Lue keskustelun säännöt.
Mies alkoi kakomaan yhteenmuuttoa, kun ehdotin yhteistä käyttötiliä ja kulut tulojen mukaan
04.07.2023 |
Onkohan jotain salattavaa, mihin käyttää rahaa vai mistä voisi johtua? Ollaan kuitenkin seurusteltu 2 vuotta ja suhde vakava. Tähän asti kumpikin maksanut omat kulunsa.
Kommentit (1002)
Perheessa voi olla vain yksi yhteinen elintaso, ei mulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelle tulee yllätyksenä, että yhteisten tilien lakkauttaminen on todella hidas prosessi. Tähän voi eron ohella joutua mm. leski tai perikunta.
Omat tilit ja rahat ovat ainoa turva ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Miesvihaa näkyväksi tekevät nämä palstan tehtaillut "mies"-aloitukset. Milloin mitäkin, syödyistä vanukkaista kaverien kanssa tehtyihin mökkireissuihin, jotka ärsyttää puolisoa521. Miksi pitää valita mies, joka ei sitten olekaan hyvä?
Tällä palstalla ei juurikaan ole "nais"-aloituksia.
Se on ihan sama kuinka hyvin valitsee, kun parisuhdetta on takana tarpeeksi pitkään, puoliso aivan varmasti välillä ärsyttää. Niin täydellistä parisuhdetta ei ole, ettei se toinen välillä kävisi hermoille. Että tietty jos aina pitää vaihtaa kun toinen vähän ärsyttää, niin eipä niitä pitkiä parisuhteita tule koskaan.
Ja täällä taitaa suurin osa olla naisia, sen takia ehkä useimmiten parisuhteita ruoditaan naisen näkökulmasta. Mutta turhaan tätä sulle selittää, sun mielestä kukaan ei koskaan saa ärsyyntyä yhteenkään mieheen missääm tilanteessa tai heti on miesvihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti olen sitä mieltä että on hyvä pitää oma tili jolle tulee palkka ja jolta maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa. Sen lisäksi kannattaa olla yhteistili jolta maksetaan yhteiset kulut, kuten ruoka, asuminen, auto, yhteiset matkat jne. Myös lapsilisät kannattaa ohjata yhteistilille. Sitten kumpikin siirtää yhteistilille rahaa esimerkiksi siinä suhteessa missä saavat palkkaa, esim. jos sinne pitää siirtää 1000 € ja palkkojen suhde on 37% / 63%, niin toinen siirtää tilille 370 € ja toinen 630 €.
Meillä tämä toimii hyvin ja meillä ei ole riitaa rahasta oikeastaan koskaan. Totta kai molempien asennekin vaikuttaa, sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta. Ja välillä joutuu soveltamaan, eli jos toinen käyttää autoa johonkin pitempään omaan reissuun, hän maksaa polttoaineet omista rahoistaan.
"sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta" ja jos jako on kuvatun kaltainen, niin johan siinä on räikeä hyötyminen toisen tuloista menossa.
Ainoa tasa-arvoinen tapa jakaa kulut on tulojen mukaan prosenttimääräisenä. Jos sitä ei tehdä niin pienituloinen elättää suurempituloista ja se myös määritellään taloudelliseksi väkivallaksi ja toisen tahalliseksi köyhdyttämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Monelle tulee yllätyksenä, että yhteisten tilien lakkauttaminen on todella hidas prosessi. Tähän voi eron ohella joutua mm. leski tai perikunta.
Omat tilit ja rahat ovat ainoa turva ihmiselle.
Kyllä. Siksi kaikki rahat omalle tilille ja sieltä siirtää tarpeen mukaan yhteiselle. Voi vaan lopettaa rahansiirrot heti kun tilanne tulee eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti olen sitä mieltä että on hyvä pitää oma tili jolle tulee palkka ja jolta maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa. Sen lisäksi kannattaa olla yhteistili jolta maksetaan yhteiset kulut, kuten ruoka, asuminen, auto, yhteiset matkat jne. Myös lapsilisät kannattaa ohjata yhteistilille. Sitten kumpikin siirtää yhteistilille rahaa esimerkiksi siinä suhteessa missä saavat palkkaa, esim. jos sinne pitää siirtää 1000 € ja palkkojen suhde on 37% / 63%, niin toinen siirtää tilille 370 € ja toinen 630 €.
