Lue keskustelun säännöt.
Millaista tuo sukupuolen kokemus oikein on ?
04.07.2023 |
Ihan hyvällä kyselen kun en ymmärrä. Itse olen nainen naisen sukupuolielimillä eikä minulla ole mitään epäilystä siitä ettenkö ole nainen, mutta en minulla mitään erityistä kokonajan päällä junnaavaa sukupuolen kokemusta varsinaisesti ole. Minä olen minä ja teen ihan mitä haluan sukupuolestani riippumatta, en ole koskaan ajatellut että sukupuoleni asettaisi jotakin rajoituksia elämääni, muut ominaisuuteni kyllä, en osaa esimerkiksi laulaa, vaikka olisi kiva olla miljoonia tienaava oopperatähti. Mutta se, että elämässä ei saa kaikkea ei riipu mitenkään sukupuolestani.
Kommentit (76)
Sukupuoli-identiteetti on sitä, että luokittelee itsensä naiseksi, mieheksi tai ei kummaksikaan (muunsukupuolinen). Aloittajalla on naisen sukupuoli-identiteetti.
Jotkut eivät enää tajua, mitä sukupuoli-idetiteetillä tarkoitetaan. Somessa julistavat, että "minulla ei ole sukupuoli-identiteettiä" ja samalla sanovat olevansa esim. naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, että pojalla voi olla pimppi mutta voiko tytöllä olla pippeli?
Kyllä ne päiväkodeissa taipuu mihin vaan.
Sukupuolikokemukseni on oikeastaan vain se, että kun minulla on pimppi, olen nainen . Se ajatus ei mitenkään hallitse eikä rajoita elämääni.
Itse olen nykyään sukupuoleltani pesukarhu.missä on minun liputuspäiväni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Tämä. Tuon lainaamasi tekstin perusteella en ole ilmaisesti cis, koska "sukupuoleni ilmaisu" ei ole vallitsevan kulttuurin odotusten ja vaatimusten mukainen. Tämäkin toki riippuu siitä, missä kulttuurissa ollaan. Suomessa olen enemmän cis, kuin vaikka Jenkeissä.. Ja olen nykyään enemmän cis kuin vaikka 20v sitten, koska kulttuuri ja sen odotuksetkin on muuttuneet ajan saatossa. Halusin lapsena (ysärillä) olla poika, koska pojilla oli kauhean kiinnostavat lelut ja leikit. Eli halusin olla poika, koska luulin sen olevan oletus sille, että olis saanut leikkiä pikkuautoilla ja pelata jalkapalloa.
Voisin olla noiden tekstien mukaan myös sukupuoleton, koska en koe, että identiteettini olisi sukupuoleen sidottu. Mutta en koe olevani sukupuoleton, koska biologiani on ihan selkeästi naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, että pojalla voi olla pimppi mutta voiko tytöllä olla pippeli?
Kyllä ne päiväkodeissa taipuu mihin vaan.
Yhteiskunnassa on hourijoita päättäjinä ja kansa hyväksyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Juuri näin. Setan agenda on ahtaat sukupuoliroolit vanhentuneiden stereotypioiden mukaan.
Itse kannatan avaraa sukupuolimallia, mihin mahtuu niin naisia kuin miehiä laidasta laitaan. Siis maskuliiniset naiset ok, feminiiniset miehet ok, ei tarvi muuttaa synnynnäistä sukupuoltaan.
Tällainen avata sukupuolimalli kyllä helpottaisi nuorten tilannetta, joilla muutenkin on murrosiän identiteettikriisi. Ja säästyttäisiin monilta mielenterveysongelmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vastasit tavallaan omaan kysymykseesi. minulla ei ole mitään epäilystä siitä, ettenkö ole nainen. se on kokemus sukupuolesta :)
Olen eri, mutta ymmärrän hyvin mitä ap tarkoittaa. Eli kysytään eri tavalla. Mikä kokemuksessa saa epäilemään, ettei ole sitä sukupuolta mitä biologisesti on? Ilmeisesti sillä asialla ei ole kuitenkaan tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa, joten mikä on se juttu mikä saa tuntemaan että olisi vastakkaista sukupuolta kuin mitä sukupuoli elimistä voi päätellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻Haluaisitko miettiä peruskäsitteitä hieman pidempään ennen kuin leimaat ketään älyvapaaksi? Olet nimittäin hieman harhateillä, hyvä mamma.
