Taloustiede on saanut samankaltaisen aseman kuin katolinen teologia keskiajalla. Siitä on tullut keskeinen ideologia, jolla oikeutetaan sitä, miten asiat ovat.

Uppis kirjoitti:

Ajattelusi menee munilleen ja konttaa heti tuosta ensimmäisestä lauseesta lähtien, koska vain totaalinen morooni voi sekoittaa tieteen ja uskonnon. Tiedettä tehdään koko ajan faktojen pohjalta, uskonto ei faktoja kaipaa, koska uskomukset riittää. Sen vuoksi rinnastus jonka teit on lapsellinen, se on moronistinen, ja kaiken lisäksi tyhmä. Tiede ei ole mikään ideologia, se on tiede, jossa jokainen seikka perustuu faktoille.

Taloustiede on uskontoa: uskotaan, että mennyt ennustaa tulevaa. Niinhän se ei ole. Päätös, joka tehdään nyt voi johtaa epäonnistumiseen tai onnistumiseen riippuen täysin siitä, kuka siitä hyötyy! Ei kyse ole mistään objektiivisesta tieteestä vaan ideologisista valinnoista! Suomessa hallituksesta toiseen toistetaan samoja virheitä ja uskotaan eri mantroihin: esim.ansiotulojen verotuksen lasku lisää työpaikkoja. Kun niin ei tapahdu, tuossa uskossa olevat eivät myönnä koskaan olevansa väärässä. Näin ktse on kuin uskonnollisesta kultista opinkappaleineen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen elättää itsensä. Ei siinä mitään kummallista ole.

Kukaan ei elätä nykyään enää itseään ja perhettään. Kaikki saavat tukea valtioilta. Ainakin Euroopassa on näin kaikissa maissa. Tämä on hyvin kummallista. 

 

Ei ole kummallista. Kun on aikoja sitten siirrytty globaalikapitalismiin, jossa muutamat ihmiset omistaa suurinta osaa pääomista , jää muille vain osa olla palikksna oravanpyörässä tuottamassa lisää voittoja miljardööreille. Lähiesimerkit: X, Facebook, Microsoft =mitä yhteistä? Amerikkalaiset miljardöörit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiede on tieteen tekemistä. Osittain perustuu myös nykyajan uskomuksille. Taloustiedekin varmasti on tehty tukemaan sellaista yhteiskuntaa jollainen kulloinkin halutaan tai johon pyritään. Olisi varmasti muitakin vaihtoehtoja, ehkä jopa parempiakin.

Ongelma ei ole tieteellisessä mallinnus- ja hahmotuskyvyssä, vaan siinä miten tietyt tahot ottavat esiin yhden rusinan pullasta ja teeskentelevät ettei loppuja kymmentä rusinaa ole olemassakaan.

Kyllä ja niitä loppuja rusinoita ei koskaan esitetä tarkoituksenmukaisesti. Kyse on aina politiikasta, ideologiasta ja vallasta. 

Käännettyä tekstiä Wikipedian Homo Economicus -artikkelista, kohdasta kritiikki:

"Behavioristiset taloustieteilijät Richard Thaler ja Daniel Kahneman ovat kritisoineet käsitystä talouden toimijoista, joilla on vakaat ja tarkasti määritellyt mieltymykset, joita he johdonmukaisesti toimeenpanevat oman edun mukaisella tavalla. Käyttämällä psykologisten kokeiden oivalluksia löytyi selityksiä taloudellisen päätöksenteon poikkeavuuksille, jotka näyttivät rikkovan rationaalisen valinnan teoriaa. Kirjoittaessaan kolumnia Journal of Economic Perspectives -julkaisuun otsikolla Anomalies, Thaler kirjoitti piirteitä monista tavoista, joissa havaittu taloudellinen käyttäytyminen markkinoilla poikkesi teoriasta. Yksi tällainen poikkeama oli omaisuusvaikutus, jolla yksilölliset mieltymykset järjestetään vertailuasemien perusteella (Kahneman et al., 1990). Kokeessa, jossa yhdelle ryhmälle annettiin muki ja toiselta kysyttiin, kuinka paljon he olivat valmiita maksamaan (WTP=Willing To Pay) mukista havaittiin, että hinta, jonka mukin omistaja oli valmis hyväksymään (WTA=Willing To Accept), oli suuresti ylittänyt WTP:n määrän. Tämän katsottiin vääristävän Coasen teoreemaa, jossa jokaiselle henkilölle WTA on yhtä kuin WTP, joka on tehokkaiden markkinoiden hypoteesin perusta. Tämän perusteella he väittivät, että lahjoitusvaikutus vaikuttaa meihin tekemällä meille tuskallista luopua omaisuudesta. Kahneman vastusti myös rationaalisen agentin mallia, jossa agentit tekevät päätöksiä kaikissa asiaankuuluvissa konteksteissa, mukaan lukien kaikkien mahdollisten tulevaisuuden mahdollisuuksien ja riskien punnitseminen. Todisteet tukevat väitettä, että päätökset tehdään usein "kapealla kehyksellä", jolloin sijoittajat tekevät salkkupäätökset erillään koko salkusta (Nicholas Barberis et al., 2003). Shlomo Benartzi ja Thaler havaitsivat, että sijoittajat käyttivät myös kohtuuttomia aikajaksoja sijoitusten arvioinnissa.

Kahneman-Tverskyn Homo Economicus -mallin kritiikissä monet valtavirran taloustieteilijät olivat käyttäneet deduktiivista logiikkaa edistääkseen Homo Economicus -ideaa, toisin kuin Daniel Kahneman ja Amos Tversky, joissa he olivat soveltaneet induktiivista logiikkaa. Homo Economicusta vastustavien kokeiden lisähavainnot olivat osoittaneet, että yksilöt muokkaavat jatkuvasti valintojaan tulojensa ja markkinahinnan muutosten mukaan. Lisäksi Kahneman ja Tversky olivat suorittaneet kokeita, joissa tutkittiin tulevaisuudennäkymien teoriaa, joissa useiden kokeiden tulokset päätyivät lopputulokseen, että yksilöt pitävät yleensä enemmän tärkeänä tappioiden välttämistä kuin voiton saamista."

Lisää:

"Nouseva "neurotaloustieteen" tiede viittaa siihen, että tavanomaisissa taloudellisen rationaalisuuden teorioissa on vakavia puutteita. Järkevän taloudellisen päätöksenteon on osoitettu tuottavan korkeita kortisoli-, epinefriini- ja kortikosteroiditasoja, mikä liittyy kohonneeseen stressitasoon. Näyttää siltä, että dopamiinijärjestelmä aktivoituu vasta saavutettaessa palkkio, ja muuten "kipu"-reseptorit, erityisesti aivojen vasemman pallonpuoliskon prefrontaalisessa aivokuoressa, osoittavat korkeaa aktivaatiotasoa. Serotoniinin ja oksitosiinin tasot ovat minimoituneet, ja yleinen immuunijärjestelmä osoittaa heikentynyttä tasoa. Tällainen malli liittyy yleiseen luottamustason laskuun. Homo Economicusin kannalta irrationaalisena pidetty ei-toivottu "lahjojen antaminen" osoittaa koko aivojen mielihyväkiertojen kohonnutta stimulaatiota, stressitasojen alenemista, immuunijärjestelmän optimaalista toimintaa, kortikoiron vähenemistä. -steroidit ja epinefriini ja kortisoli, mustaaineen, striatumin ja nucleus accumbensin aktivoituminen (liittyy placebo -efektiin), kaikki liittyvät sosiaalisen luottamuksen rakentamiseen. Peilihermosolujen tuloksena on win-win positiivinen summapeli, jossa lahjan antaja saa samanlaista nautintoa kuin sen vastaanottaja. Tämä vahvistaa antropologian havainnot, jotka viittaavat siihen, että "lahjatalous" edelsi uudempia markkinajärjestelmiä, joissa win-lose tai riskien välttämisen lose-lose -laskelmia sovelletaan."

