensa yhteisistä ns kiinteistä menoista. Ruokaostokset kumpikin maksaa vuorollaan, jos on kyse ihan peruskamasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.

Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.

Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).

Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.

Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.

Hyvin kirjoitettu. Samat havainnot 10 ulkomaanvuoden jälkeen jotka vietin etelä Euroopassa. Sitten kauhisteltiin että siellä etelässä miehet on machoja:) ja että Suomessa on tasa- arvoista. Joo, jos se tasa- arvo on sitä että nainen tekee kaiken ja maksaa puolet menoista,on täällä tasa- arvoista.

Olen nyt suomalaisen miehen kanssa ja meillä on 2 lasta. Tuloerot 1500 e kk nettona ja minä maksan puolet kaikesta, miehen vaatimuksesta. Hän säästää 1000 e kk säästötililleen ja riitojen yhteydessä uhkaa ostaa oman asunnon. Minä hoidan käytännössä ihan kaiken sähkösopimuksista remontteihin, hän harrastaa illat ja minä hoidan lasten läksyt jne työpäivän jälkeen

Miksi suostun tähän? Eipä ole Suomessa valinnanvaraa.Käytännössä ekan lapsen jälkeen tiesin että kaikki kaatuu päälleni mutta miehen painostuksesta teimme toisen,itse olen ainoa lapsi ja halusin myös sisaruksen lapselle. Yritän jaksaa kun lapset aikuisia ja sitten ero. ja elintaso ei laske asumme vuokralla kun miehen mielestä minun tulisi maksaa 2000 e nettopaökalla puolet lainasta johon hänellä on 70 000 käsiraha ja netto 3400 e kk. minulla ei jää säästöön mitään maksan kaikki lasten tarvikkkeet ja vaatteet puolet vuokrasta ja laskut.En ole käynyt edes kampaajalla 5 vuoteen tai missään itsekseni 10 vuoteen... Mies on oman alansa tohtori teknillisellä alalla.

Hyvin yleistetty. Ja eihän teillä todellakaan mene 50-50 vaan sinä maksat reilusti enemmän. Jos kerran lasten kulut on jostain syystä vain sinun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiset ei koskaan ehdota, että muutetaan yhteen, minä maksan kaiken.

Eihän miehetkään vastaavaa ehdota :D

Nuoruuden poikaystäni yhteenmuuton jälkeen alkoi pian tekemään ohareita oman osuutensa maksamisesta vuokrasta, ruuasta yms. Lopulta lähes kaikki menot jäi mun maksettavaksi. Miksi mies ei avoimesti kertonut, ettei aio osallistua yhteisiin menoihin vaan hän huijasi? Oltiin pienituloisia opiskelijoita suunnilleen samoilla tuloilla, joten eihän mulla ollut elättiin varaa tai halujakaan, kun kotityötkin alkoi mieheltä unohtua.

Koska viinamenoja on hankala tarkkaan etukäteen laskelmoida. Ei tässä mitään huijattu, tuli vain yllättäviä menoeriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varmaan sen miehen kanssa keskustella eikä ventovierailta kysellä. Voi olla mitä vaan peliongelmasta tilillä lojumaan jättiperinyöön. Ja ennen lapsentekoa teet sit selväksi että se joka menee töihin korvaa kotiinjäömisen aiheuttamaa tulonmenetystä lasta hoitamaan jäävälle vanhemmalle.

Ei taida olla asemassa, jossa sanellaan ehtoja.

Sitten kannattaa asua yksin ja jättää lapset tekemättä.

Se on jännä miten naiset aina uhoaa että jättää lapset tekemättä.

Sehän on lottovoitto miehelle kun nainen ei ole kakaroita vaatimassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesvihaa näkyväksi tekevät nämä palstan tehtaillut "mies"-aloitukset. Milloin mitäkin, syödyistä vanukkaista kaverien kanssa tehtyihin mökkireissuihin, jotka ärsyttää puolisoa521. Miksi pitää valita mies, joka ei sitten olekaan hyvä?

Tällä palstalla ei juurikaan ole "nais"-aloituksia.

No, tätä kyllä itsekin ihmettelen, että miksi valita mies, joka ei olekaan hyvä. Voisiko olla, että vaihtoehtoja ei ole? Ehkäpä suomalaisiin miehiin nyt vain kuuluu harvinaisen paljon paskoja miehiä.

