Lue keskustelun säännöt.
Yhteismökki erimielisyydet
26.06.2023 |
Tiedän, huono idea oli tämä yhteismökki, mutta onpahan sellainen kuitenkin. Jokaisella omat vuorot.
Kun menemme mökille, meillä on aina itseämme varten ne aineet ja tavarat mitä tarvitsemme. Esimerkiksi WC paperi, tiskiaine, tiskirätit, kuivaruoka, pesuaine jne.
Sitten kun seuraavat menee sinne niin tulee valitusta kun ei ole sitä ja ei ole tätä. Valitusta tuli toisilta, että tiskiaine oli loppu. Ei se ollut loppu, vaan me käytimme omaa ainetta , jonka otimme mukaan.
Mökin kustannukset jaetaan toki yhdessä, mutta en minä koe, että mun täytyy jättää sinne täysi paketti tiskiainetta tms , koska en tiedä milloin itse sinne taas tulen ja onko niitä enää jäljellä kun tulen. eipä ole mua varten koskaan jätetty WC paperia. Logiikka?
Kommentit (89)
Mikä siinä on niin vaikeaa. Vie mennessäs tuo tullessas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteisomistus oli huonoin idea ikinä. Alkuun osa oli sitä mieltä, että mökillä pitäs saada käydä milloin huvittaa, mutta tähän tehtiin stoppi. Kautta aikain mökki oli kolhoosi kunnes anoppi kyllästyi ja lahjoitti pois. Anoppi ei uskaltanut tehdä sääntöjä mökkiin liittyen niin oli mielenkiintoista alkaa pohtimaan pelisääntöjä sitten.
Joku vuoroviikkosysteemi olis pakko olla. Uskoisin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä, siis IKINÄ ei pidä lähteä mukaan mihinkään yhteisomistuksiin. Ne päättyvät aina riitoihin ja välien poikki menemiseen!
... Kokemusta on yhteisomistusmökistä. Kyllä. Ja olen "jumissa" sellaisessa tällä hetkellä.
Yhteisomistuksia on monenlaisia. Osa on tarkasti säänneltyjä ja selkeitä. Etukäteen sovitut viikot käytössä. Tai sitten sukumökit, joissa tullaan ja mennään miten sattuu.
No voi ne asiat olla sovittuna ihan selkeästi ja silti toinen osapuoli voi niistä lipsua. Kokemusta on.
Ei tosiaan ole kiva mennä mökille ja aloittaa ensimmäisenä suursiivoukselta toisten jäljiltä. Omasta mielestään tietysti ovat siivonneet ja sotkusta huomauttaminen on turhaa nipotusta... mitään hommia eivät hoida, eivät leikkaa nurmikkoa, eivät kastele kukkasia, eivät tyhjennä huussia, eivät puhdista grilliä, polttopuut polttavat kyllä, mutta uusia eivät koskaan tee, jne. Lista olisi vaikka kuinka pitkä. Mökki kaipaisi jo kovasti peruskunnostusta, mutta toiset ei halua maksaa, eikä osallistua hommiin, joten siellä se mökki nyt sitten mätänee pystyyn.Onneksi on nykyään uusi ikioma mökki. En ole sukulaisille edes kertonut, missä uusi mökki sijaitsee, kun en heitä halua edes vieraaksi enää.
meillä on rankku lipsujille. Esimerkiksi käymäläjäteastian tyhjennys tai muuta ikävää, mitä kukaan ei haluaisi tehdä. Yleensä se on rahallinen rangaistus, jos fyysiset rangaistukset on jo käytetty. Meillä nuokin on laitettu sopimukseen ja kaikki otetaan ne huumorilla, joskin vakavissaan, koska kaikki tajuamme, että se mikä toista ei ärsytä, voi toista ärsyttää.
