Lue keskustelun säännöt.
Kesälomareissu pilalla
Paha äitipuoliko?
28.06.2023 |
Ollaan uuden miesystävän kanssa tavattu viime syksynä ja nyt kesälomalle suunnitteilla ensimmäinen yhteinen lomamatka. Olen innoissani odottanut sitä, että meillä on viikko aikaa nautiskella kaksistaan (loikoilla sängyllä, rakastella, istua hyvässä ravintolassa ja nauttia kuohuviiniä jne).
Nyt yhtäkkiä miehen 12-vuotias tyttö haluaa reissulle mukaan ja mies on sitä mieltä, että tyttö pitää ottaa matkaan. Ymmärrän, että miehelle viikko kiireetöntä lomaa tyttären kanssa on luksusta, mutta itselleni tämä on painajainen. Ei tytössä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kyllähän se nyt meidän lomasuunnitelmat romuttaa, jos huoneessa onkin meidän lisäksi miehen lapsi.
Yritin kauniisti ehdottaa, että ehkä tyttö voisi tehdä jotain muuta isänsä kanssa, mutta tyttö haluaa nimenomaan reissuun ja mies inttää, että olisi ihana ottaa tyttö matkaan mukaan.
Mitä voin tehdä? En todellakaan halua maksaa kallista lomamatkaa ja joutua jakamaan sitä miehen lapsen kanssa
Kommentit (1000)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttö on isänsä lapsi. Hänellä on oikeus isäänsä ja oikeus lomaan isän kanssa.
Sinä olet aikuinen. Tyttö on lapsi. Aikuinen joustaa.
Ehkä et ole kypsä suhteeseen miehen kanssa, joka on isä. Muistele millaista oli olla lapsi.
Kaikkea hyvää sinulle.
Kyllä on mutta ei milloin vain ja millä ehdoilla vain.
AHHAHAHAHHAHAHAHAA! xD
MEINAATKO ETTÄ ISÄ JA LAPSI OVAT TEKEMISISSÄ VAIN SILLOIN KUN MINÄMINÄ-MAMMALLE SOPII? xD xD
Hehän ovat jo nyt yhdessä joka toisen viikon. Pitäisikö miehen hakea sinun mielestä lähivanhemmuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihana isä ja sanoisin että ap teidän suhde kaatuu ajan kanssa.
Äiti tietysti joustaa että tyttö pääsee ulkomaille. Onko kiva rantaloma tiedossa.
En ole puolellasi pätkääkään.
Kaupunkiloma Barcelonassa tiedossa. Varmasti olisi varattu vähän toisenlainen kohde, jos alunperinkin olisi suunniteltu, että lapsi lähtee mukaan
ap
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Mies on sitä mieltä, että tytön kanssa on NIIN helppo reissata: tottunut menemään aikuisten mukana ja kiinnostunut myös monista asioista, joista 12-vuotiaat ei tyypillisesti kiinnostu.
Mutta jotenkin vaan tiedän jo etukäteen, että kyllä se lapsen kanssa matkustaminen on lapsen ehdoilla matkustamista. Ja olkoon sitten itsekästä, mutta sitä en halua
Ap
Voisiko sille miehelle ihan asiallisesti vaan kertoa miltä sinusta tuntuu ja kertoa että et halua vielä matkailla hänen lapsensa kanssa?
Jotenkin sairasta ja itsekästä nykyajan uusperhekuviot.
Jos joskus eroan, teen kaikkeni, etten ajaudu uuteen suhteeseen ennen kuin lapset ovat aikuisia.
Lapsillakin on oikeuksia. Joko siihen ydinperheeseen tai sitten elämään yhden vanhemman kanssa omassa huoneessa/omassa, yhdessä ja samassa kodissa.
Aikuiset ovat nykyään monesti todella typeriä ja itsekkäitä!
No jos tässä nyt kuitenkin halutaan säilyttää rauha maassa ja yrittää hoitaa asia niin, ettei tule konflikteja, niin mikä ettei voisi ottaa sitä lasta mukaan. Tehdä näiden kaikkien muiden mieliksi.
Ei ainakaan tule sanomista keltään ja voi onnitella itseään, että tein niin kuin toivottiin ja seuraavaksi on sitten tehtävä sinun toiveesi mukaan.