Lainauksessa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Se on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Tämä on ratkaiseva ero. Englannissa on eri sanat biologiselle sukupuolelle (sex) ja ns. sosiaaliselle, koetulle sukupuolelle (gender). Lainauksessa puhutaan genderistä, sinä puhut sexistä.
Vaatiihan sen eron ymmärtäminen hieman ponnistelua, mutta ellei sitä tajua, koko sinänsä selkeä asia alkaa mössöytyä omassa päässä, kuten sinulle nyt tässä kävi.
Mutta sukupuoli-identiteettihän muodostuu suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen odotuksiin. Poistetaan sukupuolittuneet odotukset, niin meillä ei ole mitään ongelmaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Tämä. Tuon lainaamasi tekstin perusteella en ole ilmaisesti cis, koska "sukupuoleni ilmaisu" ei ole vallitsevan kulttuurin odotusten ja vaatimusten mukainen. Tämäkin toki riippuu siitä, missä kulttuurissa ollaan. Suomessa olen enemmän cis, kuin vaikka Jenkeissä.. Ja olen nykyään enemmän cis kuin vaikka 20v sitten, koska kulttuuri ja sen odotuksetkin on muuttuneet ajan saatossa. Halusin lapsena (ysärillä) olla poika, koska pojilla oli kauhean kiinnostavat lelut ja leikit. Eli halusin olla poika, koska luulin sen olevan oletus sille, että olis saanut leikkiä pikkuautoilla ja pelata jalkapalloa.
Voisin olla noiden tekstien mukaan myös sukupuoleton, koska en koe, että identiteettini olisi sukupuoleen sidottu. Mutta en koe olevani sukupuoleton, koska biologiani on ihan selkeästi naisen.
Jos cis-sukupuolinen "ilmentävät sukupuoltaan" kulttuuristen odotusten mukaisesti, kukaan edelläkävijänainen ei ikinä ole cis-nainen vaan transmies tms.
Esimerkkinä ensimmäiset naiset yliopistossa, naiset jotka halusivat vastoin kulttuurisia odotuksia äänestää, hallita avioliitossa ollessaankin omaa omaisuuttaan tai vaikkapa leikata polkkatukan tai luopua kiristävästä korsetista.
Nämä kaikki ovat pölhöaktivistien logiikalla merkkejä siitä, ettei nainen ollut nainen, koska ei noudattanut kulttuurin naiselle asettamia odotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se joka haluaa olla toista sukupuolta, kuin on syntynyt ,ei voi tietää mitä on olla toinen .
Se on vain kuvittelua.
Tiedätkö sinä, miltä se "kuvittelu" tuntuu?
Mihin se poikien ja tyttöjen erottelemisen kieltäminen hävisi?
Eihän siitä kauaakaan ja taas uusimeuhkaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen kokemukseni on esim sitä että kärsin kerran kuukaudessa kovista kuukautiskivuista, kehoani on seksualisoitu random setien toimesta siitä asti kun olin 10v, olen joutunut pelkäämään raskaaksi tulemista, minut on kasvatettu siihen että kylässä ollessanikin automaattisesti autan kotitöissä jos joku apua tarvitsee (tätä mieheni tai veljeni eivät tee) jne. Sukupuoleni, joka on siis kehoni ominaisuus, on vaikuttanut monin tavoin siihen millaiseksi olen kasvanut ja millaisia kokemuksia minulle on kertynyt. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä pukeutumistyylini, kiinnostuksenkohteideni tms kanssa. En voisi "tuntea itseäni mieheksi" koska minulla ei voi olla aavistustakaan siitä miltä miehistä tuntuu koska en ole mies. Jokainen muokatkoon kehoaan jos haluaa, mutta mielestäni on ylimielistä väittää, että tuntisi itsensä joksikin mistä itsellä ei todellisuudessa voi olla kokemusta. Yhtä ylimielistä olisi valkoisen väittää että kokee itsensä mustaksi
Eikö ole myös ylimielistä väittää tietävänsä paremmin miltä toisesta tuntuu?
