Mies jätti ja nyt onnellinen uusperhe. Tunnen itseni mitättömäksi.

Etsi uusi mies ja perusta oma uusperhe. Keskity omaan elämääsi, älä toisen asioiden miettimiseen.

Koeta ajatella positiivisesti lasten kannalta. Heillä on elämässä yksi aikuinen enemmän. Kaikki äitipuolet eivät ole kivoja eivätkä isät. Saat keskitttä itseesi vailla huolta lapsista. Tarjoat lapsille omia juttujasi, kuuntelua, hulluttelua, aikaa, jos ei ole niinkään materiaa tarjottavaksi. Hyvä että isän uusperheessä on sellaista, ettei tarvitse miettiä olevansa köyhästä perheestä ja kadehtia varakkaampien lapsia.

Nuo ovat ne positiiviset puolet. Jokaisessa uusperheessä on nimittäin ne omat omgelmansa, joista et tiedä. Toivotaan, ettei niitä ole lapsille näkyviksi asti.

Kannattaisi hakeutua terapiaan ja eroryhmään pohtimaan omia tunteitasi. Miten saisit nautituksi omasta elämästäsi ja srvistaisit itseäsi enemmän naisena, äitinä, ihmisenä? Jos tykkäät

Lukea niin kirjastostakin löytyy henkisen kasvun kirjoja, joista voisi olla apua.

Kaikkea hyvää sinulle kesään ja kasvukauteen.

Olen aivan täysin vastaavassa tilanteessa, mutta sen uuden naisen roolissa. Tuo viestisi voisi olla mieheni eksän kirjoittama muilta osin paitsi teatterin. Vaikka ulospäin näyttääkin että kaikki on hyvin, niin meilläkin on parisuhteessa ongelmia. Ei uusperhe-elämä ole mitään helppoa. Ja vaikka lapset tykkäävätkin minusta kovasti niin kyllä he kertovat meidän kanssa ollessaan kuinka on äitiä ikävä. En minä ole heidän äitiä korvannut eikä varmasti ole sinunkaan eksäsi uusi nainen. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Ottaako sinua enemmän päähän miehen kiva elämäntyyli vai kaipaatko häntä ihmisenä?

Ottaa päähän kun hänellä on kivaa.

ap

Kun niillä menee noin hyvin, niin sopikaa viikko -viikko -asumisesta. Saat aikaa itsellesi ja alat tykätä sinkkuudesta! Ja se uusi nainen varmaan potkaisee miehen ulos, kun ei halua toisen lapsia kotiinsa, ja miehen vapaa-aika vähenee myös. Toivottavasti eivät eroa kuitenkaan, jos lapset viihtyvät siellä. Sinun täytyy nyt kuitenkin päästä elämään omaa elämääsi yhtä lailla ja miehen alkaa elää lapsiarkea, eli viikko viikko -malli kehiin. Nythän sinä teet työt ja mies saa huvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako sinua enemmän päähän miehen kiva elämäntyyli vai kaipaatko häntä ihmisenä?

Ottaa päähän kun hänellä on kivaa.

ap

Siihen auttaa vain täydellinen asennemuutos. Miksi elät elämääsi toisten ihmisten kautta? Et sinä kuulu miehen ja uuden naisensa elämään. Vaikka miehelläsi ei olisi ketään, tuskin hän siltikään haluaisi tarjota sinulle sirkushuveja. Sinun on nyt keskityttävä itseesi ja todettava että avioliittosi ei ollut meant to be. Ehkä tulevaisuudessa tapaat jonkun itsellesi sopivamman.

Vierailija kirjoitti:

Kun niillä menee noin hyvin, niin sopikaa viikko -viikko -asumisesta. Saat aikaa itsellesi ja alat tykätä sinkkuudesta! Ja se uusi nainen varmaan potkaisee miehen ulos, kun ei halua toisen lapsia kotiinsa, ja miehen vapaa-aika vähenee myös. Toivottavasti eivät eroa kuitenkaan, jos lapset viihtyvät siellä. Sinun täytyy nyt kuitenkin päästä elämään omaa elämääsi yhtä lailla ja miehen alkaa elää lapsiarkea, eli viikko viikko -malli kehiin. Nythän sinä teet työt ja mies saa huvin.