Ja jos ne toiset ei silti tee, vaikka kuinka on sovittu? Käytkö korvasta vetämässä paikalle tekemään? Jos on sovittu rahallinen rangaistus, mutta eivät suostu maksamaan, mitä sitten? Vietkö perintään? Käräjäoikeuteen?
Joskus ne aiemmin asiat tajunneet ja muiden kanssa hyvin toimeentulleet ihmiset vuosien vieriessä muuttuvat erilaisiksi...
Sopimus on sopimus, jos siellä lukee selvästi miten tehdään ja miten toimitaan, niin siten tehdään ja toimitaan. Meillä ei ole pelkoa mistään tuollaisesta muuttumisesta, mutta jos niin kävisi, niin sekin on kirjattu sopimukseen, että miten toimitaan.
No mutta ethän sinä voi tietää, milloin joku toinen sekoaa.
Mutta edelleen, vaikka siellä sopparissa lukee mitä, niin millä sä sen toisen pakotat toimimaan, jos se haistattaa sulle v*tut, kun otat asian puheeksi??
Poliisi ei auta. Uhkailu ei auta. Rahan vaatiminen ei auta. Kirje lakimieheltä ei auta. Käräjäoikeuteen asian voi viedä, mutta siinä menee aikaa ja voi mennä hurjasti rahaa. Onko sen arvoista?
Tämä ihan sillä vaan, että voi sitä sopia ihan mitä vaan, mutta se toinen osapuoli voi silti laistaa kaikista hommista.Voimakkaasti suosittelen pysymään erossa ihan kaikista yhteisomistajuuskuvioista.
meillä on kyse sisaruksista. Tunnemme kyllä toisemme, toistemme varjopuolet ja sen miten riidellään. Mutta jos nyt sellainen tilanne tulisi, niin meillä todellakin on sitäkin varten mietitty asia valmiiksi. sopimuksemme on oikeasti pikkutarkka ja siinä ei olisi mitään epäselvyyksiä, jos oikeuteen asti pitäisi mennä. Jos sopimus tehdään kirjallisesti ja toinen osapuoli sitä rikkoo, niin se on sopimusrikkomus. Siksi ne pitää tehdä kirjallisesti eikä suullisesti.
Mutta meillä ei tapahdu, me olemme jo keski-ikäisiä ja vuodet ovat hioneet meistä liiat egoilut pois. kaikilla on yhteinen tahtotila. Olemme senkin jo miettineet, että mitä tapahtuu, jos yksi haluaakin luopua mökistä ja mökkeilystä.
Sovittavia asioita, mutta saattaahan siitä äkkiä tulla vähän epäreilua, jos yhdessä perheessä 5 ihmistä ja toisessa kaksi tms.
Itse jos harvakseltaan kävisin, niin en varmaankaan haluaisi jättää mitään kaappeihin, vaan pakkailisin laatikkoon mukaan kotikaapista jauhopussit ym. ja takaisin. Käyttö on äkkiä niin vähäistä, että on kaikki vanhaa jne. Loppujen lopuksi aika helppoa, kun rutinoituu. Samoin mulla olisi toinen laatikko, jossa olisi ne muutaman pesuaineet ja rätit ja paperijutut. Näin pakataan nykyään reissukaudella matkailuajoneuvokin, ei ole lopulta montaa avattua pakettia sitä ja tätä.
Meillä on sovitut viikot. Tulimme omalla viikolla toisten jälkeen niin kukaan ei ollut ajanut nurmikkoa. Yrittitarhan antimet myös levinnyt pitkin mökkipihaa ja kukaan ei ollut tehnyt mitään. Joku kohteliaisuus luulisi olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sovittavia asioita, mutta saattaahan siitä äkkiä tulla vähän epäreilua, jos yhdessä perheessä 5 ihmistä ja toisessa kaksi tms.
