Lue keskustelun säännöt.
Taloustiede on saanut samankaltaisen aseman kuin katolinen teologia keskiajalla. Siitä on tullut keskeinen ideologia, jolla oikeutetaan sitä, miten asiat ovat.
29.06.2023 |
Näin sanoo ekonomisti Ha-Joon Chang Ylen haastattelussa.
Talous on tärkeää että yhteiskuntamme pyörisivät ja tuottaisivat ihmisille elintärkeitä asioita, mutta erityisesti tietyntyyppinen talousajattelu on saanut liian suuren roolin.
Tavalliselle kansalaiselle syntyy hänen mukaansa helposti sellainen kuva, että esimerkiksi talouden leikkaustoimenpiteet tai terveydenhuollon yksityistäminen perustuvat tieteelliseen ajatteluun. Näin ei ole, vaan asiat ovat monimutkaisempia, Chang sanoo.
Mielipiteitä?
Kommentit (98)
En tunne taloustieteitä kovin hyvin, mutta tiedän etteivät edes taloustieteen opiskelijat itsekään pidä alaansa tieteenä...
Mutta menihän korona-aikanakin kaiken maailman humputus läpi tieteenä. Yhteiskunta toimii niin typerästi kokonaisuutena ja myös yksilöiden tasolla. Kaikki uskotaan, mitä uutisoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne taloustieteitä kovin hyvin, mutta tiedän etteivät edes taloustieteen opiskelijat itsekään pidä alaansa tieteenä...
Mutta menihän korona-aikanakin kaiken maailman humputus läpi tieteenä. Yhteiskunta toimii niin typerästi kokonaisuutena ja myös yksilöiden tasolla. Kaikki uskotaan, mitä uutisoidaan.
Eli jos leikkaukset eivät perustu (talous)tieteeseen, mihin ne perustuvat? Ideologiaan varmaan.
Fiksu ihminen, tervetullutta puhetta.
Jotenkin rahasta on tullut ainoa mittari kaikelle.
Ihan kuin ei olisi mitään itseisarvoja olemassakaan. Rahahan harvoin voi edes olla itseisarvo, vaan se on välinearvo muuhun.
Mutta mikä on maailma, jossa harvaa asiaa enää arvostetaan? Arvoton. Asiat menettävät merkityksensä ja kaikki on vaan pintaa.
No, siltähän tämä nykymeno näyttääkin.
Ihmiset on hengettömiä ja voi huonosti,hulluutta täynnä tää maa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne taloustieteitä kovin hyvin, mutta tiedän etteivät edes taloustieteen opiskelijat itsekään pidä alaansa tieteenä...
Mutta menihän korona-aikanakin kaiken maailman humputus läpi tieteenä. Yhteiskunta toimii niin typerästi kokonaisuutena ja myös yksilöiden tasolla. Kaikki uskotaan, mitä uutisoidaan.
Jep, jep. Aivan varmasti. Hakivat varmaan taloustaidetta lukemaan ja pettyivät kun ohjelman nimessä onkin tiede?
Tyhmään kansaan uppoaa tämä yksinkertainen selitys siitä, että vain ja ainoastaan taloustieteellä on merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ihminen, tervetullutta puhetta.
Jotenkin rahasta on tullut ainoa mittari kaikelle.Ihan kuin ei olisi mitään itseisarvoja olemassakaan. Rahahan harvoin voi edes olla itseisarvo, vaan se on välinearvo muuhun.
Mutta mikä on maailma, jossa harvaa asiaa enää arvostetaan? Arvoton. Asiat menettävät merkityksensä ja kaikki on vaan pintaa.
No, siltähän tämä nykymeno näyttääkin.
Ihmiset on hengettömiä ja voi huonosti,hulluutta täynnä tää maa.
Minustakin tuo artikkeli oli vihdoin joku järjen ääni. Kaikki ei olekaan menetetty.