Meillä tämä toimii hyvin ja meillä ei ole riitaa rahasta oikeastaan koskaan. Totta kai molempien asennekin vaikuttaa, sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta. Ja välillä joutuu soveltamaan, eli jos toinen käyttää autoa johonkin pitempään omaan reissuun, hän maksaa polttoaineet omista rahoistaan.
"sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta" ja jos jako on kuvatun kaltainen, niin johan siinä on räikeä hyötyminen toisen tuloista menossa.
Ainoa tasa-arvoinen tapa jakaa kulut on tulojen mukaan prosenttimääräisenä. Jos sitä ei tehdä niin pienituloinen elättää suurempituloista ja se myös määritellään taloudelliseksi väkivallaksi ja toisen tahalliseksi köyhdyttämiseksi.
Näinpä. Jo avioliittolaki määrittelee että kukin oman kykynsä mukaan. Eli se jolla on enemmän kykyä, maksaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.
Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.
Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).
Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.
Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.
Hyvin kirjoitettu. Olen joskus ajatellut, että suomalaisten naisten ihanne "jaksan kaiken" voi monesti olla ihan silkkaa pettymystä ja turhautumista. Olisi ehkä toivottu miehiltä jotain "perinteisen herrasmiehen" käytöstä, mutta ei sitä oikein voi pyytääkään, koska se olisi noloa, ja mieshän ei noin käyttäydy, koska nainen suuttuu, jos hänen jaksamistaan ja kykyjään kyseenalaistetaan. Niinpä sitten nainen tulee, menee ja kantaa ja uhoaa mielessään, että p*rkele minä jaksan. Jotenkin suomalaiset ihmiset ja parisuhteet ovat aika angstisia, mikä näkynee väkivaltatilastoissakin. Ehkä ns. perinteisten sukupuoliroolien maissa on sitten omat haasteensa, mutta ei tämä Suomessakaan usein ihan helppoa ole tämä "tasa-arvo". Mutta tässä päästään tähän nykyajan vitsaukseen, että on olemassa oikeita ja vääriä mielipiteitä. Jos jossain perheessä on ns. perinteiset roolit, perhe on vääränlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti olen sitä mieltä että on hyvä pitää oma tili jolle tulee palkka ja jolta maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa. Sen lisäksi kannattaa olla yhteistili jolta maksetaan yhteiset kulut, kuten ruoka, asuminen, auto, yhteiset matkat jne. Myös lapsilisät kannattaa ohjata yhteistilille. Sitten kumpikin siirtää yhteistilille rahaa esimerkiksi siinä suhteessa missä saavat palkkaa, esim. jos sinne pitää siirtää 1000 € ja palkkojen suhde on 37% / 63%, niin toinen siirtää tilille 370 € ja toinen 630 €.
Meillä tämä toimii hyvin ja meillä ei ole riitaa rahasta oikeastaan koskaan. Totta kai molempien asennekin vaikuttaa, sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta. Ja välillä joutuu soveltamaan, eli jos toinen käyttää autoa johonkin pitempään omaan reissuun, hän maksaa polttoaineet omista rahoistaan.
"sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta" ja jos jako on kuvatun kaltainen, niin johan siinä on räikeä hyötyminen toisen tuloista menossa.
Ainoa tasa-arvoinen tapa jakaa kulut on tulojen mukaan prosenttimääräisenä. Jos sitä ei tehdä niin pienituloinen elättää suurempituloista ja se myös määritellään taloudelliseksi väkivallaksi ja toisen tahalliseksi köyhdyttämiseksi.
Höpöhöpö, tasa-arvoa on, että maksetaan puoliksi.
Millä tavalla pienempituloinen elättää suurempituloista, jos kummankin kulut on saman verran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opin jo parikymppisenä, että raha-asiat pidetään suhteessakin erikseen, muuten tulee vaan riitaa.
En ikinä ottaisi miehen kanssa yhteistä tiliä. Jos haluan säästää tai ostaa jotain, teen sen omilla rahoillani.Eiköhän tässä ollut ideana yhteinen käyttötili omien tilien lisäksi. Siis se tili, miltä maksetaan vuokra ja ruoka ja muut yhteiset meno.t
Juu, mutta entäs kaikki ihanat sisustustyynyt, kynttilät ja Muumimukit, joita mies ei halua mutta aapee haluaa ne kuitenkin kun "yhdessähän niitä käytetään"?
