Äitini saattaa soittaa jopa 15 peräkkäin jos en vastaa - millä saan ymmärtämään ettei tekisi niin?

Normaalin, mieleltään terveen vanhemman kanssa saattaa ollakin ihan normaalia soittaa vaikka joka päivä päivä. Tällainen ihminen ei ehkä ymmärrä, millaista on, kun se soittelu on mielenterveyden ongelman värittämää ja kontrolloivaa ja tarkoituksella sellaista, että vastaajalle kaadetaan niskaan syyllistäminen siitä, että "aiheuttaa huolta" kun ei vastaa.

Jos teillä on vaikeuksia käsittää miksi tämä on sairasta käytöstä äidiltä, niin mielikuvissanne vaihtakaa apn tilanteeseen äidin sijalle vaikka puoliso. Kuvitelkaa että töissänne olisi nainen tai mies, jonka puoliso soittelee 43 kertaa työpäivän aikana vaan varmistellakseen, että henkilö on elossa. Ja suuttuu jos ei saa vastausta, ryntää toisesta kaupungista alakerran aspaan kyselemään, että onko puolisoni paikalla.

Äidin ja lapsen vuorovaikutussuhde pitäisi olla tavallinen ystävyyssuhde aikuisiällä. Roikkuminen toisessa ihmisessä ei ole tervettä.

Vierailija kirjoitti:

Normaalin, mieleltään terveen vanhemman kanssa saattaa ollakin ihan normaalia soittaa vaikka joka päivä päivä. Tällainen ihminen ei ehkä ymmärrä, millaista on, kun se soittelu on mielenterveyden ongelman värittämää ja kontrolloivaa ja tarkoituksella sellaista, että vastaajalle kaadetaan niskaan syyllistäminen siitä, että "aiheuttaa huolta" kun ei vastaa.

Jos teillä on vaikeuksia käsittää miksi tämä on sairasta käytöstä äidiltä, niin mielikuvissanne vaihtakaa apn tilanteeseen äidin sijalle vaikka puoliso. Kuvitelkaa että töissänne olisi nainen tai mies, jonka puoliso soittelee 43 kertaa työpäivän aikana vaan varmistellakseen, että henkilö on elossa. Ja suuttuu jos ei saa vastausta, ryntää toisesta kaupungista alakerran aspaan kyselemään, että onko puolisoni paikalla.

Äidin ja lapsen vuorovaikutussuhde pitäisi olla tavallinen ystävyyssuhde aikuisiällä. Roikkuminen toisessa ihmisessä ei ole tervettä.

Joo mun äiti syyllistää siitä, jos en vastaa, että hän saa sydän syrjällään pelätä. Olen 44-vuotias, olen ollut onnettomuudessa 0 kertaa elämässäni enkä harrasta mitään millään lailla vaarallista, olen järkevä, rauhallinen, vastuuntuntoinen, ei psyykkisiä ongelmia. Todennäköisyys hätätilanteellee ei ole suuri. Joo, toki kuka vain voi joutua onnettomuuteen, mutta vaikka joutuisinkin, häntä en sairaalaan haluaisi eikä hän voisi asialle mitään.

Se on vain tarve kontrolloida.

Kun en vastaa (esim ollessani uimahallissa altaassa), niin saattaa soittaa sairaaloihin, ainakin soittaa siskoilleni ja aina toisinaan exälleni, josta olen eronnut neljä vuotta sitten ja joka inhoaa äitiäni emmekä ole yhteyksissä muutenkaan hänen kanssaan, todella kiusallista että äiti pommittaa häntä. Häiritsee exäni uutta parisuhdetta, kun exän äiti soittelee sinne.

Kaikin tavoin häiritsevä ihminen eli sympatiani sinulle, ap.

T: se, jonka äiti soitti 17 kertaa kun yritin puhua lääkärin kanssa kuukausi odotellulla soittoajalla.

Mikä teitä naisia vaivaa, solvaatte miehiä, anoppeja ja nyt on oma äiti tulilinjalla ja kuoro säestää.

