Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä kun puolisot arvottavat siivoamisen ym vastuut eri lailla?
01.07.2023 |
Tilanne siis se, että lähes kaikki kotityöt jää minulle, koska miehen mielestä niitä ei tarvitse tehdä. Aina kun koitan vaatia apua, niin päädymme keskusteluun siitä, että pitääkö ikkunat pestä kerran vuodessa, miksi lakanat pitää vaihtaa kuukauden välein tai miksi tehdä ruokaa kun voi syödä leipää.
En siis tosiaankaan ole itsekään himosiivooja, joten en koe että vaadin liikaa. Lapsille haluan tarjota muutakin kun leipää, joten ainut vaihtoehto on että itse teen melkein kaiken.
Pyykinpesun ja renkaiden vaihdon mieskin ymmärtää ja tekee ne.
Ja kyllä kyllä, itse olen soppani keittänyt. En silloin yli 20 vuotta sitten 18-vuotiaana osannut ajatella ehkä näin pitkälle asioita mieheen rakastuessani. Isän roolin hoitaa kyllä täydellisesti.
Kommentit (255)
Jos mies jättää vaatteensa ja tavaransa lattialle, niin et tietenkään mene niitä siirtelemään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Pitkälti näin, olen siis kirjoittaja 33. Kun on lapsia toki täytyy lisäksi se yksi lämmin ateria valmistaa per päivä kotona ja sitten on myös tavaraa ja vaatetta enemmän. Silti näihin ei mene kuin Max tunti tai puolitoista tuntia päivässä muun liikenteen leilun ja touhun sivussa. Miksi ihmiset järjestää kodistaan työleirin?
Lapset tarvitsevat viisi ateriaa päivässä.
Höpö höpö. Aamupala ,lounas ja välipala tulee päivähoidossa. Kotona annetaan päivällinen ja iltapala. Iltapala on kevyt ja yleensä jotain leipää, muroja, jogurttia, puuroa tms ,jota ei vartavasten tarvitse valmistaa.
Ohis Eikö teillä lapset ole ollenkaan lomalla ja viettävät ja ovat päivähoidossa / päivänä viikossa?
Viikonloppuisin ja lomilla ei itsekkään olla töissä, joten ei se aamu-, ilta- ja välipalojen antaminen ja parin lämpimän ruuan valmistuskasn mikään ylitsepääsemätön voimainponnistus ole. Mitä ihmettä te syötte, mikäli aterioiden valmistus on niin kovin työlästä?
Näinpä, ja miten lapset oikeastaan koko asiaan edes liittyy, kai sitä aikuinen itselleenkin ruokaa tarvitsee, samallahan sitä tekee lapsellekin. Ja silloin kun ei huvita niin on sekä ravintolat että einekset.
Niin. On se outoa että lapset lisää työn määrää.
Vielä oudompaa on se että aina näissä lapsiperjeiden kotitöitä käsittelevissä ketjuissa riehuu typerät lapsettomat.
Ihminen joka ei kykene hallitsemaan tunteitaan haukkuu muita typeriksi.. kasva aikuiseksi. Jos ne kotityöt alkaisi sit vaikka maistua ja pystyisit lopettaa uhriutumisen
Petee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Pitkälti näin, olen siis kirjoittaja 33. Kun on lapsia toki täytyy lisäksi se yksi lämmin ateria valmistaa per päivä kotona ja sitten on myös tavaraa ja vaatetta enemmän. Silti näihin ei mene kuin Max tunti tai puolitoista tuntia päivässä muun liikenteen leilun ja touhun sivussa. Miksi ihmiset järjestää kodistaan työleirin?
Lapset tarvitsevat viisi ateriaa päivässä.
Höpö höpö. Aamupala ,lounas ja välipala tulee päivähoidossa. Kotona annetaan päivällinen ja iltapala. Iltapala on kevyt ja yleensä jotain leipää, muroja, jogurttia, puuroa tms ,jota ei vartavasten tarvitse valmistaa.
Ohis Eikö teillä lapset ole ollenkaan lomalla ja viettävät ja ovat päivähoidossa / päivänä viikossa?