Bravo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.
Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.
Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).
Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.
Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.
Et ole sitten asunut Aasiassa.
Olin Suomi-mies, joka teki kaikkia lapsiperheen asioita. Ja jäin kotiin, kun mamma bailasi.
Muut naiset, miehen kansallisuudesta piittaamatta, pukeutuivat pinkkiin silkkiin, näyttivät hyvältä... ja tekivät kaiken, kun perheen napa piti seuraa muiden perheen napojen kanssa. Very simple!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.
Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.
Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).
Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.
Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.
Hyvin kirjoitettu. Samat havainnot 10 ulkomaanvuoden jälkeen jotka vietin etelä Euroopassa. Sitten kauhisteltiin että siellä etelässä miehet on machoja:) ja että Suomessa on tasa- arvoista. Joo, jos se tasa- arvo on sitä että nainen tekee kaiken ja maksaa puolet menoista,on täällä tasa- arvoista.
Olen nyt suomalaisen miehen kanssa ja meillä on 2 lasta. Tuloerot 1500 e kk nettona ja minä maksan puolet kaikesta, miehen vaatimuksesta. Hän säästää 1000 e kk säästötililleen ja riitojen yhteydessä uhkaa ostaa oman asunnon. Minä hoidan käytännössä ihan kaiken sähkösopimuksista remontteihin, hän harrastaa illat ja minä hoidan lasten läksyt jne työpäivän jälkeen
Miksi suostun tähän? Eipä ole Suomessa valinnanvaraa.Käytännössä ekan lapsen jälkeen tiesin että kaikki kaatuu päälleni mutta miehen painostuksesta teimme toisen,itse olen ainoa lapsi ja halusin myös sisaruksen lapselle. Yritän jaksaa kun lapset aikuisia ja sitten ero. ja elintaso ei laske asumme vuokralla kun miehen mielestä minun tulisi maksaa 2000 e nettopaökalla puolet lainasta johon hänellä on 70 000 käsiraha ja netto 3400 e kk. minulla ei jää säästöön mitään maksan kaikki lasten tarvikkkeet ja vaatteet puolet vuokrasta ja laskut.En ole käynyt edes kampaajalla 5 vuoteen tai missään itsekseni 10 vuoteen... Mies on oman alansa tohtori teknillisellä alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen maksaa omat kulunsa, ei sitten eron tullessa tarvitse katkeroitua, että tässä se vaan eli siivellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti olen sitä mieltä että on hyvä pitää oma tili jolle tulee palkka ja jolta maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa. Sen lisäksi kannattaa olla yhteistili jolta maksetaan yhteiset kulut, kuten ruoka, asuminen, auto, yhteiset matkat jne. Myös lapsilisät kannattaa ohjata yhteistilille. Sitten kumpikin siirtää yhteistilille rahaa esimerkiksi siinä suhteessa missä saavat palkkaa, esim. jos sinne pitää siirtää 1000 € ja palkkojen suhde on 37% / 63%, niin toinen siirtää tilille 370 € ja toinen 630 €.
Meillä tämä toimii hyvin ja meillä ei ole riitaa rahasta oikeastaan koskaan. Totta kai molempien asennekin vaikuttaa, sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta. Ja välillä joutuu soveltamaan, eli jos toinen käyttää autoa johonkin pitempään omaan reissuun, hän maksaa polttoaineet omista rahoistaan.
"sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta" ja jos jako on kuvatun kaltainen, niin johan siinä on räikeä hyötyminen toisen tuloista menossa.
Ainoa tasa-arvoinen tapa jakaa kulut on tulojen mukaan prosenttimääräisenä. Jos sitä ei tehdä niin pienituloinen elättää suurempituloista ja se myös määritellään taloudelliseksi väkivallaksi ja toisen tahalliseksi köyhdyttämiseksi.
Ihan esimerkin vuoksi, kuvitellaan tilanne, että toisen omaisuus on 100 000€ ja tulot 1000€/kuukausi ja toisen omaisuus 5000€ ja tulot 2000€/kuukausi.