Minä soitan pojalleni vaikka ei olisi asiaakaan,  ja jos hän on työssä, palaverissa tai muuten kiinni hän laittaa viestin.

Hänen ollessaan teini ja opiskelija matkusteli paljon, olin aika hysteerinen jos en saanut heti kiinni, saatoin soittaa viisikin kertaa. Nyt tilanne on toinen, olen rauhoittunut.

Ei se ollut kontrollia, vaan aito huoli missä lapseni menee, enkä pyydellyt anteeksi. On hän teininä sanonut, että olen ihan pikkasen vauhko äiti. Jos ei tullut viimeisellä junalla heti kotiin, soitin sata kertaa.

Kun sairastuin äsken koronaan, hän suorastaan lensi auttamaan, pyytämättä🥰

Vierailija kirjoitti:

Mikä teitä naisia vaivaa, solvaatte miehiä, anoppeja ja nyt on oma äiti tulilinjalla ja kuoro säestää.

Minä soitan pojalleni vaikka ei olisi asiaakaan,  ja jos hän on työssä, palaverissa tai muuten kiinni hän laittaa viestin.

Hänen ollessaan teini ja opiskelija matkusteli paljon, olin aika hysteerinen jos en saanut heti kiinni, saatoin soittaa viisikin kertaa. Nyt tilanne on toinen, olen rauhoittunut.

Ei se ollut kontrollia, vaan aito huoli missä lapseni menee, enkä pyydellyt anteeksi. On hän teininä sanonut, että olen ihan pikkasen vauhko äiti. Jos ei tullut viimeisellä junalla heti kotiin, soitin sata kertaa.

Kun sairastuin äsken koronaan, hän suorastaan lensi auttamaan, pyytämättä🥰

Trolli tartutti muka koronankin lapseensa, josta muka on huolissaan. 0/5 tai todella pahasti mielenterveysongelmainen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä teitä naisia vaivaa, solvaatte miehiä, anoppeja ja nyt on oma äiti tulilinjalla ja kuoro säestää.

Minä soitan pojalleni vaikka ei olisi asiaakaan,  ja jos hän on työssä, palaverissa tai muuten kiinni hän laittaa viestin.

Hänen ollessaan teini ja opiskelija matkusteli paljon, olin aika hysteerinen jos en saanut heti kiinni, saatoin soittaa viisikin kertaa. Nyt tilanne on toinen, olen rauhoittunut.

Ei se ollut kontrollia, vaan aito huoli missä lapseni menee, enkä pyydellyt anteeksi. On hän teininä sanonut, että olen ihan pikkasen vauhko äiti. Jos ei tullut viimeisellä junalla heti kotiin, soitin sata kertaa.

Kun sairastuin äsken koronaan, hän suorastaan lensi auttamaan, pyytämättä🥰

Mikä sinua vaivaa? Ei ainakaan turha äly päässä paina.

Kukaan ei ole sanonut, ettei toisinaan voisi soittaa ja pitää yhteyttä. Ääliö.

Mieti itse miltä tuntuu, jos sinulle soitetaan joka päivä noin 15 kertaa ja tiedustellaan syyllistäen, oletko kuollut. Tai kun sun puolisolle, lapsille, ystäville ja esimiehille soitetaan ja kysytään, oletko kuollut. Se on vain ja ainoastaan sairasta ja huonoa käytöstä.

Mikä tää juttu joillain on, että kun joku puhuu jostakin asiasta, niin se liitetään omaan ihan erilaiseen tilanteeseen ja aletaan ulista, että miten muka on näin kun kukaan ei ole puhunut juuri sinun tilanteestasi.

On ihan eri asia soittaa joskus ilman syytä. Verrattuna siihen, että koko ajan. Miten et tajua tätä? Ja ap:n tilannehan oli se, että ärsyttää 15 soittoa putkeen. Se ei ole viisasta eikä normalia ei millään mittarilla eikä etenkään jatkuvana. Se ei liity mitenkään siihen, että sinä soitat joskus pojallesi.