Viikonloppuisin ja lomilla ei itsekkään olla töissä, joten ei se aamu-, ilta- ja välipalojen antaminen ja parin lämpimän ruuan valmistuskasn mikään ylitsepääsemätön voimainponnistus ole. Mitä ihmettä te syötte, mikäli aterioiden valmistus on niin kovin työlästä?
Silti ko työ on olemassa eikä se 18 minuuttia päivää mitenkään voi riittää siihen ja kaikkeen muuhun.
No se riittää helposti 2 aikuisen perus siistin rivari neliön ylläpitoon siistinä. Ja pakollisten askareiden hoitamiseen kuten vaikka ruuanlaitto.
Jostain ihme syystä vaimokin on tähän järjestelyyn tosi tyytyväinen ja on sanonut et nykyään on siistimpää kuin silloin kun siivottiin yhdessä
Jos on lapsia niin ei varmaan riitä.
Miksi sitten olet lapsiperheen työnjako-ongelmia käsittelevässä ketjussa? Yleensä ne ongelmat syntyy vasta lasten tultua. Kodin työmäärä räjähtää ja vastuu kaikesta sysätään toiselle.
Tasapuolisinta olisi sopia kotitöille jako niin, että yhdellä on yksi tehtävälista ja toisella toinen ja niitä vaihdetaan päittäin esim puolen vuoden välein.
Ongelma tuskin silti ratkeaa alistavan, väkivaltaisen miehen kanssa, koska hän lähtökohtaisesti ei suostu tekemään osuuttaan vaan pyrkii pakottamaan vaimon palvelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin minua kuormittaa eniten sen odottelu, että toinen tekisi jotakin ja epävarmuus siitä tekeekö. Monesti on helpompi tehdä itse ja saada homma siltä erää pois mielestään. Odottelu ja muistuttelu käy raskaaksi, varsinkin jos kuitenkin joutuu tekemään ehkä jo isommaksi kasautuneen asian lopulta itse.
No siis tää just!! Sillon ku siivottiin puolison kanssa kimpassa. Niin toi NS odottelu et toinen tekee jotain et voi siivota oli ihan hanurista..
Siinä kun sit odotteli niin kämppäkin ajautu kaaokseen ja siivouksesta tuli paljon isompi juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Pitkälti näin, olen siis kirjoittaja 33. Kun on lapsia toki täytyy lisäksi se yksi lämmin ateria valmistaa per päivä kotona ja sitten on myös tavaraa ja vaatetta enemmän. Silti näihin ei mene kuin Max tunti tai puolitoista tuntia päivässä muun liikenteen leilun ja touhun sivussa. Miksi ihmiset järjestää kodistaan työleirin?
Lapset tarvitsevat viisi ateriaa päivässä.
Höpö höpö. Aamupala ,lounas ja välipala tulee päivähoidossa. Kotona annetaan päivällinen ja iltapala. Iltapala on kevyt ja yleensä jotain leipää, muroja, jogurttia, puuroa tms ,jota ei vartavasten tarvitse valmistaa.
Ohis Eikö teillä lapset ole ollenkaan lomalla ja viettävät ja ovat päivähoidossa / päivänä viikossa?
Viikonloppuisin ja lomilla ei itsekkään olla töissä, joten ei se aamu-, ilta- ja välipalojen antaminen ja parin lämpimän ruuan valmistuskasn mikään ylitsepääsemätön voimainponnistus ole. Mitä ihmettä te syötte, mikäli aterioiden valmistus on niin kovin työlästä?
Silti ko työ on olemassa eikä se 18 minuuttia päivää mitenkään voi riittää siihen ja kaikkeen muuhun.
No se riittää helposti 2 aikuisen perus siistin rivari neliön ylläpitoon siistinä. Ja pakollisten askareiden hoitamiseen kuten vaikka ruuanlaitto.
Jostain ihme syystä vaimokin on tähän järjestelyyn tosi tyytyväinen ja on sanonut et nykyään on siistimpää kuin silloin kun siivottiin yhdessä
Jos on lapsia niin ei varmaan riitä.