Kumpi maksaa enemmän kuluista ja miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti olen sitä mieltä että on hyvä pitää oma tili jolle tulee palkka ja jolta maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa. Sen lisäksi kannattaa olla yhteistili jolta maksetaan yhteiset kulut, kuten ruoka, asuminen, auto, yhteiset matkat jne. Myös lapsilisät kannattaa ohjata yhteistilille. Sitten kumpikin siirtää yhteistilille rahaa esimerkiksi siinä suhteessa missä saavat palkkaa, esim. jos sinne pitää siirtää 1000 € ja palkkojen suhde on 37% / 63%, niin toinen siirtää tilille 370 € ja toinen 630 €.
Meillä tämä toimii hyvin ja meillä ei ole riitaa rahasta oikeastaan koskaan. Totta kai molempien asennekin vaikuttaa, sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta. Ja välillä joutuu soveltamaan, eli jos toinen käyttää autoa johonkin pitempään omaan reissuun, hän maksaa polttoaineet omista rahoistaan.
"sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta" ja jos jako on kuvatun kaltainen, niin johan siinä on räikeä hyötyminen toisen tuloista menossa.
Ainoa tasa-arvoinen tapa jakaa kulut on tulojen mukaan prosenttimääräisenä. Jos sitä ei tehdä niin pienituloinen elättää suurempituloista ja se myös määritellään taloudelliseksi väkivallaksi ja toisen tahalliseksi köyhdyttämiseksi.
Höpöhöpö, tasa-arvoa on, että maksetaan puoliksi.
Millä tavalla pienempituloinen elättää suurempituloista, jos kummankin kulut on saman verran?
Eihän ole. Miehet syö 30% enemmän ja useimmiten kevyt kasvisruoka ei miehille kelpaa. Pitää olla lihaa, leipää juustoa, makkaraa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.
Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.
Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).
Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.
Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.
Hyvin kirjoitettu. Samat havainnot 10 ulkomaanvuoden jälkeen jotka vietin etelä Euroopassa. Sitten kauhisteltiin että siellä etelässä miehet on machoja:) ja että Suomessa on tasa- arvoista. Joo, jos se tasa- arvo on sitä että nainen tekee kaiken ja maksaa puolet menoista,on täällä tasa- arvoista.
Olen nyt suomalaisen miehen kanssa ja meillä on 2 lasta. Tuloerot 1500 e kk nettona ja minä maksan puolet kaikesta, miehen vaatimuksesta. Hän säästää 1000 e kk säästötililleen ja riitojen yhteydessä uhkaa ostaa oman asunnon. Minä hoidan käytännössä ihan kaiken sähkösopimuksista remontteihin, hän harrastaa illat ja minä hoidan lasten läksyt jne työpäivän jälkeen
Miksi suostun tähän? Eipä ole Suomessa valinnanvaraa.Käytännössä ekan lapsen jälkeen tiesin että kaikki kaatuu päälleni mutta miehen painostuksesta teimme toisen,itse olen ainoa lapsi ja halusin myös sisaruksen lapselle. Yritän jaksaa kun lapset aikuisia ja sitten ero. ja elintaso ei laske asumme vuokralla kun miehen mielestä minun tulisi maksaa 2000 e nettopaökalla puolet lainasta johon hänellä on 70 000 käsiraha ja netto 3400 e kk. minulla ei jää säästöön mitään maksan kaikki lasten tarvikkkeet ja vaatteet puolet vuokrasta ja laskut.En ole käynyt edes kampaajalla 5 vuoteen tai missään itsekseni 10 vuoteen... Mies on oman alansa tohtori teknillisellä alalla.
Ja suomalaisesta näkökulmasta pääset elämässäsi vielä tosi helpolla, kun on oikein tohtorismies... Se vaan ei ole tarkoittanut vuosikymmeniin enää mitään, ainoa mikä tulopuolella painaa on oma työ ja omat ansiot. Mutta jos puoliso on "herra", menoja siitä voi koitua, jos tarvitsee itse mitenkään "edustaa" eli pukeutua, kestitä vieraita jne. En kyllä käsitä miten viitsit odottaa lasten kasvamista isoiksi. Saat varmasti lähihuoltajuuden, kun olet kaiken hoitanut tähänkin asti. Pääseepähän mies kerrankin maksamaan jotain. Baareista löytää kyllä sitten "ymmärtäjiä" tälle suurelle surulleen. Toivotan sinulle voimia alkaa elää omaa elämääsi!