Jos matka toteutetaan sillä äitiviikolla, niin silloinhan se viikkosysteemi vaihtuu, ja lapsi menee matkan jälkeen viikoksi äidilleen ja seuraavaksi taas isälleen jne. Muussa tapauksessahan lapsen äiti saa kolme viikkoa lapsivapaata ja voi lähteä vaikka minne ihan yksin tai haluamansa seuralaisen kanssa. Siis "ensin viikko isällä, sitten viikko isän ja isän kumppanin kanssa matkalla ja sen jälkeen taas viikko isällä."
Niin sen ei kuulu mennä, ellette sitten vain suostu siihen, sehän on teidän oma asianne.
Minä saattaisin tehdä niin, että otetaan vaan lapsi mukaan. Ehkä olen liian lepsu, mutta rakastan enemmän rauhaa ja sitä, ettei minua syytetä mistään. Silloin voin ainakin olla puhtaalla tunnolla eikä lapsen äiti voi pahalla tahdollakaan väittää minua itsekkääksi ja ilkeäksi ja että en hyväksyisi lasta. En antaisi piruuttanikaan sellaiseen aihetta. Ja tuon ikäisen lapsen kanssa pystyy kyllä tulemaan toimeen. Hän ei ole mikään pikkulapsi, mitä on koko ajan hoidettava ja paapottava, eikä toisaalta kuitenkaan vielä kaikesta nokkiintuva ja ärsyttävä teini.
Ja jos nyt sitten pidät kauheasti vaan kiinni siitä, että ei lasta mukaan, niin mitenkähän sen matkan kanssa teille käy? Luuletko, että mies kovastikin nauttii matkasta ja ei huomauttele sinulle mitään mistään ja ole katkera siitä, että et antanut hänen lapsensa tulla mukaan? Onko teillä varmasti siellä matkalla siten hauskaa ja rentouttavaa?
Eihän tämä kivaa ole sun kannalta, ymmärrän ihan hirveän hyvin, mutta elämä tekee meille tämmöistä. Joskus vaan joudutaan tämmöisiin välikäsiin, joissa on sitten vain koitettava luovia parhain päin. Ei tämä nyt kuitenkaan ole maailmaa kaatava katastrofi. Ja onhan teillä joka tapauksessa sitä kahdenkeskistä aikaakin mielin määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö matkaa ole vielä maksettu? Lapsiaan voi sitten mennä sinun varauksella.
No enhän minä reissua perua haluaisi. Haluaisin vaan reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksistaan enkä kolmistaan.
Periaatteessa lapsen mukaan ottaminen onnistuisi, sillä vaikka lennot on varattu ja maksettukin, niin lennoll on tilaa. Ja meidän huoneeseen saa myös lisävuoteen pienen lisämaksun maksamalla.Reissu on vielä varattu lapsen äitiviikolle tarkoituksella, mutta nyt kun lapsi on keksinyt, että haluaisi reissuun mukaan, niin sekä mieheni että hänen ex on yllättäen valmiita menemään lapsen toiveiden mukaan.
Lomareissun ajankohtakin on tarkkaan valittu, että lapsi on äidillään. Ja seuraavan viikon sitten isällään
Ja nyt yhtäkkiä, kun lapsi keksii, että hänkin haluaa ulkomaille, minun pitäisi vaan hyväksyä reissusuunnitelmien muutosJa kuten sanottu: ymmärrän, että tytöstä olisi kiva päästä ulkomaille. Ja ymmärrän senkin, että miehestä olisi kivaa, että tytär pääsisi reissuun. Mutta minä olen tuohon lomamatkaan säästänyt monta kuukautta ja nyt tuntuu, että ei se ole sellainen loma josta unelmoin, jos lapsi lähtee mukaan.
Ap
Sulla on oikeus olla pettynyt, niin minäkin olisin tuossa tilanteessa. Mutta. Se lapsi tulee ensimmäisenä miehelle, aina, ja niin pitääkin tulla. Mies haluaa eri asiaa kuin sinä, sä voit päättää ainoastaan omasta puolestasi lähdetkö matkaan lapsen kanssa vai jäätkö kotiin.