Miesvihamiehen mielestä kaikki kritiikki joka kohdistuu vaikka omaan aviomieheen on miesvihaa.

Mutta oikeasti luulen, että tämä av on vain niin vieraantunut oikeasta elämästä ja sen takia kaikki on niin pirun vaikeaa. 

Oikeassa elämässä miehet on ihan kivoja mutta totta kai  se oma ukko silti joskus ärsyttää ja saa kai sitä joskus vähän valittaakin :D

Jos jonkun ukko syö lasten  vanukkaat, niin ei se ole mitään miesvihaa , jos siitä kirjoittaa. 

Tuo miesvihamies on vain niin hienohipiäinen ja ottaa kaiken arvostelun henkilökohtaisena syytäksenä ja sen takia hermostuu. 

Vaikka tuskin yksikään aloitus kertoo hänestä, koska vaeikkaan, ettei hänellä ole puolisoa.

Ja jos oliskin, niin varmaan se puoliso voisi valittaa, että ukko on koko ajan koneella "pelaamassa" vaikka oikeasti se onkin av:llä :) Ja taas se olisi miesvihaa.

Hän ehkä vain ajatteli että olisipa se mukavaa muuttaa yhteen ja sitten vähän säikähti kun vedit heti ne käytännön asiat esille ensimmäisenä? Tottakai niistä on järkevää ja myös tarpeellista puhua ennenkuin muuttaa yhteen. Suurin osa ei sitä tee ja sitten tulee epäsopua jo muutaman kuukauden kuluttua. Mutta kai sentään sanoit ennenkuin kriteerit yhteen muuttamiseen nostettiin esille että sinäkin rakastit ajatusta yhteen muuttamiselle..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesvihaa näkyväksi tekevät nämä palstan tehtaillut "mies"-aloitukset. Milloin mitäkin, syödyistä vanukkaista kaverien kanssa tehtyihin mökkireissuihin, jotka ärsyttää puolisoa521. Miksi pitää valita mies, joka ei sitten olekaan hyvä?

Tällä palstalla ei juurikaan ole "nais"-aloituksia.

No, tätä kyllä itsekin ihmettelen, että miksi valita mies, joka ei olekaan hyvä. Voisiko olla, että vaihtoehtoja ei ole? Ehkäpä suomalaisiin miehiin nyt vain kuuluu harvinaisen paljon paskoja miehiä.

Miesvihamiehen mielestä kaikki kritiikki joka kohdistuu vaikka omaan aviomieheen on miesvihaa.

Mutta oikeasti luulen, että tämä av on vain niin vieraantunut oikeasta elämästä ja sen takia kaikki on niin pirun vaikeaa. 

Oikeassa elämässä miehet on ihan kivoja mutta totta kai  se oma ukko silti joskus ärsyttää ja saa kai sitä joskus vähän valittaakin :D

Jos jonkun ukko syö lasten  vanukkaat, niin ei se ole mitään miesvihaa , jos siitä kirjoittaa. 

Tuo miesvihamies on vain niin hienohipiäinen ja ottaa kaiken arvostelun henkilökohtaisena syytäksenä ja sen takia hermostuu. 

Vaikka tuskin yksikään aloitus kertoo hänestä, koska vaeikkaan, ettei hänellä ole puolisoa.

Ja jos oliskin, niin varmaan se puoliso voisi valittaa, että ukko on koko ajan koneella "pelaamassa" vaikka oikeasti se onkin av:llä :) Ja taas se olisi miesvihaa.

Entäs jos mitään vanukkaita ei todellisuudessa edes ole syöty?

Todellakin nyt puhutaan asiaa. Siis kuinka epätasa-arvoisia ovat parisuhteet Suomessa. Tasa-arvo on tehnyt naisista mahtavia pärjääjiä, mutta edelleen työelämä ja asenteet laahavat perässä.

Työelämässäon olemassa matalapalkka-aloja eli Suomessa on poliittinen tahtotila, että naisille saa aina maksaa vähemmän palkkaa. Ja toiseksi kaikki kodinhoitoon ja lapsiin liittyvä (synnytyksestä lapsen aikuistumiseen saakka) kaatuu valtaosin naisen niskaan: naiset tekevät kaiken ilmaiseksi, tekevät myös perheenisän hommat kokonaan tai osaksi, ja ottavat osumaa työurallaan ja jopa eläkeläisinä kärsivät alemmasta tulotasosta.

