Myrkyllisen suhteen alun punaiset liput

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ekoilla treffeillä heru emätintä.

Miehillä ei edelleenkään ole emätintä. Peräsuoli ja persereikä löytyy. Maistuis varmaan sullekin.

T. Sulkijalihasrevennytmies55

Mies tuli muuttokuorman kanssa kotiini.Ilmoitti että nyt on laihdutuskuurin aika.Arvosteli kaikkea minussa.Imitoi puhettani.Ei osallistunut mihinkään menoihin.Arvosteli lastani.Ilmoitti että "kyllä sinäkin tulet vielä uskoon".

Kuukauden kuluttua sain hänet ulos.13 vuoden kuluttua oli kuollut.Syytä en tiedä.

Kyselee, haluathan muuttaa yhteen taloon, jota hän on suunnitellut teille, mutta kun alat tehdä konkreettisia suunnitelmia yhteenmuutosta jossain vaiheessa, hän alkaa heti perääntyä, joko koska idea on liian sitova, pitääkin kokeilla ensin väliaikaista yhdessäasumista tai koska sinussa on jotain sellaista ettet ehkä voisi asua kenenkään kanssa yhdessä ja hänen on pakko saada miettiä. Vähän ajan päästä homma alkaa alusta ja hän vie taas sinut katsomaan erilaisia taloja missä voisitte asua yhdessä. 

Pitää jatkuvasti jotain kolmatta asiaa välissänne, viinaa, harrastuksia, kavereita, perhettä, työtä, niin että tiedät tulevasi järjestyksessä viimeisenä ja saat olla siitäkin kiitollinen (ja taistella sen eteen). 

Ensimmäiset kuukaudet ovat kuten kaikki sanovat maailman ihaninta aikaa. Hän haluaa, että olet hänen omansa, olet hänen kadonnut puolikkaansa vaikka tulette aivan erilaisista maailmoista eikä hän oikeastaan tunne sinua, er oottiikka on mahtavaa, ja hän kehuu sinut maasta taivaisiin. Jossain kohtaa huomaat, että vain sinä olet jäänyt kehumaan odottaen turhaan hänen edelleen katsovan sinua samanlaisin silmin. 

Hänen täytyy olla koko ajan huomion keskipiste ja sitä varten täytyy luoda koko ajan draamaa. Et ikinä saa tietää, mikä osa dramaattisista käänteistä olisi ollut täysin vältettävissä ja mitkä hän aiheutti ilman mitään järkevää syytä, vain saadakseen sinun täyden huomiosi. Mitä rauhallisempaa elämä hetken on, mitä tärkeämpi työpalaveri sinulla on tulossa, sitä varmempaa, että tulee jokin kriisi tai mikä tahansa menneisyyden asia koko elämän ajalta voidaan herättää juuri nyt tärkeimmäksi ikinä.

Voi myös jatkuvasti selittää epävarmuuksistaan, mutta sitten käykin ilmi, että hän on hyvin itsevarma. Kaikki kehusi ja yrityksesi saada hänen itsetuntoaan nousemaan ovatkin olleet täyttä turhuutta ja hän on vain nauttinut kuullessaan sinun kehuvan häntä asioista, jotka eivät vaivanneetkaan häntä niin paljon. 

Hän puhuu ilkeästi ja katkerasti muista ja on itse aina uhri. Tämä on sellaista, jota ei voi sekoittaa normaaliin ärtyneeseen puheeseen. Toisaalta joskus hän kertoo mitä ilkeää on itse tehnyt, mutta se onkin testi, että mitä kaikkea sinä olet valmis hyväksymään häneltä tulevaisuudessa. Jos et hyväksy, että hänellä on ollut tapana pettää, sinun on parempi mennä, vaikka tietenkään hän ei pettäisi sinua.

Hän ei unohda mitään. Punainen lippu ovat aavemaiset hetket, kun tunnet, että viesteissä tai sanoissa on läsnä jokin pahantahtoinen kuittailun tai nöyryyttämisen henki, mutta jos yrität kysyä tarkoititko todella niin, hän on yllättänyt, että sen voisi edes tulkita niin. Olet pian koukussa endorfiiniin ja helpotukseen, joka tulee kun mies pelastaa sinut itseltään kerta toisensa jälkeen. Luulen, että tämä selittää sitä, miksi on niin vaikea lähteä. Entä jos kaikki, kaikki oli väärinkäsitystä? 