Itse jos harvakseltaan kävisin, niin en varmaankaan haluaisi jättää mitään kaappeihin, vaan pakkailisin laatikkoon mukaan kotikaapista jauhopussit ym. ja takaisin. Käyttö on äkkiä niin vähäistä, että on kaikki vanhaa jne. Loppujen lopuksi aika helppoa, kun rutinoituu. Samoin mulla olisi toinen laatikko, jossa olisi ne muutaman pesuaineet ja rätit ja paperijutut. Näin pakataan nykyään reissukaudella matkailuajoneuvokin, ei ole lopulta montaa avattua pakettia sitä ja tätä.
Tätä mäkin olen yrittänyt sanoa meidän osakkaiden kesken, mutta silti toiset jättää mökille hiirten syötäväksi talven yli kaiken näköistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä, siis IKINÄ ei pidä lähteä mukaan mihinkään yhteisomistuksiin. Ne päättyvät aina riitoihin ja välien poikki menemiseen!
... Kokemusta on yhteisomistusmökistä. Kyllä. Ja olen "jumissa" sellaisessa tällä hetkellä.
Yhteisomistuksia on monenlaisia. Osa on tarkasti säänneltyjä ja selkeitä. Etukäteen sovitut viikot käytössä. Tai sitten sukumökit, joissa tullaan ja mennään miten sattuu.
No voi ne asiat olla sovittuna ihan selkeästi ja silti toinen osapuoli voi niistä lipsua. Kokemusta on.
Ei tosiaan ole kiva mennä mökille ja aloittaa ensimmäisenä suursiivoukselta toisten jäljiltä. Omasta mielestään tietysti ovat siivonneet ja sotkusta huomauttaminen on turhaa nipotusta... mitään hommia eivät hoida, eivät leikkaa nurmikkoa, eivät kastele kukkasia, eivät tyhjennä huussia, eivät puhdista grilliä, polttopuut polttavat kyllä, mutta uusia eivät koskaan tee, jne. Lista olisi vaikka kuinka pitkä. Mökki kaipaisi jo kovasti peruskunnostusta, mutta toiset ei halua maksaa, eikä osallistua hommiin, joten siellä se mökki nyt sitten mätänee pystyyn.Onneksi on nykyään uusi ikioma mökki. En ole sukulaisille edes kertonut, missä uusi mökki sijaitsee, kun en heitä halua edes vieraaksi enää.
meillä on rankku lipsujille. Esimerkiksi käymäläjäteastian tyhjennys tai muuta ikävää, mitä kukaan ei haluaisi tehdä. Yleensä se on rahallinen rangaistus, jos fyysiset rangaistukset on jo käytetty. Meillä nuokin on laitettu sopimukseen ja kaikki otetaan ne huumorilla, joskin vakavissaan, koska kaikki tajuamme, että se mikä toista ei ärsytä, voi toista ärsyttää.
Ja jos ne toiset ei silti tee, vaikka kuinka on sovittu? Käytkö korvasta vetämässä paikalle tekemään? Jos on sovittu rahallinen rangaistus, mutta eivät suostu maksamaan, mitä sitten? Vietkö perintään? Käräjäoikeuteen?
Joskus ne aiemmin asiat tajunneet ja muiden kanssa hyvin toimeentulleet ihmiset vuosien vieriessä muuttuvat erilaisiksi...
Sopimus on sopimus, jos siellä lukee selvästi miten tehdään ja miten toimitaan, niin siten tehdään ja toimitaan. Meillä ei ole pelkoa mistään tuollaisesta muuttumisesta, mutta jos niin kävisi, niin sekin on kirjattu sopimukseen, että miten toimitaan.
No mutta ethän sinä voi tietää, milloin joku toinen sekoaa.
Mutta edelleen, vaikka siellä sopparissa lukee mitä, niin millä sä sen toisen pakotat toimimaan, jos se haistattaa sulle v*tut, kun otat asian puheeksi??
Poliisi ei auta. Uhkailu ei auta. Rahan vaatiminen ei auta. Kirje lakimieheltä ei auta. Käräjäoikeuteen asian voi viedä, mutta siinä menee aikaa ja voi mennä hurjasti rahaa. Onko sen arvoista?