On, mutta kyllä sitä voi kyseenalaistaa. Se, että tuntuu joltain, ei vielä tarkoita, että on sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻Haluaisitko miettiä peruskäsitteitä hieman pidempään ennen kuin leimaat ketään älyvapaaksi? Olet nimittäin hieman harhateillä, hyvä mamma.
Lainauksessa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Se on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Tämä on ratkaiseva ero. Englannissa on eri sanat biologiselle sukupuolelle (sex) ja ns. sosiaaliselle, koetulle sukupuolelle (gender). Lainauksessa puhutaan genderistä, sinä puhut sexistä.
Vaatiihan sen eron ymmärtäminen hieman ponnistelua, mutta ellei sitä tajua, koko sinänsä selkeä asia alkaa mössöytyä omassa päässä, kuten sinulle nyt tässä kävi.
Mutta sukupuoli-identiteettihän muodostuu suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen odotuksiin. Poistetaan sukupuolittuneet odotukset, niin meillä ei ole mitään ongelmaa enää.
Tai sitten moni kykenee erottamaan toisistaan sukupuolistereotypiat ja sukupuolen. Jostain syystä tuntuu olevan mahdotonta seta-sanastoa käyttäville. Heille tosiaan poika on tyttö tai muuten ei-poika, jos ei välitä pyssyleikeistä tai autoista tai valitsee leikkeihinsä nuken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻Haluaisitko miettiä peruskäsitteitä hieman pidempään ennen kuin leimaat ketään älyvapaaksi? Olet nimittäin hieman harhateillä, hyvä mamma.
Lainauksessa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Se on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Tämä on ratkaiseva ero. Englannissa on eri sanat biologiselle sukupuolelle (sex) ja ns. sosiaaliselle, koetulle sukupuolelle (gender). Lainauksessa puhutaan genderistä, sinä puhut sexistä.
Vaatiihan sen eron ymmärtäminen hieman ponnistelua, mutta ellei sitä tajua, koko sinänsä selkeä asia alkaa mössöytyä omassa päässä, kuten sinulle nyt tässä kävi.
Mutta sukupuoli-identiteettihän muodostuu suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen odotuksiin. Poistetaan sukupuolittuneet odotukset, niin meillä ei ole mitään ongelmaa enää.
Niinkö? Minulle ei ainakaan ole ikinä ollut vaikeuksia vastustaa kulttuurisia odotuksia ja samanaikaisesti tunnustaa, että olen sukupuoleni edustaja ihan samalla tavalla kuin sellainen, joka elää jonkun odotuksen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuoli-identiteetti on sitä, että luokittelee itsensä naiseksi, mieheksi tai ei kummaksikaan (muunsukupuolinen). Aloittajalla on naisen sukupuoli-identiteetti.
Jotkut eivät enää tajua, mitä sukupuoli-idetiteetillä tarkoitetaan. Somessa julistavat, että "minulla ei ole sukupuoli-identiteettiä" ja samalla sanovat olevansa esim. naisia.
Mutta mitä muutakaan voin olla, jos minulla on naisen biologia?
En miettisi sukupuoltani koskaan, jos siitä ei tulisi muistutuksia ulkopuolelta tai kehollisista kokemuksista, kuten kuukautisista. En todellakaan tunne mitään "naiseutta" itsessäni. Lisäksi olen biseksuaali, ja jollain tavalla koen että se vähentää sukupuolikokemuksiani entisestään, koska minulle ei edes toisen osapuolen sukupuolella ole kriittistä väliä vaikka seksissä tai parisuhteessa. Joskus näen unia, joissa en "muista" olenko mies vai nainen.