Taloustiede ei ole tieteellistä millään mittapuulla. Tämän laitamilla ovat päivätreidaajat jotka uskovat tukitasoihin, kultaisen leikkauksen vaikutukseen pörssikursseissa sekä fibonaccin lukujen ennustusarvoon. Toisessa ääripäässä ovat taloustieteilijät joiden teoriat perustuvat puhtaasti olettamiin ja niistä on johdettu sitten aivan tolkuttoman monimutkaisia laskukaavoja.
Valtiontalous ja oma talous ovat ihmiselle tärkeitä, samoin yritysten hyvinvointi. Noihin ei nykyään juurikaan kiinnitetä oikeasti huomiota päätöksiä tehtäessä. Elämme kummallisia aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen elättää itsensä. Ei siinä mitään kummallista ole.
Luin koko Ylen jutun (ap olisi voinut linkittää) ja siitä tuli hieman erilainen näkemys kuin lyhyestä tekstinpätkästä jonka ap leikkasi.
Tärkeintä on mielestäni seuraavat kohdat, koska ne kertovat kaiken tarpeellisen:
> Changin kaltaisia uusliberalismin kriitikkoja löytyy erityisesti poliittisesta vasemmistosta.
> Mikä sitten olisi ratkaisu paremman talousjärjestelmän luomiseksi? – En ehdota, että muuttaisimme järjestelmän sosialistiseksi tai menisimme ajassa taaksepäin, mutta...
Ei ihme, että nimenomaan Yle halusi haastatella kyseistä "kapinaekonomistia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että talous määrää ihmistä eikä ihminen taloutta, poliitikot mukaan lukien. Tuntuu myös siltä kuin jatkuvan kasvun teoriasta lähtien kaikki on kestämättömällä pohjalla ja perustuu loppumattomaan velkaan. Sitten kaikki (poliitikot) vain tanssivat tällaisen alastoman talouskeisarin tahdissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne taloustieteitä kovin hyvin, mutta tiedän etteivät edes taloustieteen opiskelijat itsekään pidä alaansa tieteenä...
Mutta menihän korona-aikanakin kaiken maailman humputus läpi tieteenä. Yhteiskunta toimii niin typerästi kokonaisuutena ja myös yksilöiden tasolla. Kaikki uskotaan, mitä uutisoidaan.
Jep, jep. Aivan varmasti. Hakivat varmaan taloustaidetta lukemaan ja pettyivät kun ohjelman nimessä onkin tiede?
Onhan se semmoinen kylterien sisäpiirin vitsi, tietävät itsekin että nyt ei tieteen parissa askaroida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin koko Ylen jutun (ap olisi voinut linkittää) ja siitä tuli hieman erilainen näkemys kuin lyhyestä tekstinpätkästä jonka ap leikkasi.
Tärkeintä on mielestäni seuraavat kohdat, koska ne kertovat kaiken tarpeellisen:
> Changin kaltaisia uusliberalismin kriitikkoja löytyy erityisesti poliittisesta vasemmistosta.
> Mikä sitten olisi ratkaisu paremman talousjärjestelmän luomiseksi? – En ehdota, että muuttaisimme järjestelmän sosialistiseksi tai menisimme ajassa taaksepäin, mutta...
Ei ihme, että nimenomaan Yle halusi haastatella kyseistä "kapinaekonomistia".
Niin, tuo mutta-lause jatkuu.
Suomessa varmaan melkoista arvaustiedettä, kun sanovat, että leikkauksilla talous tulee kuntoon. No mitäs kustannuksia syntyy siitä sitten, että sairaudet hoidetaan huonommin, lukutaito rapautuu, koulutus huononee? Petteri varmaankin laskenut paperilla ja kynällä tämän kaiken yön tunteina ja nyt olemme hänen suuressa viisaudessaan, jonka mukaan leikkauksilla pelastetaan koko maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että talous määrää ihmistä eikä ihminen taloutta, poliitikot mukaan lukien. Tuntuu myös siltä kuin jatkuvan kasvun teoriasta lähtien kaikki on kestämättömällä pohjalla ja perustuu loppumattomaan velkaan. Sitten kaikki (poliitikot) vain tanssivat tällaisen alastoman talouskeisarin tahdissa.
