Lue keskustelun säännöt.
Jos tulot ei riitä Stadissa asumiseen, miksi veronmaksajien pitäisi maksaa siitä?
27.06.2023 |
Asumistukien lasku on hyvä asia. Jokainen asuu niin kuin rahat riittää, Suomesta ei lopu kesken edulliset asuinkunnat. Järjetöntä rahan haaskausta maksaa köyhien oleskelu Stadissa, kun eivät tuota mitään. Työtön voi maata kotona maaseudullakin ja veronmaksajat säästää.
Kommentit (246)
Onhan täällä halpojakin asuntoja, mutta kun Kontula ei kelpaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi yhteiskunta EI maksaisi joillekin asumistukia?
Maksetaanhan sitä yrityksille yritystukia ja innovaatiotukia, yms. Lapsiperheille lapsilisää, kodinhoidotukea, yms. Monille ihmisille erilaisia eläkkeitä. Lääkkeistä ja hoidoista annetaan korvauksia. Köyhille toimeentulotukea. Työttömille työttömyyskorvausta. Muita tulonsiirtoja tehdään verotuksessa eli verovähennyksiä saavat monet. Lisäksi julkinen sektori kustantaa meille terveysasemat, julkisen liikenteen, koulutuksen, kirjastot, ynnä muut. Lista on loputon.
Miksi vain ASUMISTUKI on AP:n mielestä väärin?
Tyhminkin tajuaa, että asunto on ihmisen perustarve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että lasketaan. Hullua asumistukien maksaminen oli erityisesti Stadiin.
Suurin osa työpaikoista on Helsingissä tsi pk-seudulla. Vaikea olisi käydä töissä jostain peräkylästä käsin.
Tunnin etäisyydellä Helsingistä löytyy kyllä halvempiakin asuntoja. Ei haittaa työssä käymistä.
Tunnin junamatka maksaa kuukaudessa satoja euroja eli sen minkä vuokrassa säästää niin sen junamatkassa tulee lisää.
Lahti-Helsinki-välille kuukausilippu maksaa 226€. Lahdesta helposti enemmän kuin tuon verran Helsingin asuntoa halvemman asunnon.
Asun Herttoniemessä ja käyn äitiä hoitamassa kerran kuussa Lahdessa. Minulla menee kotoa äitini luo 2 tuntia. Eihän se mikään vaihtoehto olisi joka päivä. Jos oletetaan että koti ei ole keskustassa eikä työpaikka ole esim. ydinkeskustassa, miten paljon tuleekaan lisää aikaa työmatkalle suhatessa dösällä tai metrolla. Lahtikin on niin hajallaan ja paikallisliikenne toimii miten toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannustin ja loukko kirjoitti:
Eikö ne pikaruokaravintoloiden duunit ole käytännössä opiskelijoiden hommia... opiskelijat saa muutakin.ettiutta ja tekee minkä pystyy tunteja. Vai onko pikaruokaravintolassa työskentely jonkun aikuisen Dream Job? Oikeasti sehän on niin että jos ei mitään ammattia ole joutuu siivoilemaan tai purilaisia paistamaan. Toki myös työttömlöksi jouduttua mahdollista.
Kannustinhan tarkoittaa juuri sitä miltä se kuulostaa, että kannustaa esimerkiksi hankkimaan ammatin jolla pärjää taloudellisesti. Kaupan alalla maksetaan kyllä tes: in mukaista palkkaa mutta tunteja voi olla niukasti. Jos siitä uran haluaa itselleen tehdä, neuvottelut kannattaa tehdä esimiesten kanssa. Onhan se hieman ärsyttävää, että toiset opiskelee vuosia ja toiset laittaa kaiken "herran haltuun" ja ajatus sinne missä ei tarvi kummoisia ponnisteluja esim. opintojen suhteen. Ymmärrän jos kyseessä erityinen nuori tms.Esim. aikuisopintorahan poistaminen on ilmeisesti vahvakin kannustin tuohon opiskelun suuntaan?
Miten voi hankkia ammattia kun se järjestelmällisesti estetään vaikeuttamalla sisäänpääsyä, estämällä edellisen opintolainan maksaminen, estämällä pääsykokeisiin lukeminen/hakeminen/meneminen, poistamalla opintotuet, poistamalla opinto-oikeus, estämällä alanvaihdon jne?
Mikä sinulta estää pääsykokeisiin lukemisen? Vastaus ei ole työssäkäynti, koska moni muukin työssäkäyvä on päässyt opiskelemaan.
En ole sama, mutta matematiikka on helppoa. Työpaikkoja on x määrä ja niihin kykeneviä ihmisiä y määrä. Työpaikat sijaitsevat aloilla a, b, c, d, e jne. Eivät kaikki voi lukea pääsykokeisiin ja työllistyä alalle b tai c, vaikka niissä tienaa paremmin. Tarvitaan ihmisiä myös muille aloille. Ja avoimet työpaikat x ja niihin kykenevien ihmisten määrä y eivät koskaan voi edes laskennallisesti kohdata, koska alojen työllisyystilanne vaihtelee. Muistelkaa Nokiaa, jonka piti olla tae menestykselle ja varma työpaikka kaikille. Kuinka paljon jäi osaavia ihmisiä työttömäksi yhdessä hujauksessa. Minulta 2 lähisukulaista eläkeputkeen, koska ikää oli yli 55 v., eikä mitään mahdollisuuksia saada työtä enää ikinä mistään.
Se on Uuno Turhapuron logiikkaa, että lääkäreitä aina tarvitaan. Jos on 50 aloituspaikkaa, niitä edelleen on 50, vaikka hakijoita olisi 300 tai 3000. Ne loput eivät pääse opiskelemaan lääketiedettä. Voivat yrittää tehdä elämällään jotain muuta. Kyse on myös tuurista, kuka pääsee ja kuka ei. Kun aikoinaan luin yliopiston pääsykokeisiin, sattui kysymykset niin, että osasin hyvin. Se oli tuuria, tärpit osui oikein. Ylioppilaskokeissa sattui englannissa huonoa tuuria, ruotsissa hyvää. Jollekin toiselle kävi varmasti toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan täällä halpojakin asuntoja, mutta kun Kontula ei kelpaa
Kuinka paljon teillä siellä Kontulassa on tyhjiä asuntoja?
Näinhän sen pitäisi mennä eikä niin että maksetaan asumistukia asuntosijoittajille. Vuokria alas ja palkkoja ylös.