Ite oot opettanut että jos soittaa 15 kertaa peräkkäin niin vastaat

Äidille estot vaan. Poliisi sit joskus soitraa kuolemasta mutta sekin tulee tuntemattomasta numerosta, ei kantsi vastata.

Minun äitini teki tuota viimeisinä vanhuusvuosinaan, itse ajattelen että se oli vanhuksen omaa turvattomuutta ja sai "huolesta" syyn jutella edes jonkun kanssa. Toisaalta muille sisaruksilleni hän ei juurikaan soittanut, minä olin se josta " huolestui" jos en vastannut, olen siis myös työssäkäyvä, terve, tasa-painoisen perhe-elämän omaava jne. Ja jos en vastannut , soitti tosiaan myös puolisolleni, jolla on sellainen työ että hän yleensä pysyti vastaamaan ja vasta sen jälkeen eräälle toiselle vanhemmalle sukulaiselle . Tilannetta helpotti hiukan kun siirryin myös tuohon kerran päivässä sovittuun aikaan soitteluun.

Hei tytöt, joskus koittaa se aika ettei äitikään soita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyse nimenomaan siitä että hän huolestuu että sinulle on käynyt jotain?

Oma äitinikin joskus panikoi ja ylireagoi kun en vastannut. Kerran en vastannut puoleentoista tuntiin kun olin päiväsaikaan kaverilla, känny oli laukussa enkä kuullut kymmeniä puheluita tai viestejä. Kun soitin takaisin niin äiti oli jo ehtinyt pyytää huoltomiehen avaamaan oveni ja tarkastamaan olenko siellä elossa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt soittaa huoltoyhtiöön ja haukkua ne maanrakoon kun menevät mun kotiin ihan vaan jonkun toisen henkilön puhelinsoiton perusteella, eivät itse edes yrittäneet ottaa minuun yhteyttä. Olin täysi-ikäinen ja asunut jo omillani muutaman vuoden.

Toisella kerralla (29-vuotiaana) erehdyin kertomaan äitille että olen menossa treffeille toiseen kaupunkiin. Hän sitten alkaa soittelemaan minulle keskellä yötä, en vastaa, laitan viestin että olen ok ja hyvää yötä. Soittoja silti tuli. Hiljennän puhelimen, mutta valo kuitenkin aina loisti puhelimesta kun soittoa tuli, laitoin viestiä että "älä soittele, mä nukun". Soittelu edelleen jatkui ja tuli viestejä "mistä mä tiedän että se oot sä!?! Mä haluun kuulla sun äänen, kuka tahansa ois voinut kirjottaa ton viestin!" Sammutin puhelimen.

Nykyään pidän häneen aika vähän yhteyttä, enkä kerro tekemisistäni hänelle oikein mitään. Tuntuu olevan menneen perille, tosin vaikuttaa siltä että hän laittoi marttyyrivaiheen päälle eikä enää koskaan soita minulle 😄

Älä anna periksi kohtuuttomille vaatimuksille, tai hän tottuu siihen että aina teet kuten hän haluaa ja siitä tulee sinun velvollisuutesi rauhoitella hänen hermojaan.

Siis herranjestas, mikä draama-mamma sinulla! Onko hän todella yksinäinen jossain pikkuyksiössä eikä ikinä pääse ulos-tylsyyksissään?? Vai mikä vaivaa? Kiessus.

😂 Ihan 100% oikeassa olet.

Näille jotka luulee että nää äidit on vaan aidosti huolissaan, niin voin sanoa että ei ole. Kyse on kontrollista, kuten täällä monet ovatkin sanoneet, sekä siitä että saavat huomiota ja draamaa, ehkä jopa pääsevät olemaan uhrina.