Mulla oli eron jälkeen todella vaikeaa ajatella, että olisin matkustanut ilman poikaa, niin kuin ennen eroakin. Nyt kun poika on jo iso teini, niin tilanne on muuttunut.
Mutta jos olisin lähtenyt matkaan niin, että olen poikaa kieltänyt lähtemästä, en olisi pystynyt nauttimaan matkasta. Halusin hänen kokevan sen kivan mitä itsekin. Se oli minun henkilökohtainen tunteeni ja kenenkään ei tarvitse sitä ymmärtää eikä olla samaa mieltä, mutta seurustelumielessä ei homma olisi toiminut ihmisen kanssa, joka olisi kovasti kaivannut sitä kahdenkeskeistä aikaa. Kyllä sitäkin riitti isäviikoilla, mutta ei vain silloin kun tapahtui jotain arjesta poikkeavaa mukavaa.
Isänviikko ja äidinviikko, milloin on lastenviikko lomailla jos ne kumppanin väliset lomat pitäisi valita ensisijaisesti ettei lapsi koko aikaa päätä kaikesta?
täh?
ei kai se päättänyt mistään sen kummemmin kuin minäkään.
Siis rautalangasta; en alistunut mihinkään lapsen tahtoon, mutta kun lapsi oli vielä pienempi ja haaveilin vaikka jostain kylpylästä, niin haaveilin siitä hänen kanssaan, ja toki myös miehen. Miehellä oli mahdollisuus lähteä mukaan tai olla lähtemättä sitten jos ei pojan seura olisi miellyttänyt. En olisi pystynyt nauttimaan hotellin uima-allas osastosta tai jonkun nähtävyyden tuijottamisesta, jos en olisi tarjonnut samaa mahdollisuutta lapselleni. Teen asioita lapsen vuoksi, elääkseni lapseni kanssa tätä elämää. Nyt kun lapsi on jo iso kaveri, niin hänen vuokseen annan hänelle puolestaan tilaa hankkia kokemuksia ja elämyksiä omilla ehdoillaan, vaikka kavereitten kanssa.
Tuntuu enemmän siltä että elät omaa elämääsi lapsen kautta. Jos lapsella on kivaa niin sinulla on kivaa ja ilman lasta sinulla ei voi olla kivaa.
Mulla on oikein kivaa ilman lasta. Esim illanvietossa ystävien kanssa - ei oikein lapsiystävällinen venue. Urheiluharrastuksissa, oikein leppoisaa ilman lasta. Ravintolaillallisilla käydään miehen kanssa kahden, elokuvissa, kalalla, metsällä, mökillä. Mutta lapsen ollessa nuorempi en halunnut nähdä Roomaa ilman häntä. En halunnut lomailla Rauhan kylpylässä ilman häntä. Viihdyn hänen seurassaan ja haluan tarjota hänelle mahdollisuuden tuollaisiin arjesta täysin poikkeaviin matkoihin. Nyt ei enää oikein lähde mukaan ja voi taivas että olen kiitollinen noista muistoista! Kymmenkunta vuotta pitkästä elämästä ainoa mahdollinen rako todella elää lapsen kanssa. Joku päivä olen se nariseva eläkeläinen joka kokee, että aina liian vähän poika mahdollisine perheineen käy. Eiköhän sitten ole aikaa miehen kanssa nysvätä kahdelleen.
Se on ymmärrettävää mutta se ei tarkoita että lapsen pitäisi päästä mukaan jokaiselle matkalle jonka sinä teet.
Mulla on valitettavasti niin vähän irtainta rahaa ja ennen kaikkea vapaa-aikaa että se on matka per vuosi. Erilaisia matkoja on pojan kanssa tehty yhdessä siis kymmenkunta. Elämää edessä vielä monta kymmentä vuotta jos luoja suo.