Asenteet ovat muuttuneet siitä kun miehet olivat vastuullisia perheenpäitä, siihen, että avio- ja avomiehet rupeavat kodin vapaamatkustajiksi. Eivät vaan sälytä töitä ja vastuista naiselle, vaan myös pyrkivät taloudellisesti hyötymään naisesta. Järkyttävää on se, että on perheitä, joissa äidin ja lasten tulotaso on eri kuin perheen isän. Avioeron sattuessa jotkut miehet livahtavat kokonaan kuin koirat veräjästä: eivät pidä yhteyttä lapsiinsa, eivätkä edes maksa elatusmaksuja, vaan sysäävät ne veronmaksajien kontolle.

Tyypillisen virheita (naisen näkökulmasta) on se, että asioista ei keskustella eikä sovita ennen yhteenmuuttoa tai ennen lasten hankintaa, tai jos sovitaan, se tehdään suullisesti, joten mies voi halutessaan "unohtaa" tai tulkita sovitut asiat eri tavalla.

Ja sitten se kotitalouden raha-asioiden hoitaminen, siinä naiset hölmösti suostuvat maksamaan puolet, oli omat tulot mitkä vaan. Ei. Menot pitäisi puolittaa tulojen mukaan prosentuaalisesti. Ei siis niin että matalapalkka-alalla oleva nainen maksaa yhteisiä menoja 1000 euroa jostain 1300 e käteen jäävästä palkasta ja mies maksaa samat 1000 euroa siitä 4000 euron inssin palkastaan.

Pitäisi olla vähintäänkin niin, että kumpikin maksaa 38 % tuloistaan yhteiselle tilille, josta hoidetaan kaikki yhteiset kulut (myös lasten menot). Silloin myös naiselle jää rahaa itselleen sekä jopa säästämiseen.

Naisten pitää lopettaa myös ruoan sekä lasten kulujen maksaminen omasta palkastaan, niin ettei perheenisä osallistu. Kuluja ei saisi jakaa niin, että naisen rahaa menee alas vessanpöntöstä ja muuhun, josta ei jää taloudellista jälkeä, sillä aikaa kun mies maksaa tavaroista ja kiinteistöistä, yms. joissa on hänen nimensä ja joista jää rahaksi muutettavaa omaisuutta.

Naisten pitää vaan pysyä tiukkana näissä asioissa ja sanoa, että yhteiselämää ei tule, ellei kuluja ja töitä jaeta tasa-arvoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.

Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.

Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).

Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.

Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.

Hyvin kirjoitettu. Samat havainnot 10 ulkomaanvuoden jälkeen jotka vietin etelä Euroopassa. Sitten kauhisteltiin että siellä etelässä miehet on machoja:) ja että Suomessa on tasa- arvoista. Joo, jos se tasa- arvo on sitä että nainen tekee kaiken ja maksaa puolet menoista,on täällä tasa- arvoista.

Olen nyt suomalaisen miehen kanssa ja meillä on 2 lasta. Tuloerot 1500 e kk nettona ja minä maksan puolet kaikesta, miehen vaatimuksesta. Hän säästää 1000 e kk säästötililleen ja riitojen yhteydessä uhkaa ostaa oman asunnon. Minä hoidan käytännössä ihan kaiken sähkösopimuksista remontteihin, hän harrastaa illat ja minä hoidan lasten läksyt jne työpäivän jälkeen

Miksi suostun tähän? Eipä ole Suomessa valinnanvaraa.Käytännössä ekan lapsen jälkeen tiesin että kaikki kaatuu päälleni mutta miehen painostuksesta teimme toisen,itse olen ainoa lapsi ja halusin myös sisaruksen lapselle. Yritän jaksaa kun lapset aikuisia ja sitten ero. ja elintaso ei laske asumme vuokralla kun miehen mielestä minun tulisi maksaa 2000 e nettopaökalla puolet lainasta johon hänellä on 70 000 käsiraha ja netto 3400 e kk. minulla ei jää säästöön mitään maksan kaikki lasten tarvikkkeet ja vaatteet puolet vuokrasta ja laskut.En ole käynyt edes kampaajalla 5 vuoteen tai missään itsekseni 10 vuoteen... Mies on oman alansa tohtori teknillisellä alalla.