Miksi sitten olet lapsiperheen työnjako-ongelmia käsittelevässä ketjussa? Yleensä ne ongelmat syntyy vasta lasten tultua. Kodin työmäärä räjähtää ja vastuu kaikesta sysätään toiselle.
Aloituksessa ei mainita tämän koskevan pelkästään lapsi perheitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Pitkälti näin, olen siis kirjoittaja 33. Kun on lapsia toki täytyy lisäksi se yksi lämmin ateria valmistaa per päivä kotona ja sitten on myös tavaraa ja vaatetta enemmän. Silti näihin ei mene kuin Max tunti tai puolitoista tuntia päivässä muun liikenteen leilun ja touhun sivussa. Miksi ihmiset järjestää kodistaan työleirin?
Lapset tarvitsevat viisi ateriaa päivässä.[/quote
Viisi ateriaa päivässä saa kuulostamaan, kuin se olisi jotenkin työlästä. Aika monet lapset syövät aamupalan ja lounaan päiväkodissa. Ja jos ovat jo koululaisia, aamupalan pystyvät ottamaan kyllä itse. Meillä ovat ottaneet välipalatkin itse, kun me aikuiset olemme siihen aikaan töissä. Jäljelle on jäänyt päivällisen valmistaminen. Ei kovin työlästä. Samalla kun peruna tai pasta kiehuu, voi tehdä jonkun kastikkeen. Itse teen usein niin, että teen illalla jonkun lasagnen tai kiusauksen valmiiksi muuten, mutta en paista sitä. Se, joka tulee ensin kotiin, laittaa se uuniin ja on valmista, kun nälkäisiä koululaisia alkaa tulla kotiin.
Ne koululaiset pääsee kuule koulusta alkaen kello 12. Oletko simä siis silloin laittamassa sitä uuniin?
Lapsia on paljon enemmän kuin ne päiväkoti-ikäiset. Koululaiset saa lounaan koulussa ja ovat loma-ajat täysin kodin ruokien varassa eli melkein neljänneksen vuodesta.
Ja tietenkin pastan kiehuessa tekee kastikkeen. Onko tämä sulle jokin suuri oivallus?
Koululaiset ovat juuri syöneet lounaan koulussa, jos tulevat kotiin jo puolilta päivin. Heille voi opettaa, että ottavat välipalaa. Ja jos ovat jo kovin nälkäisiä, niin kyllä koululainenkin voi sen ruoan jääkaapista uuniin laittaa.
Sinä väitit olevasi paikalla kiusausraakileen kanssa kun he tulee koulusta.
En väittänyt. Kirjoitin, että se, joka tulee ensimmäisenä kotiin, laittaa ruoan uuniin.
Ja se olet sibä tai puoliso koska mainitsit koululaiset erikseen.
Minä en ymmärrä miksi ihmeessä joku jättäisi kiusauksen kesken kun se on yksi niistä ruoista jotka nimenomaan ei kärsi lämmittämisestä mutta se vuoka vie jääkaapissa valtavasti tilaa turhan päiten.
Alkaa mennä nyt jo ihan ohi aiheen, mutta kirjoitin kyllä, että ruoka on valmista, kun nälkäisiä koululaisia alkaa tulla kotiin. Voi sen ruoan laittaa uuniin koululainenkin. Jos hän on tosiaan päässyt jo puolilta päivin kotiin, niin ei hän silloin välipalaa syötyään missään nälässä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies jättää vaatteensa ja tavaransa lattialle, niin et tietenkään mene niitä siirtelemään!
Mä kyllä menen. Koti on myös minun kotini, ja itselle ei vaan kuulu tyyliin, että olohuoneen lattialla ja milloin missäkin on vaatemyttyjä ja sukkia.
Petee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Ah, ihana minuuttimiehemme joka kokkaa kahdessa minuutissa kuukauden ruoat. Ei vaan reseptejä ole ikinä laittanut.
Ruokia me tehdään aikalailla 50/50. Eikä ikinä pelkästään 1 päiväksi..