Matkat valitaan toki ajan ja rahan mukaan. Yhden pidemmän ja kalliimman matkan sijaan voi tehdä kaksi lyhempää ja halvempaa joista toiselle lapsi pääsee mukaan ja toinen on sitten aikuisten matka.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että äiti-ihminen haluaa matkustaa lapsensa kanssa ja haluaa mennä nimenomaan katsomaan Colosseumia? Jos siihen kuvioon tulee kumppani, niin hänhän voi äänestää jaloillaan jos ei homma hänen kannaltaan toimi. Mun kumppanini ideoi ja varasi sitten ihan itse jotain Järvisydän yllätystä jne, eikä niihin lasta kysytty ja tämä oli täysin selvä kaikille. Mutta aloittajan mies on nyt mennyt lapselle lupaamaan, varmastikin vähän samoista syistä kun itsekin halusin lapsen kaikkialle mukaan, ehkäpä hän kokee, ettei olisi nauttinut matkasta jos lapsi olisi jäänyt koneesta.
Aloittajan kannattaa varmastikin keskustella asiasta ja sopia pelisääntöjä miehen kanssa ja halutessaan perua matka omalta osaltaan.
No tuossahan se ero onkin. Teillä oli niitä kahdenkeskisiä reissuja ja oli ihan selvä että ne ovat kahdenkeskisiä. Nyt AP:n tapauksessa vaikuttaa että kahdenkeskinen voi äkkiä lapsen ilmoituksella muuttua perhereissuksi.
EI lapsen VAAN miehen!
Jos ei se äijä ole saanut sanottua, että tämä on nyt minun Jemina-Luminan kahdenkeskinen rakkausloma sunnybeachilla, niin joko hän ei halua samoja asioita lomaltaan tai sitten ei osaa sanoa lapselleen ei.
Ihan turha tässä on nyt lähteä hakemaan syytä 11 vuotiaasta. Totta kai 11 vuotias haluaa aina ja kaikkea. Duh.
Jep. Ja tässä on se ilkeän äitipuolen siemen: aina kaikki kurja mitä tapahtuu, henkilöityy niihin lapsiin. Ne lapset ovat teidän kumppaninne kasvattamat ja hänen verta ja lihaa. Ne ovat lapsia. Lapset haluavat kaikenlaista, lapset eivät käyttäydy kuin pienet aikuiset. Lapset ovat välillä kohtuuttomia ja kohtuuttoman itsekkäitä, lapsen ehdoilla joutuu suunnittelemaan monta arkistakin asiaa. Ne lapset ärsyttävine leiveilmiöineen eivät katoa mihinkään, vuosia kuluu ennen kuin voitte elää elämäänne niin, että he vaikuttavat vain vähän siihen.
Ap, oikea reaktiosi tähän ei ole se, että pentu sai tahtonsa läpi tai ex yrittää pilata teidän loman. Sinun miehesi pilasi sinun lomasi antamalla lapselleen luvan tulla mukaan.
Juuri koska lapset ovat usein kohtuuttomia ja itsekkäitä, se lasten ehdoilla meneminen ei ole sama asia kuin että tehtäisiin kuten lapset haluavat. Vaan kuten on lapselle parhaaksi.
niin? Mutta kuka tässä nyt tekee niin kuin lapsi haluaa? Ap:n mies.
Jos on reklamoitavaa, niin moittikoon miestään. Lapsi on lapsi, tilanne ei ole millään matematiikalla lapsen syytä. Hän ei osaa kylpyammepanoja huomioida, eikä museoita, hän on lapsi.
Miehen exän tehtävä ei ole spekuloida, että voi ettäsen että, olisikohan pariskunta yökerhoon halunnut lomallaan, miehen on itse sanottava kuinka haluaa tehdä. Olen itsekin joustanut mieluusti vuoroviikoista kun lapselle on tarjottu jotain kivaa mikä olisi minun vaikeaa korvata omalla viikollani. Come on.
Eihän tässä ole lasta syytettykään vaan miestä.
Luepa vähän taaksepäin...
Olen lukenut koko ketjun alusta saakka enkä ole nähnyt tätä laitettavan lapsen syyksi. On vain todettu että lapset luonnollisestikin haluavat kaikenlaista ja sellaisia ne lapset ovat. Mutta vastuu on sillä aikuisella mihin lapsen toiveisiin suostuu.
Vierailija kirjoitti:
Ihana isä ja sanoisin että ap teidän suhde kaatuu ajan kanssa.