Ja suomalaisesta näkökulmasta pääset elämässäsi vielä tosi helpolla, kun on oikein tohtorismies... Se vaan ei ole tarkoittanut vuosikymmeniin enää mitään, ainoa mikä tulopuolella painaa on oma työ ja omat ansiot. Mutta jos puoliso on "herra", menoja siitä voi koitua, jos tarvitsee itse mitenkään "edustaa" eli pukeutua, kestitä vieraita jne. En kyllä käsitä miten viitsit odottaa lasten kasvamista isoiksi. Saat varmasti lähihuoltajuuden, kun olet kaiken hoitanut tähänkin asti. Pääseepähän mies kerrankin maksamaan jotain. Baareista löytää kyllä sitten "ymmärtäjiä" tälle suurelle surulleen. Toivotan sinulle voimia alkaa elää omaa elämääsi!

voin taata ettei kiinnosta miehet enää koskaan,ihan itsekseni aion elää tulevaisuudessa. Olen itse erolapsi ja minulle perhe on tärkeintä maailmassa jonka eteen teen kaikkeni. lapsille isä on tärkeä ja saan iloa kun näen heidät touhuamassa joskus yhdessä.en halua rikkoa sitä.baarit eivät ole koskaan kiinnostaneet, viihdyn kotona ja luonnossa.ainoa mikä harmittaa on se etten saa säästettyä lapsille rahaa itse menin töihin jo 16 v lukion ohella. Olisin halunnut heille turvata oman elämän alun. miehen koulutuksen kirjoitin kun halusin mainita ettei ole syrjäytynyt tms ihan hyvätulo7sissakin miehissä löytyy tälläisiä.

No käytännössä se mies "joutuu" olemaan lastensa kanssa vähintään yhtä paljon kuin nykyisin, vaikka eroaisittekin, jos pitää lapsia luonaan joka toinen viikonloppu. Sen kivan touhuamisen lisäksi joutuu nyt vaan miettimään sitäkin, että ihmiset syö jotain. Ymmärrän hyvin, jos et enää ikinä halua miestä riesaksesi. Mutta luulen, että saatat vain katkeroitua nyt odotellessasi. Veikkaanpa, että sinua odottaa mielekäs oma elämä :) Ja senkin sanon, että eivät lapsetkaan ihan kuivin jaloin välttämättä selviä vanhempiensa p*skasta liitosta. Itse näin sitä lapsuudenkodissani ja vaikka vanhempani eivät eronneet, toivoin sitä. Opeta lapsillesi sopivan itsekunnioituksen malli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.

Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.

Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).

Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.

Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.

Juuri tästä syystä parisuhde hyödyttää miehiä,mutta haittaa naisia. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavana tulee parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies.

Nainen ottaa parisuhteessa takkiin monessa asiassa, taloudessa, terveydessä,onnellisuudessa, elämänlaadussa, mutta mies hyötyy. Kuka onkaan se iilimato ja hyväksikäyttäjä? Mies.

Niinpä. Eikös se näin ollut, että sinkkuus pidentää naisen elinikää, miehellä lyhentää.

Kulut tulojen mukaan haluavat ovat kommareita.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin nyt puhutaan asiaa. Siis kuinka epätasa-arvoisia ovat parisuhteet Suomessa. Tasa-arvo on tehnyt naisista mahtavia pärjääjiä, mutta edelleen työelämä ja asenteet laahavat perässä.

Työelämässäon olemassa matalapalkka-aloja eli Suomessa on poliittinen tahtotila, että naisille saa aina maksaa vähemmän palkkaa. Ja toiseksi kaikki kodinhoitoon ja lapsiin liittyvä (synnytyksestä lapsen aikuistumiseen saakka) kaatuu valtaosin naisen niskaan: naiset tekevät kaiken ilmaiseksi, tekevät myös perheenisän hommat kokonaan tai osaksi, ja ottavat osumaa työurallaan ja jopa eläkeläisinä kärsivät alemmasta tulotasosta.