Elämä on kirjoitti:
Jokainen maksaa omat kulunsa, ei sitten eron tullessa tarvitse katkeroitua, että tässä se vaan eli siivellä
Entäs sitten kun on lapsia ja nainen on jo ottanut taloudellista osumaa ,joka kestää eläkkeelle saakka äitiyslomasta, vanhempainlomasta ja lasten hoidosta kun ne ovat kipeitä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärränyt, miksi kulut pitäisi maksaa tulojen mukaan. Kulut maksetaan kulutuksen mukaan tietenkin, ei ne bussissakaan kysy, että mitä tienaat ja iske lippuun hintaa tulojen mukaan eikä sähköyhtiö kysele tuloja sähkösopimusta tehdessä.
Jos tuloerot on isot, voi käydä niin, että pienempituloisella ei riitä rahat suurempituloisen vaatimaan elintasoon. Tällöin hän ei voi varojen puutteen vuoksi vaikka vaihtaa silmälaseja tai hoidattaa hampaitaan, kun kaikki rahat menevät yhteiseen talouteen eivätkä riitäkään. Avioliitossa tätä ongelmaa ei ole, koska siinä on yhteistalous eli kumpikin maksaa kykyjensä mukaan.
Hyvin toimivassa parisuhteessa yleensä parempituloinen haluaa tarjota toiselle saman elintason kuin itsellä. Mutta onhan ihmisiä kaikenlaisia
Kiitos tästä näkökulmasta. Ehkä elämän ei pidäkään olla tällaista, kuin se on nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti olen sitä mieltä että on hyvä pitää oma tili jolle tulee palkka ja jolta maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa. Sen lisäksi kannattaa olla yhteistili jolta maksetaan yhteiset kulut, kuten ruoka, asuminen, auto, yhteiset matkat jne. Myös lapsilisät kannattaa ohjata yhteistilille. Sitten kumpikin siirtää yhteistilille rahaa esimerkiksi siinä suhteessa missä saavat palkkaa, esim. jos sinne pitää siirtää 1000 € ja palkkojen suhde on 37% / 63%, niin toinen siirtää tilille 370 € ja toinen 630 €.
Meillä tämä toimii hyvin ja meillä ei ole riitaa rahasta oikeastaan koskaan. Totta kai molempien asennekin vaikuttaa, sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta. Ja välillä joutuu soveltamaan, eli jos toinen käyttää autoa johonkin pitempään omaan reissuun, hän maksaa polttoaineet omista rahoistaan.
"sillä me emme ole kumpikaan sellaisia että pyrkisimme hyötymään toisesta" ja jos jako on kuvatun kaltainen, niin johan siinä on räikeä hyötyminen toisen tuloista menossa.
Ainoa tasa-arvoinen tapa jakaa kulut on tulojen mukaan prosenttimääräisenä. Jos sitä ei tehdä niin pienituloinen elättää suurempituloista ja se myös määritellään taloudelliseksi väkivallaksi ja toisen tahalliseksi köyhdyttämiseksi.
Höpöhöpö, tasa-arvoa on, että maksetaan puoliksi.
Millä tavalla pienempituloinen elättää suurempituloista, jos kummankin kulut on saman verran?
Eihän ole. Miehet syö 30% enemmän ja useimmiten kevyt kasvisruoka ei miehille kelpaa. Pitää olla lihaa, leipää juustoa, makkaraa jne.
Koska pariskunta on aina mies ja nainen ja mies syö vain paljon kallista lihaa ja nainen vähän oksia ja keppejä. Siksi kukaan ei voi maksaa kuluja puoliksi koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaa yhteen miehen kanssa? Mies selvästikään ei ole valmis antamaan suhteeseen mitään, eikä ottamaan minkäänlaista vastuuta suhteesta ja puolisostansa. Mietipä miten käy kun teille tulee lapsia? Se olet sinä, joka maksaa lapsen tarpeet. Itselleni tuo olisi saman tien ero. Kyllä miehen pitää olla valmis ottamaan taloudellistakin vastuuta puolisostansa.
Omalle miehelleni tuollainen käytös olisi ennenkuulumatonta. Hän on alusta lähtien ollut valmis tukemaan ja elättämään perhettänsä. No, hän toki on perhekeskeiseksi kasvatettu ulkomaalainen mies. Vaikuttaa siltä, että aitoja miehiä ei Suomesta juurikaan enää löydy.