Äiti tietysti joustaa että tyttö pääsee ulkomaille. Onko kiva rantaloma tiedossa.
En ole puolellasi pätkääkään.
Ja joustaa jotta tyttö sopivasti tulee exän ja exän uuden kumppanin väliin ja sabotoi lemmenloman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on välinpitämätön yhteisen keskustelun osalta, tämmöistä on sitten luvassa lisää myöhemminkin, varaudu siihen ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
No, silloinkin isä tekee sen päätöksen. Hippasen tuntuu ette te naiset nyt oikein hyväksy sitä että päätöksen teki mies, ei tämän lapsi, eikä tämän ex.
peukutuksista päätellen juuri näin. On niin kipeää hyväksyä, että se josta niin palavasti pidän, ei ehkä tunnekaan samoin. Tai se jonka kanssa odotin romanttista lomaa, ei odottanut lomasta samoja asioita. Tai ainakaan hän ei huomioi tarpeitani samalla lailla kuin lapsensa tarpeita.
Helpompi ajatella, että kakara kiukutteli tahtonsa läpi ja ex-riivinrauta kieroili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Tosiaan tämä loma suunniteltiin alunperin äitiviikolle, koska viikkojen vaihtaminen ei ole KOSKAAN tullut kyseeseen heidän 6 vuotta sitten tapahtuneen eron jälkeen. Joka loma jne on menty sovitulla vuoroviikkosysteemillä. Joten piti olla ihan selvä juttu, että sillä viikolla lähdetään kaksistaan. Ja nyt yllättäen ex:lle on ihan ok, että lapsi lähtee sillä viikolla meidän kanssa lomamatkalle.
Myöskään lomakohde ei ole suunniteltu teiniä ajatellen vaan valittu nimenomaan kahdelle aikuiselle sopivaksi.
Myös loman ohjelmaa alustavasti suunniteltu nimenomaan meidän mielenkiinnonkohteiden mukaisesti.
Puhumattakaan siitä, että me kaksistaan tykkäisimme istua pitkään kolmen ruokalajin illallisella. Istuksella huoneessa olevassa kylpyammeessa kuohuviinilasin kanssa jne. Ja kyllä, rakastella kaikessa rauhassa juuri silloin kun haluamme
Ei tällaiset onnistu, kun tyttö on mukana matkassa.
Mies ei ole yksinään lapsensa kanssa ulkomaille halunnut matkustaa, kun on aika huono kielitaito ja siten myöskään tytär ei ole päässyt isänsä kanssa ulkomaanreissulle moneen vuoteen (kotimaassa ovat kyllä reissanneet). Joten ymmärrän, että tytöstä olisi ihana päästä reissuun.Mies lupaili, että hyvittää tämän pettymyksen viemällä minut sitten syksyllä vaikka johonkin kylpylään/risteilylle tms ja maksaa koko reissun. Mutta ei se tätä pettymystä kokonaan pois vie
Ap
Älä suostu tuohon. Joko menette miehen kanssa alkuperäisen suunnitelman mukaan tai mies ja lapsi menevät kaksistaan. Jolloin tosin lapsi (ja ex) nauttivat suuresti päästessään valta-asemallaan jyräämään sinut. Jos lähdet miehelle tulkiksi ja osallistumaan lapsen hoitoon (turha nähdä unta, ettei vastuu ainakin osittain valuisi sinulle kohteessa), se on vain pään avaus sinun alisteiselle asemallesi tulevaisuudessa. Jos on äidin viikko ja äiti ei ole tähän asti halunnut äitiviikolla joustaa, silloin ei jousteta nytkään.
Ihan turha tulla tähän kommenttiin kommentoimaan ikäviä, olen itse uusperheen 3 + 2 äiti, lapset nyt jo aikuisia ja todella ymmärrän uusperheen dynamiikan.
Kokemus ei tee susta oikeintekijää. Kuspäiseltä vaikutat.
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Tosiaan tämä loma suunniteltiin alunperin äitiviikolle, koska viikkojen vaihtaminen ei ole KOSKAAN tullut kyseeseen heidän 6 vuotta sitten tapahtuneen eron jälkeen. Joka loma jne on menty sovitulla vuoroviikkosysteemillä. Joten piti olla ihan selvä juttu, että sillä viikolla lähdetään kaksistaan. Ja nyt yllättäen ex:lle on ihan ok, että lapsi lähtee sillä viikolla meidän kanssa lomamatkalle.