Meillä on 93 neliön rivari. ei siinä hirveän kauan mene kun nostaa tavarat lattialta, imuroi ja yleisesti pitää paikat siistinä ettei tule kaaosta.Pesen keväällä ja syksyllä ikkunat, kylppärin ja saunan 3 kk välein.
Olen itse ihan tyytyväinen tähän ratkaisuun koska tämä lopetti lähestulkoon kaiken riitelyn.
Tietysti lapsiperheissä on ihan eri juttu. Mut sielläkin pääsisi pitkälle jos organisoisi asiat helposti tehtäviksi.. esim meillä on Dyson imuri 24/7 valmiina. Kaapissa on laminaatti pesuaine ja pyyheliinat heti saatavilla.
Juuri näin. Ruokaa valmistetaan isommat satsit ja syödään pari kertaa samaa peräkkäin ja kolmas annos voi olla pakastimessa kiireisen päivän varalle. Salaatteja varten ainekset pienitään lasirasioihin jääkaappiin valmiiksi ja niistä kootaan kulloinkin haluttu yhdistelmä. Käytetään pakastevihanneksia lisukkeena varsinkin talvella . Kun kypsennät jauhelihaa, broileria tms ison satsin, voit valmistaa siitä useampia erilaisia aterioita ja pakastaa osan vastaisen varalle. Yönylisämpylät ja pataleipä on helppo valmistaa pikkuvaivalla. Marjarahkaa, vispipuuroa yms voi valmistaa valmiiksi välipaloiksi jääkaappiin.
Meillä on robotti-imuri ja lisäksi tarvittaessa pyyhkäistään tahrat lattiasta nihkeällä mikrokuitumopilla.
Eikö ihmiset osaa nykyään hoitaa kotiaan taloudellisesti ja tehokkaasti vai miten se nyt on niin raskasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies vain haluaa jättää hommat sinulle. Jos hänen mielestä lakanat vaihdetaan kahden kkvölein, voi hän sen tehdä . Sinä vaihdat siinä välissä ne myös. Asia on fifty fifty. Mutta tosiaan luulen, että hän haluaa jättää ne kaikki sinulle.
Itse lapsiperheen äitinä otan mieluusti omaa aikaa ja käyn vaihtamassa auton renkaat. Se on kuin lomaa ainaisen ruuanlaiton missä.
Vastaavanlaisessa tilanteessa eläneenä ihmettelen ihan eniten sitä, millä ihmeellä tuollainen mies saa omassa päässään käännettyä asiat niin, että pitää käytöstä hyväksyttävänä.
Omalla kohdalla totesin, että toimivia keinoja ei kertakaikkisesti ole, ja huomasin olevani paljon onnellisempi, kun vaan teen itse ne kotityöt odottamatta, että toinen tekee osansa. Teen sillä tasolla, kuin itse koen oikeaksi ja jaksan kohtuudella, valitusta en ota vastaan. Se odottaminen ja asiasta jatkuvasti riiteleminen on niin paljon raskaampaa. Toinen vaihtoehto on ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi asun yksin. Ei mikään porsas sotke siistiä asuntoani. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies jättää vaatteensa ja tavaransa lattialle, niin et tietenkään mene niitä siirtelemään!
Mä kyllä menen. Koti on myös minun kotini, ja itselle ei vaan kuulu tyyliin, että olohuoneen lattialla ja milloin missäkin on vaatemyttyjä ja sukkia.
Ongelma ei ole mies vaan sinä hänen ongelmakäytöksen mahdollistajana.
En ymmärrä miksi ette saa miestänne pidettyä kurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Ah, ihana minuuttimiehemme joka kokkaa kahdessa minuutissa kuukauden ruoat. Ei vaan reseptejä ole ikinä laittanut.
Ruokia me tehdään aikalailla 50/50. Eikä ikinä pelkästään 1 päiväksi..
Meillä on 93 neliön rivari. ei siinä hirveän kauan mene kun nostaa tavarat lattialta, imuroi ja yleisesti pitää paikat siistinä ettei tule kaaosta.Pesen keväällä ja syksyllä ikkunat, kylppärin ja saunan 3 kk välein.
Olen itse ihan tyytyväinen tähän ratkaisuun koska tämä lopetti lähestulkoon kaiken riitelyn.