Tämä ihan sillä vaan, että voi sitä sopia ihan mitä vaan, mutta se toinen osapuoli voi silti laistaa kaikista hommista.Voimakkaasti suosittelen pysymään erossa ihan kaikista yhteisomistajuuskuvioista.
meillä on kyse sisaruksista. Tunnemme kyllä toisemme, toistemme varjopuolet ja sen miten riidellään. Mutta jos nyt sellainen tilanne tulisi, niin meillä todellakin on sitäkin varten mietitty asia valmiiksi. sopimuksemme on oikeasti pikkutarkka ja siinä ei olisi mitään epäselvyyksiä, jos oikeuteen asti pitäisi mennä. Jos sopimus tehdään kirjallisesti ja toinen osapuoli sitä rikkoo, niin se on sopimusrikkomus. Siksi ne pitää tehdä kirjallisesti eikä suullisesti.
Mutta meillä ei tapahdu, me olemme jo keski-ikäisiä ja vuodet ovat hioneet meistä liiat egoilut pois. kaikilla on yhteinen tahtotila. Olemme senkin jo miettineet, että mitä tapahtuu, jos yksi haluaakin luopua mökistä ja mökkeilystä.
Eli te olisitte oikeasti valmiita viemään riidan käräjäoikeuteen, kun yksi teistä saa vaikka aivoverenvuodon ja on sen jälkeen ihan eri ihminen? Että olette valmiita ottamaan riskin joutua maksamaan molempien osapuolten oikeuskulut (yleensä tuhansia) sen takia, että yksi jättää tiskinsä pesemättä ja käyttämänsä lakanat sänkyyn, ei imuroi lähtiessään vaikka omistaa kaksi isoa koiraa ja mökillä on hiekkaranta, eikä ikinä tee polttopuita, mutta käyttää kyllä surutta niitä mottitolkulla omalla viikollaan (edelleen, lista vosii jatkua vaikka kuinka pitkään)?
Minä en ollut valmis ottamaan tuota taloudellista riskiä. Eli tarkastakaan sopimuksesta ei ollut hyötyä, enkä saanut sukulaista "ruotuun". Mutta toki jatkuva epäreilu tilanne kismitti ja kiristihermoja joka ikinen kerta mökille mennessä, kun ei koskaan tiennyt, millainen sotku siellä odottaa.
Nyt tiedän ja jos mökillä on mennessä sotku, syyllinen löytyy ihan tasan peilistä. Ihana vapaus!
Toivottavasti teidän tilanne säilyy sopuisana. Myös sitten, kun siellä mökkeileekin serkukset, eikä enää sisarukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä, siis IKINÄ ei pidä lähteä mukaan mihinkään yhteisomistuksiin. Ne päättyvät aina riitoihin ja välien poikki menemiseen!
... Kokemusta on yhteisomistusmökistä. Kyllä. Ja olen "jumissa" sellaisessa tällä hetkellä.
Yhteisomistuksia on monenlaisia. Osa on tarkasti säänneltyjä ja selkeitä. Etukäteen sovitut viikot käytössä. Tai sitten sukumökit, joissa tullaan ja mennään miten sattuu.
No voi ne asiat olla sovittuna ihan selkeästi ja silti toinen osapuoli voi niistä lipsua. Kokemusta on.