Myöskään lomakohde ei ole suunniteltu teiniä ajatellen vaan valittu nimenomaan kahdelle aikuiselle sopivaksi.
Myös loman ohjelmaa alustavasti suunniteltu nimenomaan meidän mielenkiinnonkohteiden mukaisesti.
Puhumattakaan siitä, että me kaksistaan tykkäisimme istua pitkään kolmen ruokalajin illallisella. Istuksella huoneessa olevassa kylpyammeessa kuohuviinilasin kanssa jne. Ja kyllä, rakastella kaikessa rauhassa juuri silloin kun haluamme
Ei tällaiset onnistu, kun tyttö on mukana matkassa.
Mies ei ole yksinään lapsensa kanssa ulkomaille halunnut matkustaa, kun on aika huono kielitaito ja siten myöskään tytär ei ole päässyt isänsä kanssa ulkomaanreissulle moneen vuoteen (kotimaassa ovat kyllä reissanneet). Joten ymmärrän, että tytöstä olisi ihana päästä reissuun.Mies lupaili, että hyvittää tämän pettymyksen viemällä minut sitten syksyllä vaikka johonkin kylpylään/risteilylle tms ja maksaa koko reissun. Mutta ei se tätä pettymystä kokonaan pois vie
Ap
Kylpyläreissu ei nyt tuota menetettyä matkaa korvaa alkuunkaan.
En lähtisi enää matkalle. Ymmärrän ap:tä täysin, koko matkan luonne on muuttunut.
Lähtisin varmaankin lomamatkalle jonnekin yksin tuossa tilnateessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaat suusi ja sanot suoraan, etteivät suunnitelman muutokset sovi sinulle. Muistuta, että tämä loma on varattu ja sovittu teille kahdelle. Kerro, että voitte tehdä toisen reissun lapsen kanssa tai mies voi tehdä eri reissun kaksin lapsensa kanssa, mutta tälle reissulle hän ei ole tervetullut. Et sinäkään ota äitiäsi/mummoasi/veljeäsi mukaan.
Lisäksi muutokset on tehty yksipuolisesti kysymättä ap:n mielipidettä ensin. Nyt pidät jämäkästi puolesi ja kiinni sovitusta, tai kadut.
Aika moni vanhempi etsii lapsetonta kumppania, joka voi sitten joustaa ja ottaa koko paketin, joka tuo mukanaan velvollisuuksia, muttei lainkaan oikeuksia.
Peru matka ja menkää joskus muulloin. Pitkään säästämäsi matka menisi sinulta piloille, mutta isä ja tytär viihtyisivät varmasti.
Isä kerää tuossa irtopinnoja itselleen eikä ymmärrä sinua, koska hänen lapsi ja on hänelle tärkein ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tästä samasta syystä myös yh-naiset, tai vuoroviikko äidit eivät ole suosiossa parinhakumarkkinoilla. aina on nilkkapallon etu etusijalla. ja niin sen kuuluukin olla. harmi, ettei prinsessa satusi toiminut ja sujunut mielesi mukaan. sellaista se on, elämisen kierto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
No, silloinkin isä tekee sen päätöksen. Hippasen tuntuu ette te naiset nyt oikein hyväksy sitä että päätöksen teki mies, ei tämän lapsi, eikä tämän ex.
peukutuksista päätellen juuri näin. On niin kipeää hyväksyä, että se josta niin palavasti pidän, ei ehkä tunnekaan samoin. Tai se jonka kanssa odotin romanttista lomaa, ei odottanut lomasta samoja asioita. Tai ainakaan hän ei huomioi tarpeitani samalla lailla kuin lapsensa tarpeita.
Helpompi ajatella, että kakara kiukutteli tahtonsa läpi ja ex-riivinrauta kieroili.
Eiväthän nuo asiat poista sitä että se mies on lopulta halunnut ottaa tytön mukaan sen sijaan että menisi kahden kesken. On toissijaista onko siinä ollut takana jotain muuta tai ei, jos mies aidosti eniten haluaisi mennä kahdestaan niin hänessä pitäisi olla miestä niin myös sanomaan.