Paitsi se on aika yksiselitteistä kun, kuten näissä aina käy, mies käy päällesi ja vaatii er oottiikkaa silloin kun sinä et halua, sitten on aika pakata kamat vaikkei olisi vielä muutettu yhteenkään.

Kestää kauan saada pää tyhjäksi tällaisesta touhusta. Mielummin uskoo valheellisesti toisen hyvyyteen, koska niin voi pitää paremmin oman päänsä kasassa. Täytyy jatkaa muihin asioihin ja hyväksyä tappionsa. 

Punainen lippu on merkki vasemmistolaisuudesta, henkilöllä on tarve saada aikaan sekasortoa ja sitten vallankumous.

Vierailija kirjoitti:

Kyselee, haluathan muuttaa yhteen taloon, jota hän on suunnitellut teille, mutta kun alat tehdä konkreettisia suunnitelmia yhteenmuutosta jossain vaiheessa, hän alkaa heti perääntyä, joko koska idea on liian sitova, pitääkin kokeilla ensin väliaikaista yhdessäasumista tai koska sinussa on jotain sellaista ettet ehkä voisi asua kenenkään kanssa yhdessä ja hänen on pakko saada miettiä. Vähän ajan päästä homma alkaa alusta ja hän vie taas sinut katsomaan erilaisia taloja missä voisitte asua yhdessä. 

Pitää jatkuvasti jotain kolmatta asiaa välissänne, viinaa, harrastuksia, kavereita, perhettä, työtä, niin että tiedät tulevasi järjestyksessä viimeisenä ja saat olla siitäkin kiitollinen (ja taistella sen eteen). 

Ensimmäiset kuukaudet ovat kuten kaikki sanovat maailman ihaninta aikaa. Hän haluaa, että olet hänen omansa, olet hänen kadonnut puolikkaansa vaikka tulette aivan erilaisista maailmoista eikä hän oikeastaan

Kylmät väreet löivät selkääni pitkin. Kuivailit edellisen suhteeni, paitsi että hän ei ikinä olisi myöntänyt pettäneensä. Eikä myöntänyt vaikka jäi kiinni. Kaksi vuotta ja kylmästi ulos elämästä, seuraava oli etsitty valmiiksi jo suhteen aikana. Tietysti. Olinhan niin hankala, kanssani piti varoa kaikkea mitä sanoo eikö voinut olla oma itsensä. Hah.

Vieläkin minun on vaikea nähdä hänet sellaisena kuin on - narsistisena, pahantahtoisena ja suunnitelmallisena. Humalassa loppuaikoina sanoi että aikoo pilata elämäni. Ikinä en sitä myöntäisi, mutta pelkään että niin on käynyt. Olen ihmisraunio. Pelkään eniten että peilistä katsoo joskus hänen kaltaisensa, katkera ja vihainen :(

"ohititko punaiset liput" JIPPPPIIIII!

Joku laittanut "punaiset liput" eikä mitään typerää anglismia!

HIENOO!

1105/1106 kyllä sä vielä selviät, älä huoli! Yhdessä kirjassa oli hyvin, että kun on ollut tällaisen ihmisen kynsissä ja kärsinyt hirveää vahinkoa, niin ajattele sitä sairautena, joka on runnellut kehoasi ja mieltäsi, joka nyt on ohi, mutta jätti jälkensä. 

Muistelin tuossa juuri viimeistä yhteistä iltaa ennen eroa. Oli oltu alle puoli vuotta yhdessä ja illalla nukahtaessani sanoin miehelle, että ei minua enää haittaa, etten kykene enää edes tekemään töitä (olen korkeakoulutettu yrittäjä), haluan vain olla hänen kanssaan, kaikki muu tuntuu jollain lailla merkityksettömältä ja se on minulle ihan ok ja odotan millainen tulevaisuus meitä odottaakaan. Tajusin vasta myöhemmin, että mies oli saanut minut jo nalkkiin, olin onnellisimmillani kun odotin häntä hänen kotonaan kuuliaisesti, laitoin hänelle ruokaa, rasvasin hänen ihonsa, hieroin häntä, mietin päivät ratkaisuja hänen haasteisiinsa joista hän keskusteli mielellään, kuuntelin hänen tarinoitaan ja sitä, miten ärsyttäviä kaikki muut ihmiset ovat ja miten minä saan hänessä kaikki hyvät puolet esille ja kuten hänellä oli aina tapana sanoa, me voimme tehdä mitä vain. 

