Myrkyllisen suhteen alun punaiset liput

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emotionaalinen vastuuttaminen. Parikin eri ukkoa yritti vedota empatiaani ja väittää, että olen ainut ystävä kenelle he voivat avautua, ja muuten ovat aivan yksin. Molemmat olin ehtinyt tuntea kaksi viikkoa. :D

No eipä ole ihmekään jos noilla ukoilla ei kavereita ole. Miten lapsellisia voivat olla jotkut aikuiset ihmiset?! Kukaan ei ole vastuussa toisen mielenliikkeistä. 

Etäsuhde, jossa mies piti hereillä kertomalla asioista jotka "ottivat päähän". Joka yö. En pystynyt jatkamaan. Negatiivinen tyyppi, joka etsi äippää. 

Tämä kuulostaa vähän mieheltä, jota olen tapaillut pari kertaa. Koko ajan kaikki on pielessä ja kaikessa on jotain vikaa tai asia on tyhmä tai turha tai epäkiinnostava. 

Mieheksi hänen asemassaan ihmettelen, miten hän puhuaa muille. 

Tunkeutui yhtenä yönä väkisin asuntooni. Asun siis maan tasosta yhden kerroksen ylöspäin. Hän lämpimämä kesäyönä kiipesi parvekkeelle ja tuli raollaan olevasta partsin ovesta sisään.

Säikähdin ihan saakelisti. Hänellä oli voitonriemuisen virneen ja aggressiivisen huolestuneen ilmeen vaihtelu naamallaan, koska oli varma että mulla on mies siellä komerossa, sängyn alla, vessassa tai eteisen naulakossa piilossa. Umpihullu.

Toinen oli elokuva-alalla työskennellyt komeahko mies, jonka maneerit oli täysin leffakamaa. Sellaista opetellun näköistä teatraalista Hugh Grant -tyylistä parisuhdekäytöstä näennäisine ujouksineen ja silmälasien kohentamisineen. Niin pelimies että huhhuh.