Tykkääkö joku täällä oikeasti olla kummi?

Oon ollu huono kummi kaikille kolmelle. 30v, 20v ja 12 v ovat nyt. Eli 12 v kanssa viellä muutama vuosi " pakollisia velvollisuuksia". 

En aio nähdä kummilasta enkä tämän vanhempia enää ikinä. 

Onneksi vain yksi kummilapsi ollut ja pääsi ripiltä pari vuotta sitten, joten "velvollisuudet" hoidettu. Eli en ole enää lahjonut. Ei olla läheisiä, harvoin nähdään kun välimatkaa on. 

Vain yhteen kummilapseen minulla on jonkinlainen yhteys koska on sisarukseni lapsi, asuvat vain niin kaukana meistä että todella harvoin nähdään, se vähän harmittaa koska en oikein pysy kärryillä poikaa kiinnostavista asioista ja suhde häneen kärsii. Muut kummilapset ovat jo aikuisia ja olen valitettavasti ollut ns "huono" kummi, yhteys lasten vanhempiin on syystä tai toisesta katkennut. 

Stressaa, kun kaksi kummilasta pääsee ylioppilaaksi tänä keväänä ja täyttää 18v myös tänä vuonna. Kun pitäisi pystyä laittamaan vähän enemmän rahaa. Paljonko rahaa te annatte kummilapsille, jotka pääsee ylioppilaaksi tai täyttää 18v? 

Mun kummityttöni on ihan mahtava tyyppi.

Sain ensimmäisen kummipyynnön. En liiemmin välitä lapsista ja harkitsen kummiksi ryhtymistä. Mitä te, jotka olette jo kummeja, koette että siihen kuuluu? Kuuluuko kummilasta nähdä x väliajoin? Riittääkö pari kertaa vuodessa vai pitääkö nähdä useammin? Kuuluuko kummin tarjota lastenhoitoapua? Voisin ryhtyä kummiksi, jos ei tarvitse hoitaa lasta ja jos pari näkemistä vuodessa riittää... En halua mitään stressiä itselleni kummiudesta. 

Miksi ihmeessä olisin suostunut kummiksi, jos en tykkäisi olla kummi? 

Vierailija kirjoitti:

Stressaa, kun kaksi kummilasta pääsee ylioppilaaksi tänä keväänä ja täyttää 18v myös tänä vuonna. Kun pitäisi pystyä laittamaan vähän enemmän rahaa. Paljonko rahaa te annatte kummilapsille, jotka pääsee ylioppilaaksi tai täyttää 18v? 

Annan ja tulen aina antamaan oman varallisuuteni ja harkintani mukaan. Pääsääntöisesti annan lahjat muussa kuin rahamuodossa. Yo-lahjaksi ostin lapsen toivoman keittiötarvikesetin. 

Kummius on vihoviimeinen juttu. Harkitkaa huolella.

Miten voisi kohteliaasti ilmoittaa kummilapsen vanhemmille, ettei kummilapsen hoitaminen kuulu lempipuuhiini? Muuten kummius ok, mutta kyselyt voisitko hoitaa pari tuntia siellä ja täällä on vähän turhauttavaa. Mulla on oma vapaa-aika, jota en halua viettää hoitaen kummilasta. 

Kummina olin lahja- ja rahasampo.

En. Kummityttö on pilalle hemmoteltu pikku bitch. 

Kyllä minä tykkään, 6 kummilasta, yksi kuoli, joista 3 siskon kaikki 3 lasta. Yhtä en koskaan tapaa , asuu muualla, muille kun jotain juhlitaan  annan vähän rahaa lahjaksi, en ole varakas.

Nään kummilastani ihan mielelläni, mutta en halua hoitaa häntä. Minulla on ola vapaa-aika, jonka haluan viettää haluamallani tavalla. Onko jollain hyvää tapaa ilmaista nätisti, ettei kummilapsen hoitaminen ole mielipuuhaa? En ajatellut kummiksi ryhtyessäni, että minun tarvitsisi hoitaa kummilasta. 

Miksi tämmöistä instituutiota vieläkin ylläpidetään? Aiheuttaa turhaa harmia kaikille. Vanhemmat pettyy ja kummia vituttaa. 

En tykkää.