Aina sai olla varpaillaan, mutta jos nyt kertoisin millaisia ne draamat olivat, ei niissä olisi päätä eikä häntää. Ne kuitenkin täyttivät tarkoituksensa, niiden ratkominen sai minut koko ajan enemmän sitoutumaan häneen että olisi rauhallista edes hetken aikaa. 

Kannattaa aina näiden kohdalla miettiä, miksi se toinen haluaa juuri sinut. Se on harvoin ainutlaatuinen mielesi ja uniikki olemuksesi. 

Jos mies tuo heti suhteen alussa isoja kukkavihkoja, omaa moitteettoman sulavan small talkin, pukeutuu erittäin sliipatusti, mainitsee ohimennen Marbellan talviasunnostaan, avaa ovia naiselle liioitellusti pokkuroiden ja tuoksuu kalliille miesten parfyymille, niin kannattaa juosta. Uusi  auervaara on taas ryöminyt jostain Kannelmäen vuokrayksiöstä älyttämään viattomia naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoi jo ekana yhteisenä iltana ruman kommentin ulkonäöstäni sen jälkeen, kun oli pussailtu ja kerroin että en voi lähteä hänen luokseen yöksi koska mulla oli aikaiseen aamuvuoroon meno.

Kun ekan kerran vei mut kavereidensa illanviettoon, sanoi sinne lähdettäessä jotenkin, että saat olla tosi kiitollinen että esittelen sut.

Ilmiselviähän nämä nyt on, mutta silloin olin niin ihastunut, että aattelin vaan että hänellä on huonot sosiaaliset taidot.

 

Omassa suhteessa tuli myös näitä "saat olla kiitollinen" ja "sulla kävi hyvä tuuri" kommentteja. Ajattelin myös että henkilö on vaan sosiaalisesti kömpelö ja kaikkihan me sanotaan joskus tökerösti. Nykyään en enää ymmärrä miten huono itsetunto itselläni piti oikein olla että kuuntelin moista alentamista. On kiva jos ihmisellä on hyvä itsetunto mutta se että pitää itseään oikein aarteen

Mitähän noilla päässä liikkuu jotka perustelevat "olisi edes joku" 🙄

Vierailija kirjoitti:

Kiire sitoutumiseen ja levottomuus sekä impulsiivisuus. Tämä kertoo kumppanin huonosta kyvystä olla yksin. Joku pitää aina olla mutta onko se rakkautta? Ei vaan yksinolemiswn pelkoa. Siksi tällainen ihminen yleensä pitää muita varalla piilossa jottei yksin tarvii olla ja vaihtaa lennosta toiseen kun asiat ei mene hänen haluamallaan tavalla. Jätetyksi tullut jää yksin tekemään koko erotyön kun jättäjä porskuttaa uudessa feikki näytelmässään.

Nosto. Vähän vaikuttaa siltä että suhteemme alun romantiikka olikin jotain pakonomaista jännityksen hakua? Koska nyt samat asiat kuulemma kyllästyttää, ja jännitystä haetaan ilman minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiire sitoutumiseen ja levottomuus sekä impulsiivisuus. Tämä kertoo kumppanin huonosta kyvystä olla yksin. Joku pitää aina olla mutta onko se rakkautta? Ei vaan yksinolemiswn pelkoa. Siksi tällainen ihminen yleensä pitää muita varalla piilossa jottei yksin tarvii olla ja vaihtaa lennosta toiseen kun asiat ei mene hänen haluamallaan tavalla. Jätetyksi tullut jää yksin tekemään koko erotyön kun jättäjä porskuttaa uudessa feikki näytelmässään.

Nosto. Vähän vaikuttaa siltä että suhteemme alun romantiikka olikin jotain pakonomaista jännityksen hakua? Koska nyt samat asiat kuulemma kyllästyttää, ja jännitystä haetaan ilman minua.

Onko päihdeongelmaa tai muita riippuvuuksia? Ei kuulosta kovin hyvältä. Todennäköisesti etsii jännitystä myös muista naisista.