Asenteet ovat muuttuneet siitä kun miehet olivat vastuullisia perheenpäitä, siihen, että avio- ja avomiehet rupeavat kodin vapaamatkustajiksi. Eivät vaan sälytä töitä ja vastuista naiselle, vaan myös pyrkivät taloudellisesti hyötymään naisesta. Järkyttävää on se, että on perheitä, joissa äidin ja lasten tulotaso on eri kuin perheen isän. Avioeron sattuessa jotkut miehet livahtavat kokonaan kuin koirat veräjästä: eivät pidä yhteyttä lapsiinsa, eivätkä edes maksa elatusmaksuja, vaan sysäävät ne veronmaksajien kontolle.

Tyypillisen virheita (naisen näkökulmasta) on se, että asioista ei keskustella eikä sovita ennen yhteenmuuttoa tai ennen lasten hankintaa, tai jos sovitaan, se tehdään suullisesti, joten mies voi halutessaan "unohtaa" tai tulkita sovitut asiat eri tavalla.

Ja sitten se kotitalouden raha-asioiden hoitaminen, siinä naiset hölmösti suostuvat maksamaan puolet, oli omat tulot mitkä vaan. Ei. Menot pitäisi puolittaa tulojen mukaan prosentuaalisesti. Ei siis niin että matalapalkka-alalla oleva nainen maksaa yhteisiä menoja 1000 euroa jostain 1300 e käteen jäävästä palkasta ja mies maksaa samat 1000 euroa siitä 4000 euron inssin palkastaan.

Pitäisi olla vähintäänkin niin, että kumpikin maksaa 38 % tuloistaan yhteiselle tilille, josta hoidetaan kaikki yhteiset kulut (myös lasten menot). Silloin myös naiselle jää rahaa itselleen sekä jopa säästämiseen.

Naisten pitää lopettaa myös ruoan sekä lasten kulujen maksaminen omasta palkastaan, niin ettei perheenisä osallistu. Kuluja ei saisi jakaa niin, että naisen rahaa menee alas vessanpöntöstä ja muuhun, josta ei jää taloudellista jälkeä, sillä aikaa kun mies maksaa tavaroista ja kiinteistöistä, yms. joissa on hänen nimensä ja joista jää rahaksi muutettavaa omaisuutta.

Naisten pitää vaan pysyä tiukkana näissä asioissa ja sanoa, että yhteiselämää ei tule, ellei kuluja ja töitä jaeta tasa-arvoisesti.

Heh. Väkisinkin tulee mieleen miesten taivastelu, kuinka paljon auton arvo alenee heti ekan vuoden aikana. Mitenkähän käy maidon ja vaippojen arvolle? (Jos ajatellaan, kuten edelleenkin yleistä on, että nainen hoitaa "pienet arjen menot", mies "isot hankinnat".)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaako AP kodin kuten trad.wife jos mies maksaa enemmän - tässä se taas 'tasa-arvo' nähdään :D

Eli nainen käy töissä, maksaa laskut kykyjen mukaan, ja silti joutuu siivoamaan kodin kuten trad wife. Ei kuulosta ihan perinteiseltä, sillä silloin mies olisi ainut laskujen maksaja. Mutta suomimiehellehän kelpaa piika ja maksaja yhdessä paketissa.

Kyllähän tuo nyt siltä haiskahtaa ettei tasa-arvo kiinnosta jos ei olla omaa osuutta menoista valmiita maksamaan. Etsitään siis elättäjää eikä olla itsenäisiä.

Mieskin voi ryhtyä itsenäiseksi, tekee sitten kotityötkin itse.

Mies on itsenäinen, ei hän asu naisen kanssa.

Miksi sitten ehdottelee yhteenmuuttoa? Säästääkseen rahaa? Saadakseen seksiä useammin? Saadakseen lapsille synnyttäjän ja hoitajan?

Niin, miksi nainen ehdottelee yhteistä tiliä ja vaatii miestä maksamaan hänen vuokransa? 

Maksuksi seksistä?

Jos muutetaan yhteen niin silloin ei ole sitä naisen vuokraa vaan se yhteinen vuokra. Itse. En kyllä nää mitään järkeä ylipäätään ottaa miestä asuinkumppan iksi loisimaan minun kustannuksella

Itse kannatan parisuhteessa yhteistä käyttötiliä omien tilien lisäksi. Sieltä yhteiseltä tililtä maksetaan yhteisiä menoja.

