Millaista tuo sukupuolen kokemus oikein on ?
Ihan hyvällä kyselen kun en ymmärrä. Itse olen nainen naisen sukupuolielimillä eikä minulla ole mitään epäilystä siitä ettenkö ole nainen, mutta en minulla mitään erityistä kokonajan päällä junnaavaa sukupuolen kokemusta varsinaisesti ole. Minä olen minä ja teen ihan mitä haluan sukupuolestani riippumatta, en ole koskaan ajatellut että sukupuoleni asettaisi jotakin rajoituksia elämääni, muut ominaisuuteni kyllä, en osaa esimerkiksi laulaa, vaikka olisi kiva olla miljoonia tienaava oopperatähti. Mutta se, että elämässä ei saa kaikkea ei riipu mitenkään sukupuolestani.
Kommentit (76)
En tiedä. Mä pidän tuommosta kokemista jo lähtökohtaisesti ihan outona. Mt-ongelmana.
Normaalistihan sukupuoli vaan on, ei sitä mitenkään erityisesti koe eikä huomaa.
Mielestäni on loukkaavampaa ja naiseutta alentavampaa seurata drag kuningattarien tms esitystä naiseudesta kuin vaikkapa kuunnella jonkun setämiehen p--apuhetta tai letkautuksia. Niitä edellisiä pitäisi vielä jotenkin ihailla vaikka niissä on juurikin joku aivan traaginen ja typistetty 50-luvun stereotypia takana enkä edes halua ajatella sen taustaa sen syvemmälle. En siis mitenkään kritisoi elämäntapaa vaan sitä että niitä esityksiä pitäisi jotenkin sympata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻Haluaisitko miettiä peruskäsitteitä hieman pidempään ennen kuin leimaat ketään älyvapaaksi? Olet nimittäin hieman harhateillä, hyvä mamma.
Lainauksessa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Se on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Tämä on ratkaiseva ero. Englannissa on eri sanat biologiselle sukupuolelle (sex) ja ns. sosiaaliselle, koetulle sukupuolelle (gender). Lainauksessa puhutaan genderistä, sinä puhut sexistä.
Vaatiihan sen eron ymmärtäminen hieman ponnistelua, mutta ellei sitä tajua, koko sinänsä selkeä asia alkaa mössöytyä omassa päässä, kuten sinulle nyt tässä kävi.
Mutta sukupuoli-identiteettihän muodostuu suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen odotuksiin. Poistetaan sukupuolittuneet odotukset, niin meillä ei ole mitään ongelmaa enää.
Niinkö? Minulle ei ainakaan ole ikinä ollut vaikeuksia vastustaa kulttuurisia odotuksia ja samanaikaisesti tunnustaa, että olen sukupuoleni edustaja ihan samalla tavalla kuin sellainen, joka elää jonkun odotuksen mukaisesti.
No ei minullakaan ole ollut varsinaisia ongelmia. Mutta koska tätä keskustelua pitää jatkuvasti käydä, on selvää, että joku ongelma tässä on. Sukupuoleen sidotut odotukset ohjaavat myös mm. sosiaalipolitiikkaa. Siksikin on syytä miettiä, kuinka hyödyllisiä ne oiekasti ovat.
Minäolen koko elämäni alinomaa aistinut olevani tyttö nainen ehdottomasti.
Kyllikki.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli hyvin naisellinen olo kun kolaroin parkkipaikalla.
T: Pentti
Etteikö sukupuolilla olisi eroavaisuuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻Haluaisitko miettiä peruskäsitteitä hieman pidempään ennen kuin leimaat ketään älyvapaaksi? Olet nimittäin hieman harhateillä, hyvä mamma.
Lainauksessa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Se on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Tämä on ratkaiseva ero. Englannissa on eri sanat biologiselle sukupuolelle (sex) ja ns. sosiaaliselle, koetulle sukupuolelle (gender). Lainauksessa puhutaan genderistä, sinä puhut sexistä.