Alkuun tunsin myötätuntoa, kun hänellä oli hankala tilanne elämässä ja meni useammassakin asiassa huonosti. Tsemppasin ja tuin, kuuntelin ja ymmärsin. Kovasti hän alussa väitti että aikoo parantaa tilannetta, ja että se on vain väliaikaista. Aikaa kului ja puheet alkoivat muuttua enemmän tilannetta puolustelevaksi, että ei voi minkään, ja sitten itseä puolustelevaksi ja jopa sääliväksi, että sellaista hänen elämänsä vain on. Se alkoi aika ankarasti ottaa pattiin, koska itselläni on ollut paljon pahempiakin tilanteita, joista olen selvinnyt, koska olen ne ihan itse selvittänyt. Tietenkin voi myös etsiä apua ja saa valittaakin, mutta hänen asenne oli se että hänen ei itse kuulu tehdä mitään, vaan kaikki on muiden vikaa ja hänen ikuista huonoa tuuria. Pikkuhiljaa aloin tajuamaan, että hän halusi minusta vain jotain kaiken järjestävää ja kaiken kestävää äitihahmoa, ja hän sai valittaa, kiukutella ja maata sohvalla, koska juuri hänellä oli erityisen hankalaa. Ei kenelläkään muulla kuin hänellä. Huomasin, että tunteet ja halut häntä kohtaan alkoivat hiipua, kun kaikki oli kiinni siitä millainen tilanne hänellä oli, suunnitelmia peruuntui viime hetkellä ja niin edelleen. Nykyään kierrän tumput suorina ruikuttavat kaukaa.

Minulle on parikin kertaa toistunut seurustelussa sama kuvio: ensin vahvaa rakkauspommitusta ja sen uskottelua että meillä on yhteinen tulevaisuus sun muuta. Sitten kun olen ns. varma nakki, mies alkaa suorastaan halveksua, ikäänkuin olisin naurettava kun olen niin rakastunut. Vaikka mies itse oli ensin se enemmän innokas. Ensimmäisellä kerralla kuvittelin että minussa on jotain vikaa, ja epävarmana kyselin ulkonäöstäni ja luonteestani ja hänhän kertoi. Yritin hölmönä korjata hänen osoittamia vikoja ja olin aivan rikki. Toisella kerralla käytös alkoi paljon aiemmin tai sitten vain tunnistin kuvion helpommin ja nostin kytkintä. Eihän tuommoisilla ole kaikki kotona, ei normaali ihminen koe että tarvitsisi jotenkin alistaa toinen.

Kuinka nopeasti nämä yleensä paljastuu? Kauan alkuhuuma kestää, ja kauan sekopäät jaksaa esittää?

No se että aletaan heti ekan tapaaminen aikana suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vainoharhainen syyttely asioista joita et varmasti ole tehnyt esim muille flirttailu, pettäminen, valehtelu jne

Äkkiä karkuun!

Hah! Mun exä syytti minua kun kuulemma edellä mennyt mies kassajonossa tuijotti mun tissejä! En todellakaan huomannut kyseistä käytöstä, ja kotiinko ne tissit pitäisi voida jättää kun menee kauppaan ostamaan viikonlopun ateriatarvikkeita!

Vierailija kirjoitti:

Kuinka nopeasti nämä yleensä paljastuu? Kauan alkuhuuma kestää, ja kauan sekopäät jaksaa esittää?

Vajaa vuosi menee ennen kuin sekopäiden todelliset kasvot viimeistään paljastuu. Siihen asti pitäisi vaan suodattaa kaikki sanottu ja tehty kuona miesten väliaikaisena vaiheena, ja antaa omille tunteille tilaa, jos/kun mies paljastuu kunnolliseksi eli maski ei tipahdakaan kasvoilta.

Yllättävän pitkään jaksavat esittää.

Vierailija kirjoitti:

No se että aletaan heti ekan tapaaminen aikana suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja lapsia. 

Se että kertoo omat tavoitteensa ja toiveensa vaikka sitten jo ensitreffeillä ei ole red flag.

Löysin täältä tosi paljon sellaisia kokemuksia, joista tunnistin exäni. Eli alkuun hän oli niin ihastunut, kehui "rakkautta ensisilmäyksellä" ja kaikki minussa oli niin ihmeellistä, kaunista ja kiehtovaa. Minähän olin ihan otettu siitä, että olin vihdoin tavannut miehen, joka uskalsi näyttää tunteitaan ja tehdä suunnitelmia. Olin niin pitkään onnistunut tapaamaan vain sellaisia, jotka tuntuivat pelaavan pelejä, olevan vaikeasti tavoiteltavia ja ghostaavan minut. Tämä halusi oikeasti viedä minua treffeille, ja veikin. Ja suunnitteli tulevaisuutta. Oli virkistävää, kun mies ei ollut ihan täysin häilyvä ja sellainen "katsotaan nyt päivä kerrallaan"-tyyppinen.