Ei tosiaan ole kiva mennä mökille ja aloittaa ensimmäisenä suursiivoukselta toisten jäljiltä. Omasta mielestään tietysti ovat siivonneet ja sotkusta huomauttaminen on turhaa nipotusta... mitään hommia eivät hoida, eivät leikkaa nurmikkoa, eivät kastele kukkasia, eivät tyhjennä huussia, eivät puhdista grilliä, polttopuut polttavat kyllä, mutta uusia eivät koskaan tee, jne. Lista olisi vaikka kuinka pitkä. Mökki kaipaisi jo kovasti peruskunnostusta, mutta toiset ei halua maksaa, eikä osallistua hommiin, joten siellä se mökki nyt sitten mätänee pystyyn.Onneksi on nykyään uusi ikioma mökki. En ole sukulaisille edes kertonut, missä uusi mökki sijaitsee, kun en heitä halua edes vieraaksi enää.
meillä on rankku lipsujille. Esimerkiksi käymäläjäteastian tyhjennys tai muuta ikävää, mitä kukaan ei haluaisi tehdä. Yleensä se on rahallinen rangaistus, jos fyysiset rangaistukset on jo käytetty. Meillä nuokin on laitettu sopimukseen ja kaikki otetaan ne huumorilla, joskin vakavissaan, koska kaikki tajuamme, että se mikä toista ei ärsytä, voi toista ärsyttää.
Ja jos ne toiset ei silti tee, vaikka kuinka on sovittu? Käytkö korvasta vetämässä paikalle tekemään? Jos on sovittu rahallinen rangaistus, mutta eivät suostu maksamaan, mitä sitten? Vietkö perintään? Käräjäoikeuteen?
Joskus ne aiemmin asiat tajunneet ja muiden kanssa hyvin toimeentulleet ihmiset vuosien vieriessä muuttuvat erilaisiksi...
Sopimus on sopimus, jos siellä lukee selvästi miten tehdään ja miten toimitaan, niin siten tehdään ja toimitaan. Meillä ei ole pelkoa mistään tuollaisesta muuttumisesta, mutta jos niin kävisi, niin sekin on kirjattu sopimukseen, että miten toimitaan.
No mutta ethän sinä voi tietää, milloin joku toinen sekoaa.
Mutta edelleen, vaikka siellä sopparissa lukee mitä, niin millä sä sen toisen pakotat toimimaan, jos se haistattaa sulle v*tut, kun otat asian puheeksi??
Poliisi ei auta. Uhkailu ei auta. Rahan vaatiminen ei auta. Kirje lakimieheltä ei auta. Käräjäoikeuteen asian voi viedä, mutta siinä menee aikaa ja voi mennä hurjasti rahaa. Onko sen arvoista?
Tämä ihan sillä vaan, että voi sitä sopia ihan mitä vaan, mutta se toinen osapuoli voi silti laistaa kaikista hommista.Voimakkaasti suosittelen pysymään erossa ihan kaikista yhteisomistajuuskuvioista.
meillä on kyse sisaruksista. Tunnemme kyllä toisemme, toistemme varjopuolet ja sen miten riidellään. Mutta jos nyt sellainen tilanne tulisi, niin meillä todellakin on sitäkin varten mietitty asia valmiiksi. sopimuksemme on oikeasti pikkutarkka ja siinä ei olisi mitään epäselvyyksiä, jos oikeuteen asti pitäisi mennä. Jos sopimus tehdään kirjallisesti ja toinen osapuoli sitä rikkoo, niin se on sopimusrikkomus. Siksi ne pitää tehdä kirjallisesti eikä suullisesti.
Mutta meillä ei tapahdu, me olemme jo keski-ikäisiä ja vuodet ovat hioneet meistä liiat egoilut pois. kaikilla on yhteinen tahtotila. Olemme senkin jo miettineet, että mitä tapahtuu, jos yksi haluaakin luopua mökistä ja mökkeilystä.
Eli te olisitte oikeasti valmiita viemään riidan käräjäoikeuteen, kun yksi teistä saa vaikka aivoverenvuodon ja on sen jälkeen ihan eri ihminen? Että olette valmiita ottamaan riskin joutua maksamaan molempien osapuolten oikeuskulut (yleensä tuhansia) sen takia, että yksi jättää tiskinsä pesemättä ja käyttämänsä lakanat sänkyyn, ei imuroi lähtiessään vaikka omistaa kaksi isoa koiraa ja mökillä on hiekkaranta, eikä ikinä tee polttopuita, mutta käyttää kyllä surutta niitä mottitolkulla omalla viikollaan (edelleen, lista vosii jatkua vaikka kuinka pitkään)?