Eli onko taloustieteen tarkoitus luoda ihmisistä yksinkertaisia Pavlovin koiria luomalla ja rummuttamalla niukkuuden ideaa? Eli semmoinen skinneriläinen 'jees-mies' eli tottelevainen orja?

Sanooko taloustiede, että köyhiltä pitää leikata ja varakkailta ei. 

Vierailija kirjoitti:

Lisää:

"Nouseva "neurotaloustieteen" tiede viittaa siihen, että tavanomaisissa taloudellisen rationaalisuuden teorioissa on vakavia puutteita. Järkevän taloudellisen päätöksenteon on osoitettu tuottavan korkeita kortisoli-, epinefriini- ja kortikosteroiditasoja, mikä liittyy kohonneeseen stressitasoon. Näyttää siltä, että dopamiinijärjestelmä aktivoituu vasta saavutettaessa palkkio, ja muuten "kipu"-reseptorit, erityisesti aivojen vasemman pallonpuoliskon prefrontaalisessa aivokuoressa, osoittavat korkeaa aktivaatiotasoa. Serotoniinin ja oksitosiinin tasot ovat minimoituneet, ja yleinen immuunijärjestelmä osoittaa heikentynyttä tasoa. Tällainen malli liittyy yleiseen luottamustason laskuun. Homo Economicusin kannalta irrationaalisena pidetty ei-toivottu "lahjojen antaminen" osoittaa koko aivojen mielihyväkiertojen kohonnutta stimulaatiota, stressitasojen alenemista, immuunijärjestelmän optimaalista toimintaa, kortikoiron vähenemistä. -steroidit ja

Filosofia olettaa myös, että ihminen on rationaalinen järkiolento. Demokratiassakaan ei ole järkeä, ellei äänestäjä ole rationaalinen. Onko ihminen rationaalinen toimija? Yleisesti ottaen tuskin on, mutta on tilanteita, joissa ihminen käyttäytyy hyvin rationaalisesti. Esim. asuntoa ostaessa, joka on kotitalouden suurin yksittäinen investointi, ihmiset käyttävät hyvin paljon aikaa ja vaivaa investoinnin vuoksi, etsivät oleellista markkinainformaatiota pidemmän aikaa ja myös hyödyntävät asunnonvälittäjien tietämystä markkinatilanteesta, muiden muassa.

Luottamusta ei ole koskaan ollutkaan, on ainoastaan toistemme sietämistä; tätä voitaneen kutsua kommensalismiksi, eli "yhteisessä pöydässä syömiseksi".

Jani Kaaron juttu Rapportissa:

https://www.rapport.fi/jani-kaaro/kun-kukaan-ei-luota-keneenkaan-vain-y…

Voihan se olla hyvin mielenkiintoista, vaikka ei olisikaan mitään luonnontiedettä. Olen itse pahoillani siitä, että en ole alaan perehtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Sanooko taloustiede, että köyhiltä pitää leikata ja varakkailta ei. 

Sanoo sanoo! Usko pois vain!

Nykyinen talousjärjestelmä on ihmiskunnan suurimpia huijauksia ja mahdollistaa pienen rahaeliitin mellastamisen maapallolla sekä kaikenlaisten sotien loputtoman kierteen ja tavallisten ihmisten sekä valtioiden velkaorjuuden.

Distributismi olisi vaihtoehto, mutta juuri siitä syystä siitä ei ikinä mainita missään mitään.

Ihmiset luulevat aivopestyinä, että on vain kaksi vaihtoehtoa: kapitalismi ja kommunismi.