Kuten sanottu ei ole enää voittajia. Joku lapsi lähtee mukaan tai sitten tulee konfliksi sekä lapsen että exän kanssa ja voi vaikutta suhteseen hyvinkin negatiivisesti. Toisaalta ap katkeroituu, jos lomalla on tylsää ja mennään lapsen ehdoilla (mikä ihan ymmärrettävää, varsinkin jos lomailu harvinaista herkkua) koko ajan. Ja toisaalta mies ei tunnu kunnoittavan ap:ta, kun sopii näitä selän takana....Mitä se kertoo?
Vierailija kirjoitti:
No jos tässä nyt kuitenkin halutaan säilyttää rauha maassa ja yrittää hoitaa asia niin, ettei tule konflikteja, niin mikä ettei voisi ottaa sitä lasta mukaan. Tehdä näiden kaikkien muiden mieliksi.
Ei ainakaan tule sanomista keltään ja voi onnitella itseään, että tein niin kuin toivottiin ja seuraavaksi on sitten tehtävä sinun toiveesi mukaan.
Jos matka toteutetaan sillä äitiviikolla, niin silloinhan se viikkosysteemi vaihtuu, ja lapsi menee matkan jälkeen viikoksi äidilleen ja seuraavaksi taas isälleen jne. Muussa tapauksessahan lapsen äiti saa kolme viikkoa lapsivapaata ja voi lähteä vaikka minne ihan yksin tai haluamansa seuralaisen kanssa. Siis "ensin viikko isällä, sitten viikko isän ja isän kumppanin kanssa matkalla ja sen jälkeen taas viikko isällä."
Niin sen ei kuulu mennä, ellette sitten vain suostu siihen, sehän on teidän oma asianne.
Minä saattaisin tehdä niin, että otetaan vaan lapsi mukaan. Ehkä olen liian lepsu, mutta rakastan enemmän rauhaa ja sitä, ettei minua syytetä mistään. Silloin voin ainakin olla puhtaalla tunnolla eikä lapsen äiti voi pahalla tahdollakaan väittää minua itsekkääksi ja ilkeäksi ja että en hyväksyisi lasta. En antaisi piruuttanikaan sellaiseen aihetta. Ja tuon ikäisen lapsen kanssa pystyy kyllä tulemaan toimeen. Hän ei ole mikään pikkulapsi, mitä on koko ajan hoidettava ja paapottava, eikä toisaalta kuitenkaan vielä kaikesta nokkiintuva ja ärsyttävä teini.
Ja jos nyt sitten pidät kauheasti vaan kiinni siitä, että ei lasta mukaan, niin mitenkähän sen matkan kanssa teille käy? Luuletko, että mies kovastikin nauttii matkasta ja ei huomauttele sinulle mitään mistään ja ole katkera siitä, että et antanut hänen lapsensa tulla mukaan? Onko teillä varmasti siellä matkalla siten hauskaa ja rentouttavaa?
Eihän tämä kivaa ole sun kannalta, ymmärrän ihan hirveän hyvin, mutta elämä tekee meille tämmöistä. Joskus vaan joudutaan tämmöisiin välikäsiin, joissa on sitten vain koitettava luovia parhain päin. Ei tämä nyt kuitenkaan ole maailmaa kaatava katastrofi. Ja onhan teillä joka tapauksessa sitä kahdenkeskistä aikaakin mielin määrin.
Höpö höpö. Tässä on mies jo tehnyt konfliktin, rauha ei enää ole maassa ja ap:llä on sanomista. Hän myös katkeroituu, jos kynnysmattoilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän teitä molempia ja varmasti harmittaa että lomasta ei tule sellainen kuin alunperin suunnittelit. Lomasta voi tulla kuitenkin ihan mukava. Pyydä miestä ja exäää osallistumaan hotellikuluihin jos tyttö lähtee mukaan, niin et koe että joutuisit maksamaan liikaa. Itse ottaisin tytön mukaan, matkalla teillä olisi hyvä tilaisuus tutustua toisiinne paremmin. Sitten olisi helpompi miettiä myös mahdollista tulevaisuuden yhteenmuuttoa kun tiedät paremmin kuinka tulette toimeen.