Joo, tuntuu, että käytännössä tasa-arvo on Suomessa monesti sitä, että kumpikin puoliso käy töissä, koska se on tasa-arvoista ja nainen saa iiiihan omalle tililleen sen pienemmän palkkansa ja sillä sitten hups vaan ostetaan vaipat ja maidot ja lahjat lapsen kaverisynttäreille - se kaikki pieni, mistä valtaosa menoista koostuu. Mies sitten panostaa "suuriin linjoihin" eli ostaa sellaista, jonka arvo edes jossain määrin säilyy. Eron tullen nähdään kumpi voitti. Toki nainen on pystyvänä ja ehtivänä sitten myös tekaissut valtaosan kotitöistä, koska kunnon Suomi-nainen aina ehtii ja jaksaa, se on kunnia-asia. Jotenkin tämä tasa-arvokehitys on monissa perheissä aika lailla kesken (ei kaikissa).
Jos ei halua jakaa arkea ihan oikeasti ja reilulla tavalla, ei ole mikään pakko muuttaa yhteen.
Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.
Hyvin kirjoitettu. Samat havainnot 10 ulkomaanvuoden jälkeen jotka vietin etelä Euroopassa. Sitten kauhisteltiin että siellä etelässä miehet on machoja:) ja että Suomessa on tasa- arvoista. Joo, jos se tasa- arvo on sitä että nainen tekee kaiken ja maksaa puolet menoista,on täällä tasa- arvoista.
Olen nyt suomalaisen miehen kanssa ja meillä on 2 lasta. Tuloerot 1500 e kk nettona ja minä maksan puolet kaikesta, miehen vaatimuksesta. Hän säästää 1000 e kk säästötililleen ja riitojen yhteydessä uhkaa ostaa oman asunnon. Minä hoidan käytännössä ihan kaiken sähkösopimuksista remontteihin, hän harrastaa illat ja minä hoidan lasten läksyt jne työpäivän jälkeen
Miksi suostun tähän? Eipä ole Suomessa valinnanvaraa.Käytännössä ekan lapsen jälkeen tiesin että kaikki kaatuu päälleni mutta miehen painostuksesta teimme toisen,itse olen ainoa lapsi ja halusin myös sisaruksen lapselle. Yritän jaksaa kun lapset aikuisia ja sitten ero. ja elintaso ei laske asumme vuokralla kun miehen mielestä minun tulisi maksaa 2000 e nettopaökalla puolet lainasta johon hänellä on 70 000 käsiraha ja netto 3400 e kk. minulla ei jää säästöön mitään maksan kaikki lasten tarvikkkeet ja vaatteet puolet vuokrasta ja laskut.En ole käynyt edes kampaajalla 5 vuoteen tai missään itsekseni 10 vuoteen... Mies on oman alansa tohtori teknillisellä alalla.
Aivan kuin... tämä 50-50 agenda olisikin naisia taloudellisesti orjuuttavaa miespropagandaa..? Sylettää tuollainen iilimatomies. Sehän leechaa sinusta aivan kaiken! Lapset, kodin, talouden... Olisi hienoa, miten tuollaista elämää taltioisi päiväkirjana, ja sitten lasten ollessa isoja, kirjoittaisit menestyskirja siitä naisen näkökulmasta.
Sehän menee hyvin pitkälti juuri noin Suomessa. Itse olen asunut neljässä eri maassa, joissa yhdessäkään itseään kunnioittavat naiset eivät katselisi sekuntiakaan tuollaista menoa ja kohtelua. Tuollainen käytös mieheltä olisi suuri häpeä koko suvulle. Asun tälläkin hetkellä ulkomailla, ja täällä on melko suuri Suomi-yhteisö, ja suomalaiset naiset erottuvat kyllä selvästi kantaväestöstä ja muista täällä asuvista kansallisuuksista juuri tuolla, eli nainen tekee kaiken, siis ihan kaiken, nainen käy töissä, nainen ajaa, nainen hoitaa lapset, nainen tulee, nainen menee, nainen kantaa. Kaikki tämä samalla kun Suomi-mies passiivisena möllöttää missä milloinkin. Ainoastaan Suomi-nainen kantaa painavat kauppakassit autoon kun mies kävelee edessä kädet tyhjänä, ainoastaan Suomi-nainen kantaa IKEA:n laatikot autoon, kun Suomi-mies istuu autossa odottamassa. Facepalm... Tästä täällä tunnetaan suomalaiset. Suomi-naiset ovat piikoja, jotka tekevät kaiken, Suomi-miehet passiivisia juoppoja.