No, kun olin "koukussa" ja parisuhde alkoi vakiintua niin alkoi pikkuhiljaa se nollaaminen. En ollutkaan niin kaunis ja ihmeellinen vaan oikeastaan ärsyttävä ja voisin laihduttaa pari kiloa. 

Mies oli iso luonne eikä häntä hävettänyt aiheuttaa draamakohtausta vaikka keskellä kauppaa näin halutessaan, joten minun roolikseni jäi yrittää lepytellä ja hyssytellä häntä ja olla sovittelijana, ettei ainakaan julkisella paikalla räjähtäisi. 

Hän ei koskaan varsinaisesti kieltänyt minua näkemästä läheisiäni, mutta opin jossakin vaiheessa, että hän kyllä rankaisi minua "vääristä valinnoista". Jos jätin menemättä työpaikan pikkujouluihin, niin hän suhtautui minuun hellästi ja saattoi jopa kehua. Jos lähdin terassille ystäväni kanssa, niin hän oli kuin myrkyn niellyt ja saattoi lähteä omille menoilleen viipyen monta päivää. Kun opin tämän, niin minulle tuli pala kurkkuun jo jos joku ystäväni pyysi minua johonkin, koska jouduin aina valitsemaan, että haluanko mennä vai haluanko olla sovussa kumppanini kanssa. Yleensä sopu kumppanin kanssa meni edelle, koska en halunnut "keinuttaa venettä". 

Aina jos puhelimeeni tuli viesti, niin hänen piti jotenkin kommentoida tyyliin "no kylläpä sua nyt kaipaillaan" "kuka siellä tähän aikaan oikein pommittaa" tjsp. 

Eron jälkeen kesti yllättävän pitkään, että oloni normalisoitui ja että totuin siihen, että todella voin tehdä suunnitelmia ja nähdä ystäviäni ihan milloin tahansa ilman syyllistä oloa. Ja minulle ei tullut kuristava tunne aina kun puhelimeni piti jotakin ääntä. 

Sääli sanoa näin, mutta nykyään pitäisin suurena varoitusmerkkinä sitä jos mies on "liian ihastunut" ja kehuu. Samoin jos hänen pitää tietää kuka minulle viestittelee ja mitä. 

Vierailija kirjoitti:

Löysin täältä tosi paljon sellaisia kokemuksia, joista tunnistin exäni. Eli alkuun hän oli niin ihastunut, kehui "rakkautta ensisilmäyksellä" ja kaikki minussa oli niin ihmeellistä, kaunista ja kiehtovaa. Minähän olin ihan otettu siitä, että olin vihdoin tavannut miehen, joka uskalsi näyttää tunteitaan ja tehdä suunnitelmia. Olin niin pitkään onnistunut tapaamaan vain sellaisia, jotka tuntuivat pelaavan pelejä, olevan vaikeasti tavoiteltavia ja ghostaavan minut. Tämä halusi oikeasti viedä minua treffeille, ja veikin. Ja suunnitteli tulevaisuutta. Oli virkistävää, kun mies ei ollut ihan täysin häilyvä ja sellainen "katsotaan nyt päivä kerrallaan"-tyyppinen.

No, kun olin "koukussa" ja parisuhde alkoi vakiintua niin alkoi pikkuhiljaa se nollaaminen. En ollutkaan niin kaunis ja ihmeellinen vaan oikeastaan ärsyttävä ja voisin laihduttaa pari kiloa. 

Mies oli iso luonne eikä häntä hävettänyt aiheuttaa draamakohtausta vaikka k

Kylläpä kouraisi vatsasta tuo vääristä valinnoista rankaiseminen. Exä oli juuri tuollainen, ja vieläpä taitava manipuloinnissaan. Muuten ei välittänyt tehdä asioita joita olin toivonut, mutta tietenkin juuri silloin kun ystävä pyytää minua ulos, exä keksi väittää että hän oli ajatellut että tehtäisiin yhdessä asiaa x, eli jotain jonka tekemistä olin kinunnut viikkoja tuloksetta. Olin onnellinen että pääsin siitä sankarista eroon, mutta nyt vaikuttaa siltä, että nykyinen yrittää samanlaista, ja vielä vähän huonommin peiteltynä. Nykyinen tuntuu päättävän jopa kaikki aikataulut, jättämällä omat toiveeni ja tarpeeni täysin huomioimatta. Tuntuu kyllä aika paskalta tajuta että taas olen miehen kanssa joka haluaa omistaa, kontrolloida ja rajoittaa, vaikka suhteen alussa muka kauhisteli kun kerroin exäni käytöksestä.