Itse reissasin hyvin varhaisessa vaiheessa uuden miesystävän ja lasteni kanssa ja ne oli ihania reissuja ja seksiäkin sai ihan tarpeeksi, kun kävi yhdessä suihkussa, yöllä kun lapset nukkuivat jne.
Kustannukset ei ole ongelma: hotelliin/meidän huoneeseen saa lisävuoteen lapselle pienellä lisähinnalla, jonka mies tietysti maksaisi kokonaan kuten lapsen lentolipun hinnankin.
Mutta kyllähän se muuten reissun ohjelmaa muuttaa, jos matkassa onkin kahden aikuisen lisäksi lapsiAp
Millä tavalla? Et voi viettää wtlomaa kännäten ja nussien?
😂, tämähän se perimmäinen syy on, vaikka se naamioidaan rakasteluksi ja samppanjasta nauttimiseksi.
Minulla se olisi taidemuseoissa ja museoissa käymistä, musikaali- tai teatteriesitys, hyvissä ravintoloissa syömistä, ehkä yökerhossa käynti, shoppailua ja kahvilassa ihmisvilinää katsomassa hyvin kahvin ja leivoksen kera. Haluan nähdä esiteinin, joka tykkää noista.
Millaisia lapsia/teinejä sinä oikein tunnet. Meidän 12v poika olisi lennossa lähdössä kanssasi tuollaiselle elämysmatkalle, yökerhoon pääsy saattaisi tuottaa vähän hankaluuksia. Historia on aivan ykkösjuttu (eikä muuten oo ainoa sellainen poika, monet innostuu alakouluiässä historiasta), hän perheestänne on se, joka halusi Roomaan, haluaa koluta kaikki linnat, rauniot ja sitä myöten myös museot. Louvre on seuraavana kohdelistalla, että kyllä varmaan saisit seuraa taidemuseoonkin. Hyvät ravintolat, uudet erilaiset maut, varsinkin merenelävät, varmasti valmis ennakkoluulottomasti mukaan maistelemaan. Shoppailee, muttei ehkä sinun mieleisissäsi paikoissa, istuu kahvilla, muttei välitä leivoksista, saisiko kenties jäätelöannoksen.
Ja tähän aiheeseen liittyen, kyllä sen 12 v kanssa voi tehdä hyvin paljon asioita. Mutta sitten on lemmenlomat ihan erikseen, niillä tehdään ihan eri asioita. APnä peräisin koko matkan omalta osaltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana isä ja sanoisin että ap teidän suhde kaatuu ajan kanssa.
Äiti tietysti joustaa että tyttö pääsee ulkomaille. Onko kiva rantaloma tiedossa.
En ole puolellasi pätkääkään.Kaupunkiloma Barcelonassa tiedossa. Varmasti olisi varattu vähän toisenlainen kohde, jos alunperinkin olisi suunniteltu, että lapsi lähtee mukaan
ap
Suunnitelmissa mm
Sagrada Família -kirkko
Basilica del Sagrat Cor de Jesús -kirkko
La Rambla -ostoskatu
Montjuïcin kukkula
Barceloneta -ranta
La Boqueria -tori
Poble Espanyol -ulkoilmamuseo
Picasso-museo
Parc del Laberint d’Horta -puisto
Parc Güell -puisto
Parc de la Ciutadella -puisto
Jne jne
Jotenkin en jaksa uskoa, että 12-vuotiaan mukaantulo ei vaikuttaisi suunnitelmiin
Ap
Ottaisin oman tyttökaverini mukaan reissuun kerran lennolla tilaa. Mies voi sitten olla tytön kanssa ja minä olisi ystäväni kanssa. Tämä on ainoa tapa saada mies yhtään ymmärtämään miltä alkuperäisten suunnitelmien muuttaminen tuntuu. Ja mies saisi maksaa sen ystäväni matkan tai sitten peruisin reissun. Kyllä tuollainen olisi ehdottomasti pitänyt puhua ja sopia aikuisten kesken ennenkuin teinille mitään edes mainitaan koko reissusta.