Minä en ollut valmis ottamaan tuota taloudellista riskiä. Eli tarkastakaan sopimuksesta ei ollut hyötyä, enkä saanut sukulaista "ruotuun". Mutta toki jatkuva epäreilu tilanne kismitti ja kiristihermoja joka ikinen kerta mökille mennessä, kun ei koskaan tiennyt, millainen sotku siellä odottaa.
Nyt tiedän ja jos mökillä on mennessä sotku, syyllinen löytyy ihan tasan peilistä. Ihana vapaus!
Toivottavasti teidän tilanne säilyy sopuisana. Myös sitten, kun siellä mökkeileekin serkukset, eikä enää sisarukset.
En näe syytä viedä aivoverenvuodon takia tällaista käräjäoikeuteen, mutta kuten kirjoitin aiemmin: meillä on hyvin yksityiskohtaisesti mietitty kaikki, myös tilanteisiin, jossa joku meistä tulee kyvyttömäksi hoitamaan omaa mökkivelvolisuutaan, tai siinä tilanteessa, että tulee kyvyttömäksi hoitaa omia asioitaan jne. Olemme siis miettineet nämä etukäteen ja keskustelleet keskenämme mikä on tuollaisissa tilanteissa kenenkin tahtotila ja ne on kirjattu sopimukseen. Olemme myös sopineet, että miten toimitaan, jos yksi ei enää halua tai voi kantaa taloudellista vastuuta mökistä jne. Kaiken olemme miettineet ja kirjanneet ylös. Ei koskaan mitään ongelmia.
Se vie aikaa ja on vaivalloista, kun pitää kaikesta keskustella, mutta se on avain hyvään yhteishallintoon ja se saa asiat toimimaan. eikä tuollainen sopimusrikko oikeudessa vie kovinkaan paljon aikaa. JOs on sopimus tehty hyvin ja osoitettavissa sopimusrikko, niin se niinkin yksinkertaista, että paperit oikeuteen, oikeus lähettää kirjeet osapuolille ja antaa aikaa vastineen tekemiselle ja sitten tulee päätös. se tulee usein jopa kansaliapäätöksenä, joten ei taritse itse edes vaivautua paikalle. Mitä tarkempi sopimus, sitä helpompi oikeuden tehdä päätös. Olen itse riitauttanut erään sopimuksen aikanaan, kun vastapuoli ei sitä noudattanut (ei liittynyt mitenkään mökkeilyyn tai sukulaisiiini). Itse oikeuden päätöstä piti odotella muutama kuukausi, mutta kansliapäätöksenä se tuli ja oikeus oli siinä päättänyt korvaussumman ja laskenut korotkin. Maksoi jotain 160 euroa ja hävnyt osapuoli sen maksoi. Kaikki onnistui siksi, että oli olemassa kirjallinen sopimus eikä mitään "sovittiin suullisesti" tai "minä tulkitsin suullusen sopimuksemme näin, minusta se on näin...." Kun on kirjallisesti kaikki, niin siitähän ne voi paperista lukea ja kun on teksti laadittu niin ettei se anna tilaa omille tulkinnoille tai vääristelyille, niin piece of cake.
Yhteisomistus oli huonoin idea ikinä. Alkuun osa oli sitä mieltä, että mökillä pitäs saada käydä milloin huvittaa, mutta tähän tehtiin stoppi. Kautta aikain mökki oli kolhoosi kunnes anoppi kyllästyi ja lahjoitti pois. Anoppi ei uskaltanut tehdä sääntöjä mökkiin liittyen niin oli mielenkiintoista alkaa pohtimaan pelisääntöjä sitten.