Taloustiede on saanut samankaltaisen aseman kuin katolinen teologia keskiajalla. Siitä on tullut keskeinen ideologia, jolla oikeutetaan sitä, miten asiat ovat.

Raha se vaikuttaa olevan, joka kiinnostaa niin työtöntä kuin toimitusjohtajaa. Taloustieteellä on sanottavaa rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen elättää itsensä. Ei siinä mitään kummallista ole.

Kukaan ei elätä nykyään enää itseään ja perhettään. Kaikki saavat tukea valtioilta. Ainakin Euroopassa on näin kaikissa maissa. Tämä on hyvin kummallista. 

Mikä on se taloustieteellinen teoria, johon rahankylväminen ja julkinen terveydenhoito perustuvat?

Uskokaa niin talous kasvaa aina ja ikuisesti. Näin meille selittää mainostoimisto kokoomus.

Ajattelusi menee munilleen ja konttaa heti tuosta ensimmäisestä lauseesta lähtien, koska vain totaalinen morooni voi sekoittaa tieteen ja uskonnon. Tiedettä tehdään koko ajan faktojen pohjalta, uskonto ei faktoja kaipaa, koska uskomukset riittää. Sen vuoksi rinnastus jonka teit on lapsellinen, se on moronistinen, ja kaiken lisäksi tyhmä. Tiede ei ole mikään ideologia, se on tiede, jossa jokainen seikka perustuu faktoille.

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede sisältää myös kyseenalaisia väittämiä ihmisen psykologiasta. Niin kuin, että ihminen on rationaalinen, oman hyödyn maksimointiin pyrkivä kuluttaja.

Ja tämähän on osoitettu jo vääräksi. Ja yhteiskunnan tasolla ilmiö on monimutkaisempi. Moni haluaa tasaista rahavirtaa läpi elämän. Perheen, omakotitalon ja farmariauton. Suurin osa ei mieti elämän tarkoituksen olevan maksimaalinen rikastuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede on ns. pehmeä tiede, ei kova. Eli se perustuu näkemyksiin, ei kivikoviin tiukasti havainnoituihin faktoihin.

Kelle tahansa akateemiselle ihmiselle tuo em. on itsestäänselvyys, jota ei tarvi erikseen tuoda esiin.

 

Silti taloustieteen oppikirjoissa on kaiken maailman kuvaajia jotka jäljittelevät fysiikan kuvaajia ja ovat olevinaan kovaa faktaa tai konsanaan talouden lakeja.

Joo ja käytetään muka latinan kielisiä fraaseja, jotta yksinkertaisemmat uskovat sen olevan luonnontieteisiin rinnastettava tiede.

Taloustiede näyttää tieteeltä: se käyttää matematiikkaa ilmaistakseen asiat täsmällisesti ja objektiivisesti, ja taloudelliset mallit estimoidaan sitten tilastollisia menetelmiä käyttäen.

Taloustiede eroaa muista yhteiskuntatieteistä, valtiotieteistä, kasvatustieteistä ja humanistisista tieteistä siinä, että nämä ei-matemaattiset pehmotieteet eivät edes näytä tieteeltä. Taloustiede sentään näyttää tieteeltä. Mutta taloustiede on osin myös näennäistiede ainoastaan, sillä estimoidut taloudelliset mallit eivät käytännössä ennusta kovinkaan hyvin. No, eivät säämallitkaan ennusta kovin hyvin, mutta niitä pidetään silti tieteellisinä malleina.

Hän on keskitasoa huomattavasti älykkäämpi. 

Taloustiede ei ole ns. kova tiede, vaan pehmeä, koska se perustuu näkemyksiin. Ne sitten mittelevät toisiaan vastaan eri tavoin.

Tiede on tieteen tekemistä. Osittain perustuu myös nykyajan uskomuksille. Taloustiedekin varmasti on tehty tukemaan sellaista yhteiskuntaa jollainen kulloinkin halutaan tai johon pyritään. Olisi varmasti muitakin vaihtoehtoja, ehkä jopa parempiakin.

Eihän vika ole taloustieteessä vaan koko nykyisessä ikuista kasvua ajavassa järjestelmässä ja ideologiassa. Aivan yhtä hyvin taloustieteen käppyrät voisi valjastaa vaikka mittaamaan maksimaalisia päästövähennyksiä mahdollisimman vähällä tuotantohävikillä, mutta kun eihän meidän boomeripäättäjät ja -keskuspankkiirit välitä kuin ikuisesta talouskasvusta.