Vaatiihan sen eron ymmärtäminen hieman ponnistelua, mutta ellei sitä tajua, koko sinänsä selkeä asia alkaa mössöytyä omassa päässä, kuten sinulle nyt tässä kävi.
Mutta sukupuoli-identiteettihän muodostuu suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen odotuksiin. Poistetaan sukupuolittuneet odotukset, niin meillä ei ole mitään ongelmaa enää.
Niinkö? Minulle ei ainakaan ole ikinä ollut vaikeuksia vastustaa kulttuurisia odotuksia ja samanaikaisesti tunnustaa, että olen sukupuoleni edustaja ihan samalla tavalla kuin sellainen, joka elää jonkun odotuksen mukaisesti.
No ei minullakaan ole ollut varsinaisia ongelmia. Mutta koska tätä keskustelua pitää jatkuvasti käydä, on selvää, että joku ongelma tässä on. Sukupuoleen sidotut odotukset ohjaavat myös mm. sosiaalipolitiikkaa. Siksikin on syytä miettiä, kuinka hyödyllisiä ne oiekasti ovat.
Aivan. Olisi hyvä miettiä onko rooliodotukset hyödyllisiä ennen kuin rientää julistamaan autoilla leikkivän tytön transpojaksi.
Mitäpä jos vanhan liiton feministien tapaan kerrottaisiin lapsille, että sukupuoli ei rajaa sitä, mistä saa olla kiinnostunut ja millainen yksilö olla?
Vai onko se tässä ajassa liian radikaalia, kun nykyään lempivärikin näyttää määrittelevän sukupuolen?
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli hyvin naisellinen olo kun kolaroin parkkipaikalla.
T: Pentti
Näitä tilanteita varten, pidä Pena hanskalokerossa aina varalla vaalea peruukki ja kirkasväristä huulipunaa.
Nappaat ne sitten äkkiä käyttlön, jos tilanne eskaloituu.
Kukaan ei ryhdy käsirysyyn näyttävän blondin kanssa. 👍🏼
Turhaa touhua kaikki nämä. Naiset tuntee ja ajattelee samoja asioita kuin miehet.
Lopulla ei sillä ole mitään väliä mitä omasta, tai muiden, sukupuolesta ajattelee. Ihmisillä on vain liikaa aikaa ja keksii ongelmia. Jos eläisivät viidakossa ja ei olisi vapaa-aikaa, niin tällaiset asiat eivät tulisi kenenkään mieleen.
Keskittykää konkreettiseen, eikä mitä ahdasmieliset ihmiset ajattelevat teistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli hyvin naisellinen olo kun kolaroin parkkipaikalla.
T: Pentti
Näitä tilanteita varten, pidä Pena hanskalokerossa aina varalla vaalea peruukki ja kirkasväristä huulipunaa.
Nappaat ne sitten äkkiä käyttlön, jos tilanne eskaloituu.
Kukaan ei ryhdy käsirysyyn näyttävän blondin kanssa. 👍🏼
Varsinkaan jos blondilla on möreä ääni ja leuassa neljän päivän sänki...?
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin sen tunteen lapsena, kun tajusin, että sukupuolta ei voi valita sillä tavoin päättämällä, vaan että joudun olemaan tyttö vaikka en olisi halunnut olla.
Minulla on veljiä ja en ollut koskaan ajatellut, että olisin jotenkin erilainen sen takia että olen tyttö. Siinä vaiheessa kun murrosikä alkoi ja menkat niin se oli minulle aivan järkyttävää aikaa, inhosin itseäni, olisin tehnyt mitä vain että olisin lakannut "naisistumasta". Anoreksian avulla sain pidettyä itseni suhteellisen laihana, mutta menkat eivät loppuneet. Muistan miten hienoa oli, kun joskus joku erehtyi luulemaan minua pojaksi.