Loputtoman kasvun ideologia perustuu sille totuudelle, että se kasvu on vain numeroita. Eli kun rahan määrä lisääntyy niin sen arvo laskee, jolloin on tuotettava sitä rahaa enemmän jotta saa maksettua sen velan korkoineen johon se rahan olemassaolo nykyään perustuu. Jos olisimme kultakannassa niin rahan arvo olisi jotakuinkin vakio ja asioiden ja tavaroiden hinnat määräytyisivät järkevämmin, joskaan hintavakautta ei olisi vaan hinta vaihtelisi kysynnän ja tarjonnan mukaan vapaasti. Silloin ei tarvittaisi loputonta kasvua koska säästäminenkin olisi mahdollista. Tämä ei käy superrikkaille koska tässä järjestelmässä he eivät voi haalia isompia ja isompia numeroita tileilleen ja sijoituksilleen, muuten koko systeemi romahtaa toisin kuin nykyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että talous määrää ihmistä eikä ihminen taloutta, poliitikot mukaan lukien. Tuntuu myös siltä kuin jatkuvan kasvun teoriasta lähtien kaikki on kestämättömällä pohjalla ja perustuu loppumattomaan velkaan. Sitten kaikki (poliitikot) vain tanssivat tällaisen alastoman talouskeisarin tahdissa.
Loputtoman kasvun ideologia perustuu sille totuudelle, että se kasvu on vain numeroita. Eli kun rahan määrä lisääntyy niin sen arvo laskee, jolloin on tuotettava sitä rahaa enemmän jotta saa maksettua sen velan korkoineen johon se rahan olemassaolo nykyään perustuu. Jos olisimme kultakannassa niin rahan arvo olisi jotakuinkin vakio ja asioiden ja tavaroiden hinnat määräytyisivät järkevämmin, joskaan hintavakautta ei olisi vaan hinta vaihtelisi kysynnän ja tarjonnan mukaan vapaasti. Silloin ei tarvittaisi loputonta kasvua koska säästäminenkin olisi mahdollista. Tämä ei käy superrikkaille koska tässä järjestelmässä he eivät voi haalia isompia ja isompia numeroita tileilleen ja sijoituksilleen, muuten koko systeemi romahtaa toisin kuin nykyinen.
En tiedä, onko kaikki kirjoittamasi ihan noin, mutta erittäin virkistävä näkökulma, joten yläpeukkua 😀
Ihan pellejen "tiede" koko taloustiede.
Taloustiede on ns. pehmeä tiede, ei kova. Eli se perustuu näkemyksiin, ei kivikoviin tiukasti havainnoituihin faktoihin.
Kelle tahansa akateemiselle ihmiselle tuo em. on itsestäänselvyys, jota ei tarvi erikseen tuoda esiin.
Viimeinkin joku viisas sanoi ääneen sen minkä rahvas on tiennyt kymmeniä vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on ns. pehmeä tiede, ei kova. Eli se perustuu näkemyksiin, ei kivikoviin tiukasti havainnoituihin faktoihin.
Kelle tahansa akateemiselle ihmiselle tuo em. on itsestäänselvyys, jota ei tarvi erikseen tuoda esiin.
Ei se tarkoita, että pehmeä tiede olisi yhtään sen huonompi kuin kova tiede. Nykypäivänä kovankin tieteen perusteet kyseenalaistetaan niin ihmisten omassa käyttäytymisessä kuin poliittisessa ohjauksessa. Esimerkkinä vaikkapa rokotevastaisuus ja itse asiassa koko koronapandemian kiistäminen. Myös litteän maan näkemysten leviäminen 500 vuotta sen jälkeen, kun maa todistettiin palloksi.
Ha-Joon Chang työskentelee tällä hetkellä Lontoon SOAS-yliopistossa professorina.
Aikaisemmin hän opetti Cambridgen yliopistossa.
Syntynyt Soulissa Etelä-Koreassa vuonna 1963.
Changin yleistajuisia kirjoja on käännetty useille kymmenille kielille.