Tietysti lapsiperheissä on ihan eri juttu. Mut sielläkin pääsisi pitkälle jos organisoisi asiat helposti tehtäviksi.. esim meillä on Dyson imuri 24/7 valmiina. Kaapissa on laminaatti pesuaine ja pyyheliinat heti saatavilla.
Juuri näin. Ruokaa valmistetaan isommat satsit ja syödään pari kertaa samaa peräkkäin ja kolmas annos voi olla pakastimessa kiireisen päivän varalle. Salaatteja varten ainekset pienitään lasirasioihin jääkaappiin valmiiksi ja niistä kootaan kulloinkin haluttu yhdistelmä. Käytetään pakastevihanneksia lisukkeena varsinkin talvella . Kun kypsennät jauhelihaa, broileria tms ison satsin, voit valmistaa siitä useampia erilaisia aterioita ja pakastaa osan vastaisen varalle. Yönylisämpylät ja pataleipä on helppo valmistaa pikkuvaivalla. Marjarahkaa, vispipuuroa yms voi valmistaa valmiiksi välipaloiksi jääkaappiin.
Meillä on robotti-imuri ja lisäksi tarvittaessa pyyhkäistään tahrat lattiasta nihkeällä mikrokuitumopilla.
Eikö ihmiset osaa nykyään hoitaa kotiaan taloudellisesti ja tehokkaasti vai miten se nyt on niin raskasta?
Ja aikaa kaikkeen ruoanlaittoon ja ruokahuoltoon menee per päivää kohti väkisinkin ainakin tuplasti se 18 minuuttia.
Se on ap:n mieheltä arvovalinta, että ikävät työt laitetaan ap sinun tehtäväksi. Kuvastaa myös miehen rakkautta sinua kohtaan ap, sinulla on hänelle lähinnä välinearvo, jos rakastaisi sinua ihmisenä, haluaisi toki helpottaa taakkaasi tekemällä niitä ikäviä kotitöitä.
Ihmisillä on erilaiset standardit siisteydelle. Silloin kun ne ei kohtaa mutta halutaan elää yhdessä, täytyy tehdä kompromissi siitä kuinka usein mikäkin homma tehdään. Se ei voi olla yksin kummankaan standardien mukainen vaan tosiaan kompromissi. Ja sitten nämä hommat jaetaan sopimuksen mukaan. Jos toinen haluaa enemmän ja siistimpää niin on toki vapaa suorittamaan, mutta toiselta ei voi vaatia että vain sun tasosi ja tapasi on oikein. Teidän siis pitää käydä se keskustelu että kuin usein ne ikkunat nyt sitten pestään, kumpi sen tekee ja toistaa tämä jokaisen kotityön kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petee kirjoitti:
Siivoava mies vastaa... Me tapeltiin kumppanin kanssa tosi paljon joskus kotitöistä, käydään molemmat duunis ei ole lapsia..
No mulla meni muutama vuosi sitten kuppi nurin kun ihan kokoajan sai kuulla ulinaa milloin mistäkin.. Ehdotin puolisolle et hoida sä pyykit mä teen kaiken muun..
Tällä linjalla on menty ja mä en ymmärrä tota valittamista.. Tähän kaikkeen muuhun menee ehkä 18-20min päivässä. Kun hoitaa asiat niin että ne on helppo tehdä.
Pitkälti näin, olen siis kirjoittaja 33. Kun on lapsia toki täytyy lisäksi se yksi lämmin ateria valmistaa per päivä kotona ja sitten on myös tavaraa ja vaatetta enemmän. Silti näihin ei mene kuin Max tunti tai puolitoista tuntia päivässä muun liikenteen leilun ja touhun sivussa. Miksi ihmiset järjestää kodistaan työleirin?