Ylä-asteen ja lukion vaihteessa tilanne meni toiseen äärilaitaan ja minusta tuli todella tyttömäinen tyttö. En muista miten se tapahtui, jotenkin vain aloin tykkäämään kaikesta tyttömäisyyksistä yhtäkkiä enemmän. Sen jälkeen olen ollut ihan tyytyväinen sukupuoleeni.
Entäs jos sulle olis tuossa murrosiässä aloitettu hormonihoidot ja tehty mahdollisesti leikkauksia että olisit enemmän miehisessä kehossa? Olisi mennyt pieleen ja pahasti
Pitäisi vaan hyväksyä että nämä biologisesta sukupuolesta poikkeavat kokemukset ovat mahdottomina ja järjen vastaisina mielen sairauksia. Aivan sama kuin jos sinisilmäinen kokisi olevansa ruskeasilmäinen.
Feministien työ on mennyt ihan hukkaan. Olen nainen. Itseni puunaamisen sijaan minua kiinnostaa eräily, tiede ja tekniikka.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vaan hyväksyä että nämä biologisesta sukupuolesta poikkeavat kokemukset ovat mahdottomina ja järjen vastaisina mielen sairauksia. Aivan sama kuin jos sinisilmäinen kokisi olevansa ruskeasilmäinen.
Mitä mieltä että suuntaus on globaali ja ajetaan ideologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Tämä. Tuon lainaamasi tekstin perusteella en ole ilmaisesti cis, koska "sukupuoleni ilmaisu" ei ole vallitsevan kulttuurin odotusten ja vaatimusten mukainen. Tämäkin toki riippuu siitä, missä kulttuurissa ollaan. Suomessa olen enemmän cis, kuin vaikka Jenkeissä.. Ja olen nykyään enemmän cis kuin vaikka 20v sitten, koska kulttuuri ja sen odotuksetkin on muuttuneet ajan saatossa. Halusin lapsena (ysärillä) olla poika, koska pojilla oli kauhean kiinnostavat lelut ja leikit. Eli halusin olla poika, koska luulin sen olevan oletus sille, että olis saanut leikkiä pikkuautoilla ja pelata jalkapalloa.
Voisin olla noiden tekstien mukaan myös sukupuoleton, koska en koe, että identiteettini olisi sukupuoleen sidottu. Mutta en koe olevani sukupuoleton, koska biologiani on ihan selkeästi naisen.
Jos cis-sukupuolinen "ilmentävät sukupuoltaan" kulttuuristen odotusten mukaisesti, kukaan edelläkävijänainen ei ikinä ole cis-nainen vaan transmies tms.
Esimerkkinä ensimmäiset naiset yliopistossa, naiset jotka halusivat vastoin kulttuurisia odotuksia äänestää, hallita avioliitossa ollessaankin omaa omaisuuttaan tai vaikkapa leikata polkkatukan tai luopua kiristävästä korsetista.
Nämä kaikki ovat pölhöaktivistien logiikalla merkkejä siitä, ettei nainen ollut nainen, koska ei noudattanut kulttuurin naiselle asettamia odotuksia.
Tämäpä juuri. Vaikea keksiä misogynistisempaa ajatusta kuin se, että kaikki naisten oikeuksia laajentaneet ja rajoja rikkoneet naiset olivatkin jotain muuta kuin naisia, koska naiset ovat... mitä? Kotilieden ääressä puurtavia synnyttäjiä? Setan ja kumppanien viestintä alkaa kuulostaa handmaids talelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Oho muuten, alkuperäinen lainaus setan sivuilta oli poistettu. :D Oliko liian kiusallista, kun määritelmät pääsivät luettavaksi ja niiden epäloogisuus valkenee perus av-mammalle noin minuutissa?
Ai? Että nämä vain yksi aamu heräävät tajutakseen olevansa toista/väärää sukupuolta?