Alkaako ikisinkku koskaan pelkäämään sairauskohtausta kun tulee vanhemmaksi?

No voihan se sairauskohtaus iskeä sillä välin kun kumppani on esim. vessassa, suihkussa tai muuten jossain käymässä, tai vaikka keskellä yötä nukkuessa.

Ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin.

Nainen elää pitempään ja terveempänä ilman miestä. Miehelle varmaan olisikin hyvä diili.

Minä toivon sitä.

Sukulaisella oli elvytystaitoinen vaimo vieressä kohtauksen sattuessa. Ei auttanut elvytys eikä lääkäriambulanssin apu. Tässä tapauksessa. Mutta voi tietysti toisessa tapauksessa ehtiä apukin.

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan sitä toivoo äkkiä kuolevansa pois ettei tartte enää kärvistellä pillunpuutteessa.

Aika lailla tämä. Sitä elää semmoisessa moodissa, että käy normaalisti töissä ja salilla, mutta oikeasti millään ei ole mitään väliä.

Voi jumalauta! 😂😂😂

Se on sitten satavarmasti se kumppani vieressä just sillä hetkellä, kun sairauskohtaus tulee😂

Sairauskohtaus ei koskaan tule yllättäen. Sitä edeltää monta varoitusmerkkiä, joita ihmiset valitettavan usein jättävät huomioimatta. Jos rintaa puristaa tai närästää on tärkeää mennä lääkäriin. Samoin, jos tuntuu että fyysinen kunto heikkenee, ei pidä ajatella että on vanhentunut vaan on syytä selvittää, sairastaako sepelvaltimotautia.

No kyllä mä ainakin kaipaan elämänkumppania ihan muista syistä. Ikisinkkuus ei ole minulle oma valinta.

Jos alkaa pelkäämään erilaisia asioita niin saa kyllä sitten pelätä koko ajan jotakin. Loppu tulee sitten kun se tulee.

M50

Saapa nähä kauanko kestäis että joku huomais, muutamia viikkoja varmaan sais ihan rauhassa mädäntyä.

Ei. Antaa mennä vaan jos näin käy.

Vierailija kirjoitti:

Sairauskohtaus ei koskaan tule yllättäen. Sitä edeltää monta varoitusmerkkiä, joita ihmiset valitettavan usein jättävät huomioimatta. Jos rintaa puristaa tai närästää on tärkeää mennä lääkäriin. Samoin, jos tuntuu että fyysinen kunto heikkenee, ei pidä ajatella että on vanhentunut vaan on syytä selvittää, sairastaako sepelvaltimotautia.

Sinne lääkäriinhän tosiaan vaan mennään tässä hyvinvointivaltiossa. Ihan samoin kuin töihinkin.

Olen alkanut pelätä, mutta ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin.

Ihminen on aina lopulta yksin.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaisella oli elvytystaitoinen vaimo vieressä kohtauksen sattuessa. Ei auttanut elvytys eikä lääkäriambulanssin apu. Tässä tapauksessa. Mutta voi tietysti toisessa tapauksessa ehtiä apukin.

Tais vaimo jättää elvyttämättä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin.

feministit ovat kyllä eri mieltä. metoo, miesviha ja voimaantuminen ovat johtaneet satojentuhansien miesten yksinjäämiseen.

Mihin sitä hameväkkee tarvii?

M45

Kieltämättä elämä vilisee silmissä aina silloin, kun vedän jotain väärään kurkkuun ja yskin silmät vettä valuen. Kohtaloni lienee kuolla irtokarkkiin tukehtumalla.

Oikeastaan todella moni vanhempi ihminen elää jokatapauksensa elämänsä loppupään yksin kun kumppani kuolee ennen häntä. Tämä voi olla jopa vuosikymmeniä. Siksi pariutuminen ei ole mikään tae.

Kieltämättä käynyt mielessä. Varsinkin kun on vielä alaikäistä jälkikasvua. Lapsi täyttää pian 15 vuotta ja sinkkuutta takana 12 niin onhan sitä kerennyt pohtimaan että olisi kauhea tilanne että oma lapsi löytäisi isänsä joku aamu kalmona. Varsinkin tämän ollessa pienempi pelkäsin vastaavaa enemmän. Nyt hän osaisi ainakin soittaa ambulanssin hakemaan raatoni pois.

41-vuotiaana olen about elämänkaareni puolivälissä muutenkin, niin riski johonkin yllättävään on päivä päivältä suurempi ja loppu lähestyy vääjäämättä muutenkin.

Sairauskohtauksia tosin saavat myös terveysintoilijat ja huippu-urheilijat, joten vaikka itse en hifistele "täydellisen" ruokavalion kanssa, näen edes hiukan vaivaa etten elä ihan tyhmästi ja täten tarkoituksella aikaista kuolemaani. Joku vastuu itseäänkin kohtaan on pidettävä jos sinulla on joku joka on sinusta edes jollain tavalla riippuvainen.