Omalla rahalla sitten maksellaan niitä omia menoja, luulen että jokaisessa parisuhteessa tämä näkemys mikä on oma meno ja mikä yhteinen meno aiheuttaa keskustelua ja ne toki pitää sopia. Toisilla joku sisustustyyny on oma meno, toisilla se on yhteinen meno. Oletan myös että asutaan yhdessä.

Entä sitten mikä osuus tuloista menee sinne yhteiselle tilille. Jos tulot on suunnilleen samat niin kaippa se on selkeää laittaa sinne sama summa rahaa.

Jos toisen tulot on 1000 e ja toisen 5000 euroa kuussa. Ja yhteiset kulut olisi esim 2500 euroa kuussa. Tässä tapauksessa mun mielestä toinen voisi laittaa enempi yhteiselle tilille, koska muutenhan toinen henkilö voisi olla kohta veloissa. Tuskin se on parisuhteen tarkoitus.

Pitkässä parisuhteessa muutenkin perheen taloudellinen tilanne ehtii muuttua useita kertoja. Vaihtua työpaikat, syntyy lapsia, on työttömyyttä. Ei kai voi olettaa että kaikki maksaa kokoajan menoista tasan puolet.

Loppupeleissä, jos parisuhde jatkuu tyyliin ikuisesti, ei kai sen väliä jos ihan kaikki ei mennyt raha-asioissa tasan. Mutta ei kannata silti antaa toisen hyväksikäyttää toista taloudellisesti. Siksi kannattaa keskustella näistä asioista hyvissä ajoin.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin nyt puhutaan asiaa. Siis kuinka epätasa-arvoisia ovat parisuhteet Suomessa. Tasa-arvo on tehnyt naisista mahtavia pärjääjiä, mutta edelleen työelämä ja asenteet laahavat perässä.

Työelämässäon olemassa matalapalkka-aloja eli Suomessa on poliittinen tahtotila, että naisille saa aina maksaa vähemmän palkkaa. Ja toiseksi kaikki kodinhoitoon ja lapsiin liittyvä (synnytyksestä lapsen aikuistumiseen saakka) kaatuu valtaosin naisen niskaan: naiset tekevät kaiken ilmaiseksi, tekevät myös perheenisän hommat kokonaan tai osaksi, ja ottavat osumaa työurallaan ja jopa eläkeläisinä kärsivät alemmasta tulotasosta.

Asenteet ovat muuttuneet siitä kun miehet olivat vastuullisia perheenpäitä, siihen, että avio- ja avomiehet rupeavat kodin vapaamatkustajiksi. Eivät vaan sälytä töitä ja vastuista naiselle, vaan myös pyrkivät taloudellisesti hyötymään naisesta. Järkyttävää on se, että on perheitä, joissa äidin ja lasten tulotaso on eri kuin perheen isän. Avioeron sattuessa jotkut miehet livahtavat kokonaan kuin koirat veräjästä: eivät pidä yhteyttä lapsiinsa, eivätkä edes maksa elatusmaksuja, vaan sysäävät ne veronmaksajien kontolle.

Tyypillisen virheita (naisen näkökulmasta) on se, että asioista ei keskustella eikä sovita ennen yhteenmuuttoa tai ennen lasten hankintaa, tai jos sovitaan, se tehdään suullisesti, joten mies voi halutessaan "unohtaa" tai tulkita sovitut asiat eri tavalla.

Ja sitten se kotitalouden raha-asioiden hoitaminen, siinä naiset hölmösti suostuvat maksamaan puolet, oli omat tulot mitkä vaan. Ei. Menot pitäisi puolittaa tulojen mukaan prosentuaalisesti. Ei siis niin että matalapalkka-alalla oleva nainen maksaa yhteisiä menoja 1000 euroa jostain 1300 e käteen jäävästä palkasta ja mies maksaa samat 1000 euroa siitä 4000 euron inssin palkastaan.

Pitäisi olla vähintäänkin niin, että kumpikin maksaa 38 % tuloistaan yhteiselle tilille, josta hoidetaan kaikki yhteiset kulut (myös lasten menot). Silloin myös naiselle jää rahaa itselleen sekä jopa säästämiseen.