En siis ymmärrä miltä sukupuolen kokeminen tuntuu, mutta sen nyt voin ymmärtää jos oma keho tuntuu väärältä. Tunnen pari transihmistä, osa on tehnyt paljon leikkauksia, osa vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastasit tavallaan omaan kysymykseesi. minulla ei ole mitään epäilystä siitä, ettenkö ole nainen. se on kokemus sukupuolesta :)
Olen eri, mutta ymmärrän hyvin mitä ap tarkoittaa. Eli kysytään eri tavalla. Mikä kokemuksessa saa epäilemään, ettei ole sitä sukupuolta mitä biologisesti on? Ilmeisesti sillä asialla ei ole kuitenkaan tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa, joten mikä on se juttu mikä saa tuntemaan että olisi vastakkaista sukupuolta kuin mitä sukupuoli elimistä voi päätellä?
Tämä on erittäin hyvä kysymys. Ja mielestäni juuri se kysymys, mitä sukupuoli-identiteettikeskusteluissa pitäisi käsitellä.
Kulttuuri on nopeasti muuttuva. Biologia ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se joka haluaa olla toista sukupuolta, kuin on syntynyt ,ei voi tietää mitä on olla toinen .
Se on vain kuvittelua.
Tiedätkö sinä, miltä se "kuvittelu" tuntuu?
Mihin se poikien ja tyttöjen erottelemisen kieltäminen hävisi?
Eihän siitä kauaakaan ja taas uusimeuhkaaminen.
Tarkoitus on hämmentää,heikentää yhteiskutaa ja aiheuttaa mielenterveysongelmia.
Minulle tuli hyvin naisellinen olo kun kolaroin parkkipaikalla.
T: Pentti
Ihminen ei voi olla identiteetiltään sukupuoleton. Termi on yhtä oxymoroni, jos ihminen voisi olla identiteetiltään ihonväritön. Tai noi voihan sitä aina rakentaa kaikenmaailman sosiaalisia konstruktoita ja kuvitella olevansa kovinkin fiksu, mutta turha olettaa että muut ihmiset ymmärtäisivät silloin kokemustasi. Sukupuoliroolien sosiaalinen rakentuminen varsinkin modernissa kulttuurissa on niin monimuotoinen ilmiö, että on vaikea sanoa, että mikä on kenelläkin se sukupuolettomuuden kokemus, johon viitataan. Onko se ulkopuolisuuden tunnetta omaa itse olettamaansa viiteryhmää kohtaan, halua erottautua joukosta hienoilla sanoilla jota mielestäsi vähän tyhmemmät ihmiset eivät ymmärrä, inhoa omaa kehoa ja seksuaalisuutta kohtaan vai mitä? Eronteko biologisen ja sosiaalisen sukupuolen välillä on keinotekoinen.
Sukupuoli on ensisijaisesti biologinen käsite, eikä mitään siitä irrallista identiteettiä ole olemassa. Ymmärtäisitkö sinä, jos joku sinulle täysin ventovieras ihminen alkaisi sönköttää tärkeillen olevansa identiteetiltään ihonväritön, vaikka sokea Reettakin näkisi, että tyypillä on varsin vaalea iho? Kenen intressejä nämä merkitykseltään tyhjät käsitteet palvelevat? Eivät ainakaan niitä, joiden pitäisi ymmärtää sinun kokemusmaailmaasi. Kielen tehtävänä on välittää informaatiota ja jos haluat ilmaista itseäsi selkeästi toisille, et kerro olevasi sukupuoleton tai muunsukupuolinen vaan kerrot, että et esimerkiksi samaistu biologisena naisena useinkaan muihin naisiin vaan tykkäät hengailla enemmän miesten kanssa, tai et koe tärkeiksi tai omiksi niitä odotuksia, joita liität olettamaasi sukupuolirooliin.