Huomaa että hän ei ole minusta oikeasti huolissaan tai edes kiinnostunut kun silloin kun soitan, niin hän käy läpi viimeisimmät lääkärin reissunsa sitä myöten minkälainen oli reitti pääovilta ilmoitustiskille ja siitä odotushuoneeseen, mistä piti kääntyä vasemmalle, "eiku ei ollut vielä siitä, vielä piti mennä ovista ja sitten vasemmalle..." Haluaisin sanoa että vitsailen, mutta ei, ihan oikeasti kaikki yksityiskohdat käydään läpi koko reissun osalta. Sitten kuulen mitä yhdelle hänen kaverilleen kuuluu ja taas, en vitsaile, miten hänen kaverinsa tyttären koira voi 😑

Sitten vasta tunnin jälkeen hän (ehkä) kysyy mitä mulle kuuluu ja pääsen sanomaan että mulla on korona, tai että erosin poikaystävästä. Eroonkin hänen eka kommentti "No mä arvasin!" Eli heti on kyse hänestä ja hänen erinomaisuudestaan.

Huoh. Voisin antaa tuhat muutakin esimerkkiä mutta varmaan ymmärrätte jo millaisesta "huolestuneesta äidistä" on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Hei tytöt, joskus koittaa se aika ettei äitikään soita.

Joillekin se on lopulta helpotus, "vaikka niin ei tietenkään saisi sanoa".

En todellakaan suosittele näitä sovittuja aikoja, jolloin voi soittaa. Siinähän sitä vasta pallon jalkaansa sitookin. Kuten moni on jo todennut, on helvetti irti sen kerran kun sovittuna ajankohtana ei voikaan vastata.

Vierailija kirjoitti:

Mikä teitä naisia vaivaa, solvaatte miehiä, anoppeja ja nyt on oma äiti tulilinjalla ja kuoro säestää.

Minä soitan pojalleni vaikka ei olisi asiaakaan,  ja jos hän on työssä, palaverissa tai muuten kiinni hän laittaa viestin.

Hänen ollessaan teini ja opiskelija matkusteli paljon, olin aika hysteerinen jos en saanut heti kiinni, saatoin soittaa viisikin kertaa. Nyt tilanne on toinen, olen rauhoittunut.

Ei se ollut kontrollia, vaan aito huoli missä lapseni menee, enkä pyydellyt anteeksi. On hän teininä sanonut, että olen ihan pikkasen vauhko äiti. Jos ei tullut viimeisellä junalla heti kotiin, soitin sata kertaa.

Kun sairastuin äsken koronaan, hän suorastaan lensi auttamaan, pyytämättä🥰

Kuulostaa järkyttävälle. Mikset luota omaan lapseesi? Olisit sen jatkuvan huolestumisen sijaan opettanut lapsellesi elämässä tarvittavia taitoa. Siitä ei hyvä seuraa, jos äiti koko ajan hokee, että et sinä pärjää, anna kun minä kerron, mitä sinun pitää tehdä.

Korona on sellainen sairaus, jota minä en halua tartuttaa toisiin. Itse olisin kieltänyt lapsiani tulemasta käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko oikeasti noin ilkeitä vanhemmillenne vai trollaatteko vaan?

Onko teillä kaikilla muka oikeasti ollut niin paskat vanhemmat, ettei tekstariakaan voi laittaa?

Itselläni on erittäin läheiset suhteet äitiini enkä missään nimessä blokkaisi häntä. Tiedän, ettei hän tee tuota pahalla enkä missään nimessä haluaisi loukata häntä. Siksi se stressaakin niin paljon.

Kyse on tilanteista, joissa on vaikea juuri sillä hetkellä laittaa tekstaria (esimerkiksi töissä etäpalaveri jossa video päällä, niin työkaverit pitävät epäkohteliaana jos ryhdyn kirjoittelemaan siinä tekstiviestiä). Kai pitää sitten skarpata sen suhteen että käytän sitten vähintään automaattista tekstiviestiä.

- ap

Sinuna kyseenalaistaisin edes vähän äitisi motiiveja. Miksi äitisi haluaa saada sinut stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi? Ei tuo miltään hyväsydämisyydeltäkään kuulosta. Tuskin hän on läpeensä paha ihminen, mutta vaikuttaa siltä että hän haluaa kontrolloida sinua.

Ap:n äidin käytös on toki sairaalloista, mutta elämässä on muitakin vaihteita kuin hyvä ja paha.