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede ei ole ns. kova tiede, vaan pehmeä, koska se perustuu näkemyksiin. Ne sitten mittelevät toisiaan vastaan eri tavoin.

Taloustiede on soveltavaa matematiikkaa, ja käyttää matematiikkaa peruskielenään. Matematisoituja tieteitä pidetään yleisesti kovina tieteitä. Pehmotieteet eivät taas noudata matemaattista formalismia, ja täten pehmotieteiden väittämät ovat luonteeltaan subjektiivisia. Matematiikka mahdollistaa asioiden objektiivisen ja täsmällisen tarkastelun. Jako kovien tieteiden ja pehmotieteiden välillä ei ole mustavalkoinen asia, vaan usein erityistiede on yhdistelmä molempia painottaen kuitenkin selkeästi toista lähestymistapaa.

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede sisältää myös kyseenalaisia väittämiä ihmisen psykologiasta. Niin kuin, että ihminen on rationaalinen, oman hyödyn maksimointiin pyrkivä kuluttaja.

no mikä siinä on kyseenalaista? mInun mielestäni aika lailla totta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede sisältää myös kyseenalaisia väittämiä ihmisen psykologiasta. Niin kuin, että ihminen on rationaalinen, oman hyödyn maksimointiin pyrkivä kuluttaja.

Ja tämähän on osoitettu jo vääräksi. Ja yhteiskunnan tasolla ilmiö on monimutkaisempi. Moni haluaa tasaista rahavirtaa läpi elämän. Perheen, omakotitalon ja farmariauton. Suurin osa ei mieti elämän tarkoituksen olevan maksimaalinen rikastuminen.

Minun mielestäni tuokin on jo oman hyödyn maksimointia. Iso osa ihmisistä ei saa tasaista rahavirtaa, perhettä, omakotitaloa ja farmariautoa. Kyllä tuo nyt on jo aika maksimaalista hyödyn tavoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede sisältää myös kyseenalaisia väittämiä ihmisen psykologiasta. Niin kuin, että ihminen on rationaalinen, oman hyödyn maksimointiin pyrkivä kuluttaja.

no mikä siinä on kyseenalaista? mInun mielestäni aika lailla totta...

Koska sitä vastaan puhuu näyttö jo siltä ajalta, kun tämä rationaalinen kuluttaja eli Homo Economicus -käsite lanseerattiin peliteorian pohjaksi, johon taloustiede siis vieläkin paljolti nojaa.

Jos kansantaloudelliset toimenpideohjelmat perustuisivat tieteelliseen tutkimukseen, niiden osumatarkkuus olisi moninkertainen. Nyt kyseessä on lottoarpajaiset, missä 9 arpaa kymmenestä on tyhjiä..

Vierailija kirjoitti:

Tiede on tieteen tekemistä. Osittain perustuu myös nykyajan uskomuksille. Taloustiedekin varmasti on tehty tukemaan sellaista yhteiskuntaa jollainen kulloinkin halutaan tai johon pyritään. Olisi varmasti muitakin vaihtoehtoja, ehkä jopa parempiakin.

Ongelma ei ole tieteellisessä mallinnus- ja hahmotuskyvyssä, vaan siinä miten tietyt tahot ottavat esiin yhden rusinan pullasta ja teeskentelevät ettei loppuja kymmentä rusinaa ole olemassakaan.

Taloustieteilijöiden tilalle voi laittaa apinat. Kumpikin veikkaa yhtä hyvin nousukaudet ja lamat. 

NO onhan se valtiotalouden hoito taloustiedettä. Se, että valtio kerää veroja, ottaa velkaa, maksaa velkaa takaisin hyvinä aikona, antaa tukia, lopettaa tukia, lisää veroja, ja käyttää vervoavoja työttömyyskurvauksiin ja köyhäinapuu, ...kaiik talousiteidettä. 

Ehkä ongelmallisempaa on se, ettei yhdysvaltalaiselle taloustieteelle ole oikein vaihtoehtoja. Sielläkin suhdannepolitiikaka on hylätty ja kova, karkea liberalismi on on vallannut alan. Se sopii kovin huonosti pieneen avoimeen talouteen, ja se romuttaa hyvinvointivaltion tarjoamatta tilalle muuta kuin pahoinvointia.