Naisten pitää lopettaa myös ruoan sekä lasten kulujen maksaminen omasta palkastaan, niin ettei perheenisä osallistu. Kuluja ei saisi jakaa niin, että naisen rahaa menee alas vessanpöntöstä ja muuhun, josta ei jää taloudellista jälkeä, sillä aikaa kun mies maksaa tavaroista ja kiinteistöistä, yms. joissa on hänen nimensä ja joista jää rahaksi muutettavaa omaisuutta.

Naisten pitää vaan pysyä tiukkana näissä asioissa ja sanoa, että yhteiselämää ei tule, ellei kuluja ja töitä jaeta tasa-arvoisesti.

Hyvä postaus. Noin sen kuuluisi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Veljeni tienaa aika lailla paljon, mutta haluaa asua 43 neliön kaksiossa, jonka kulut ovat aika lailla pienet. Nykyinen avovaimonsa ei ymmärrä, miksi ei hankita isompaa asuntoa, heillä kun olisi siihen varaa. Veli vastaa, että sinä olet ihan vapaa sellaisen hankkimaan ja maksamaan, mutta hän ei ole sitä ostamassa, koska heillä on varaa tarkoittaa sitä, että miehellä on varaa. Mutta ei se tarkoita, että moinen kämppä pitäisi hankkia.

Mitäs tämä veljesi avovaimo tekee, ettei hänellä itsellään ole ollenkaan rahaa?? Ei ainakaan asumiskuluihin mene suuria summia, koska kämppä on noin pieni, vai maksavatko sitä puoliksi pois? Jos taas vain veljesi maksaa asuntoa, niin luulisi avolla olevan omaakin rahaa, kun ei asumiseen mene. Vai asuvatko vuokralla??

Joka tapauksessa en lakkaa ihmettelemästä, mistä nämä rahakkaan miehet aina onnistuu saamaan naisen jolla ei ole yhtään rahaa ja asuu ja elää miehen siivellä.

Itse olen tienannut suht normaalisti (tai mitä ne terveydenhuoltoalan palkat nyt on) ja koskaan mies ei ole yksin maksanut yhtään mitään.  Jo nuoresta ostettiin autot puoliksi, minä maksoin oman osan käteiseellä, mies otti lainaa. 

Taloon on kummallakin ollut oma laina.  Mies on ostellut omilla lopuilla rahoilla moottoripyöriä ym minä olen maksanut elämisen ja lasten menot. 

Mies on ostanut tauluTV:t ja ruohonleikkurit , niihin en ole panostanut. 

Ja tämä kaikki ihan normaalilla (pienellä) palkalla.

Muutenkin tuntuu, ettei veljesi taida olla oikein onnellisessa avoliitossa. Ihmiset arvostavat eri asioita, toinen väljää asunista ja toinen haluaa säästää rahaa hautaa varten, eikä elämistä varten. 

Tuon parin kannataisi erota ja kummankin etsiä uusi puoliso jolla enemmän sama elämänkatsomus. Tai asua sitten vaan ihan itsekseen.

Paras suhdemalli: molemmilla oma elämä, ja tapaillaan koska tykätään. 

Ei siinä mitään pakkoja tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varmaan sen miehen kanssa keskustella eikä ventovierailta kysellä. Voi olla mitä vaan peliongelmasta tilillä lojumaan jättiperinyöön. Ja ennen lapsentekoa teet sit selväksi että se joka menee töihin korvaa kotiinjäömisen aiheuttamaa tulonmenetystä lasta hoitamaan jäävälle vanhemmalle.

Ei taida olla asemassa, jossa sanellaan ehtoja.

Sitten kannattaa asua yksin ja jättää lapset tekemättä.

Se on jännä miten naiset aina uhoaa että jättää lapset tekemättä.

Sehän on lottovoitto miehelle kun nainen ei ole kakaroita vaatimassa.

Voi tulla sulle yllätyksenä, mutta aika moni mies haluaa lapsen.

Ja vaikkei se lapsi vielä parikymppisenä nappaa niin, kun mies alkaa lähestyä neljääkymmentä miehenkin biologinen kello alkaa tikittää ja mieli muuttuu .

Taitaa olla aika usein nykyään niin päin, ettei nainen halua lasta. Suomessa syntyy enää noin 40 000 lasta vuodessa, niin ettei ne naisetkaan taida kovin innokkaana  olla niitä lapsia tekemään. (parhainpina aikoina syntyi 108 000 lasta vuodessa)