Rajoja voi asettaa ilman demonisointiakin. Oleko kokeillut?

Minun äiti laittoi poliisit soittelemaan ja ovelle kun jätin vastaamatta muutamaan.

SEN logiikka ei toimi oikein läheisen menettämisen pelossa. Jos kuolen, kuolen, ei siihen voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei tytöt, joskus koittaa se aika ettei äitikään soita.

Joillekin se on lopulta helpotus, "vaikka niin ei tietenkään saisi sanoa".

Nimenomaan.

Tässä EI puhuta normaaleista äideistä eikä edes siitä, ettäjoku joskys yksinäisyyttään kerran tai pari on takertuva.

Yksi sen tuolla sanallisti hyvin, että kun äiti ilmoittaa että aikuinen lapsi kuuluu hänelle ja on oikeus terrorisoida elämää miten ha milloin ja kuinka paljon haluaa. Oma mies ja ystävät lähteneet, mutta peiliin ei älyä katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Älä vastaa. Soita hetken päästä takaisin, ja kuulosta kauhistuneelta "apua, onko jotain tapahtunut? Oletko kaatunut? Sairaalassa? Talo palaa?". Jos äiti alkaa kertoilla vain kuulumisiaan, niin vastaa "ok, mä luulin, että sulla on hätä. Sori mulla on nyt kiire, jutellaan myöhemmin, heippa" ja puhelin kiinni.

Siinä vasta neuvo, kun ap. ei edes kertonut ikäänsä, onko 10v vai 30v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko oikeasti noin ilkeitä vanhemmillenne vai trollaatteko vaan?

Onko teillä kaikilla muka oikeasti ollut niin paskat vanhemmat, ettei tekstariakaan voi laittaa?

Itselläni on erittäin läheiset suhteet äitiini enkä missään nimessä blokkaisi häntä. Tiedän, ettei hän tee tuota pahalla enkä missään nimessä haluaisi loukata häntä. Siksi se stressaakin niin paljon.

Kyse on tilanteista, joissa on vaikea juuri sillä hetkellä laittaa tekstaria (esimerkiksi töissä etäpalaveri jossa video päällä, niin työkaverit pitävät epäkohteliaana jos ryhdyn kirjoittelemaan siinä tekstiviestiä). Kai pitää sitten skarpata sen suhteen että käytän sitten vähintään automaattista tekstiviestiä.

- ap

Sinuna kyseenalaistaisin edes vähän äitisi motiiveja. Miksi äitisi haluaa saada sinut stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi? Ei tuo miltään hyväsydämisyydeltäkään kuulosta. Tuskin hän on läpeensä paha ihminen, mutta vaikuttaa siltä että hän haluaa kontrolloida sinua.

Ap:n äidin käytös on toki sairaalloista, mutta elämässä on muitakin vaihteita kuin hyvä ja paha.

Rajoja voi asettaa ilman demonisointiakin. Oleko kokeillut?

Typerys.

Tule sinä asettamaan ne rajat kun mummo saanut porttarin eka laoseni päiväkotiin, nyt kouluun. Tuppaa pihalle kielloista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vastaa. Soita hetken päästä takaisin, ja kuulosta kauhistuneelta "apua, onko jotain tapahtunut? Oletko kaatunut? Sairaalassa? Talo palaa?". Jos äiti alkaa kertoilla vain kuulumisiaan, niin vastaa "ok, mä luulin, että sulla on hätä. Sori mulla on nyt kiire, jutellaan myöhemmin, heippa" ja puhelin kiinni.

Siinä vasta neuvo, kun ap. ei edes kertonut ikäänsä, onko 10v vai 30v.

Aloittaja kertoi tekevänsä etätöitä ja että hänellä on usein etäpalavereja, joten siitä varmaan voit päätellä jotain hänen iästään.

Esto päälle on varmaan ainoa toimiva keino. Sano hänelle, että johtuu vain ja ainoastaan liiallisesta soittelusta. Voit estää hänet ja poistaa eston kerran viikossa, jolloin voit soittaa hänelle omin ehdoin.