Lapset tarvitsevat viisi ateriaa päivässä.[/quote
Viisi ateriaa päivässä saa kuulostamaan, kuin se olisi jotenkin työlästä. Aika monet lapset syövät aamupalan ja lounaan päiväkodissa. Ja jos ovat jo koululaisia, aamupalan pystyvät ottamaan kyllä itse. Meillä ovat ottaneet välipalatkin itse, kun me aikuiset olemme siihen aikaan töissä. Jäljelle on jäänyt päivällisen valmistaminen. Ei kovin työlästä. Samalla kun peruna tai pasta kiehuu, voi tehdä jonkun kastikkeen. Itse teen usein niin, että teen illalla jonkun lasagnen tai kiusauksen valmiiksi muuten, mutta en paista sitä. Se, joka tulee ensin kotiin, laittaa se uuniin ja on valmista, kun nälkäisiä koululaisia alkaa tulla kotiin.
Ne koululaiset pääsee kuule koulusta alkaen kello 12. Oletko simä siis silloin laittamassa sitä uuniin?
Lapsia on paljon enemmän kuin ne päiväkoti-ikäiset. Koululaiset saa lounaan koulussa ja ovat loma-ajat täysin kodin ruokien varassa eli melkein neljänneksen vuodesta.
Ja tietenkin pastan kiehuessa tekee kastikkeen. Onko tämä sulle jokin suuri oivallus?
Eka ja toka luokkalaiset voivat jäädä iltapäiväkerhoon , joka korvaa päiväkotipaikan tuon ikäisiltä, mikäli eivät itse pärjää kotona yksin muutamaa tuntia. Itse en ole opettanut lapsia kädettömikdi vaan he osasivat jo tuonikäisrnä itse ottaa välipalaa jääkaapista .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies jättää vaatteensa ja tavaransa lattialle, niin et tietenkään mene niitä siirtelemään!
Mä kyllä menen. Koti on myös minun kotini, ja itselle ei vaan kuulu tyyliin, että olohuoneen lattialla ja milloin missäkin on vaatemyttyjä ja sukkia.
Ongelma ei ole mies vaan sinä hänen ongelmakäytöksen mahdollistajana.
En ymmärrä miksi ette saa miestänne pidettyä kurissa.
Kyllä vika on kotitöistä luistavassa ihmisessä, ei puolisossa.
Miten muuten pakotat aikuisen miehen fyysisesti tekemään kotitöitä, jos hän on päättänyt, ettei niitä kertakaikkiaan tee? Ainoa toimiva keino on näissä tilanteissa ollut ero, eron jälkeen mies teke omassa kodissaan kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vastaavanlaisessa tilanteessa eläneenä ihmettelen ihan eniten sitä, millä ihmeellä tuollainen mies saa omassa päässään käännettyä asiat niin, että pitää käytöstä hyväksyttävänä.
Omalla kohdalla totesin, että toimivia keinoja ei kertakaikkisesti ole, ja huomasin olevani paljon onnellisempi, kun vaan teen itse ne kotityöt odottamatta, että toinen tekee osansa. Teen sillä tasolla, kuin itse koen oikeaksi ja jaksan kohtuudella, valitusta en ota vastaan. Se odottaminen ja asiasta jatkuvasti riiteleminen on niin paljon raskaampaa. Toinen vaihtoehto on ero.
Se mies luultavasti arvottaa itsensä tasokkaammaksi tai arvokkaammaksi kuin vaimonsa on, eli mielessään osittain halveksuu ja väheksyy vaimoaan. Silloin hän kokee myös ansaitsevansa palvelua ja ajattelee, että hänellä on oikeuksia.
Kauan sitten mieheni lipsautti, että pitää itseään tasokkaampana kuin minä olen. Olisi pitänyt erota silloin heti. Nyt ei ole vuosiin puhunut sellaisia, mutta ei suostu tekemään mitään kotitöitä. Kai se on se sama asenne siellä yhä. Pitäisi erota, tiedän, minusta on tullut kynnysmatto.
Alue: Aihe vapaa
Ainakin minua kuormittaa eniten sen odottelu, että toinen tekisi jotakin ja epävarmuus siitä tekeekö. Monesti on helpompi tehdä itse ja saada homma siltä erää pois mielestään. Odottelu ja muistuttelu käy raskaaksi, varsinkin jos kuitenkin joutuu tekemään ehkä jo isommaksi kasautuneen asian lopulta itse.