Eikä kapitalismi edes ole oikeasti vapaata markkinataloutta, vaikka monet näin kuvittelevat. 

Kannattaa tutustua Piketty, Ha-Joong Chang, Shaxson, Stiglizt...

Tarkoitus onkin saada tavis kansa kyykkyyn.

Taviksiin kuuluvat keskituloisetkin tallaaja, vaikka eivät sitä onneksi itse ymmärrä. Heille riittää kun kerran vuodessa pääsee irroittelemaan etelään ukko  änkyräkännissä ja muija hankkimassa avarrettuja matkailukokemuksia.

Köyhemmät käy ihan kotimaassa paikallisessa lähiöbaarissa juomassa päänsä täyteen jopa kerran viikossa ns.paineiden purku. Kansa myös juhlii usein, varsinkin keskikesällä osa hukkuu kännissä ja moni hukkaa muijansa.Vaihtuvuus on suurta. Syntyvyys on laskussa jota päättävät elimet korjaavat tuonnilla, jotta uusia riittävän edullisia työntekijöitä riittää.

Väki pidetään tyytyväisenä väkijuomalla ja riittävällä kaljan saanti-tarjonnalla. Useimmille Duunareille tämä riittää. Oravanpyörä pyörii.

Eliitti kiittää ja kumartaa siirtäen varansa ulkomaille.

Tätähän ei taideta julkaista, liikaa totuutta.

Hallitus on ainakin pyyhkinyt hanurinsa talostieteellä ja tulokset onnkaikkien näkyvillä - "velkalaiva" lähti suoraan Caymansaarille ja kansa ja kansantalous kärsii. Muutos edellisen hallituksen talouspolitiikkaan on ollut musertava. Maassa ei kasva kuin työttömyys ja konkurssit.

Maailma on kuin

Universe 25 koe

kannattaa lukea.

Viimeisen 150 vuoden aikana tehtiin massiivinen taloustieteellinen koe, jossa tutkimus maksoi triljoonia, koehenkilöitä oli miljardeja ja kuolleitakin tutkimus aiheutti satoja miljoonia.

Tutkimuksen tulos oli, että sosialismia ei saa mitenkään toimimaan.

Sosialismi on kommunismin jäänne jota monet palvovat ymmärtämättä sen vaikutuksia.

Kapitalismi, meillä ei toistaiseksi ole parempaa systeemiä

Vierailija kirjoitti:

Hallitus on ainakin pyyhkinyt hanurinsa talostieteellä ja tulokset onnkaikkien näkyvillä - "velkalaiva" lähti suoraan Caymansaarille ja kansa ja kansantalous kärsii. Muutos edellisen hallituksen talouspolitiikkaan on ollut musertava. Maassa ei kasva kuin työttömyys ja konkurssit.

Nämä seuraukset tapahtuvat hallituksen toimista huolimatta, maailman markkinatalous määrää tahdin. Hallituksen toimilla yritetään hillitä velkaantumista. Talouden ollessa sotien yms. takia kuten korkotason säätelyn ansiosta pysähtyneessä tilassa, alkaa luonnostaan talous taas nousta. Rakentaminen on lähes pysähtynyt kokonaan, mutta uusien asuntojen tarve lisääntyy vanhojen asuntojen tullessa tiensä päähän; vuositasolla korjaustarve huomioiden n.2% luokkaa, joten  3 vuoden aikana 6% vaje. Korkotasojen laskiessa alkaa rakentaminen, joka taas työllistää tuhansia alihankkijoita. Kassavirta alkaa liikkua. Sama koskee monia muita aloja. Pelkkä uskomus talouden kasvuun saa kuluttajat kuluttamaan.

Näin tapahtuu aina tietyissä sykleissä jossa on aina mukana pörssikurssit joihin vaikuttaa taudit, sodat, kriisit (keinotekoisetkin).

Hallituksen teoista riippumatta on hallituksen ainoa etu kun sykli osuu oikeaan ajankohtaan.