Mies on tehnyt varmaan töitä rahojensa eteen. Hän saa käyttää niitä lapsiinsa ja tyttöystäväänsä jos haluaa. Ei se ole mitään epäreilua huvin viettämistä.

Kokemuksesta Ap kerron että pääset sivusta seuraamaan kuinka tuokin pilvilinna vielä sortuu.

Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu hirveältä, miten minä olen korvattavissa noin vaan. Lapset tuntuvat tykkäävän tuolla. Minuun sattuu aivan hirveästi.

Hän on isän uusi puoliso, ei uusi äiti, eikä hän korvaa sinua.

Eikö ole hyvä, että lapset viihtyvät? Ihan liikaa lukee niistä tilanteista, missä tilanne ovat täysin toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako uusi nainen ahteriin?

Miten se liittyy ap:n aloitukseen?

Ai ottaako ahteriin? Kun sua kiinnostaa semmonen, niin ei kait se oo ko housut kinttuihin, kyllä täältä löytyy uros joka sinuun porautaa. On jo matkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako sinua enemmän päähän miehen kiva elämäntyyli vai kaipaatko häntä ihmisenä?

Ottaa päähän kun hänellä on kivaa.

ap

Toivottavasti et pura tuota asennetta lapsiisi. Saat heidät tuntemaan syyllisyyttä siitä, että he viihtyvät. Siitä taas ei seuraa mitään hyvää lapsen henkiselle jaksamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta Ap kerron että pääset sivusta seuraamaan kuinka tuokin pilvilinna vielä sortuu.

Tsemppiä.

Mietin samaa. Arki astuu kuvioihin ennemmin tai myöhemmin. Alussa kaikki toki onkin ihanaa ja helppoa.

Ei sitä tiedä, kuinka ihanan miehen itse vielä löydät.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin erosin ja nyt mulla on uusperhe. Mitä vollottamista siinä? Läheisriippuvuudesta voi toipua. Elämä jatkuu. Suupielten roikotus on vastenmielistä.

Ihan pieni varoituksen sana sinulle uudelle uusperheläiselle. Olen ollut töissä neuvolassa lähes 40 v ja tavannut satoja uusperheitä, mutta en yhtään onnellista. Että älä sitten säikähdä, kun totuus lyö silmille. Toivon kuitenkin, että sinun tapauksesi on poikkeus.

Suomalaisten naisten pahin asia erossa on se kun exällä menee hyvin.

Suomessa asuu hyvin vittumaisia naisia.

Jos ajattelet positiivisesti, niin isä pitää lapsia sen verran selvästi vähemmän kuin sinä, eli on ihan oikein ja kohtuullista, että hän kustantaa sitten erityisjuttuja ja huvituksia enemmän, kun arki on pääosin sinun vastuullasi.

Tuohan vapauttaa sinut taloudellisesti siitä paineesta, että pitäisi tarjota lapsille kaikkea?! Jos sinulla ei ole rahaa, niin säästyypä ne vähätkin. Annat lapsille läsnäoloa arkisemmin ja jotain ulkoiluretkiä ym. vaikka teette? Olet kuitenkin niiden äiti, niille riittää että olet läsnä ja mistään kalliimmista huvituksistakaan eivät jää lapsuudessaan paitsi, kun isä hoitaa sen puolen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako sinua enemmän päähän miehen kiva elämäntyyli vai kaipaatko häntä ihmisenä?

Ottaa päähän kun hänellä on kivaa.

ap

Mikset itse pidä kivaa silloin kun lapset on isällään? Voisit unohtaa koko lapset siksi aikaa ja keskittyä omaan elämääsi ja itsesi kehittämiseen, elämästä nautiskeluun jne. Sitten virkeänä ja levänneenä taas lapsiin panostamista ja heidän tarpeet etusijalle laittamista, kun tulevat takaisin. 

No toinen puoli asiasta. Minua ainakin vituttaa, kun miehen lapset ovat täällä ja pitää joka viikonloppu keksiä jotain ekstraa ja kivaa ja kallista.

Itse en jaksaisi, vaan mieluummin viettäisin viikonloput miehen kanssa kahdestaan, kun suhde on vielä tuore.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako sinua enemmän päähän miehen kiva elämäntyyli vai kaipaatko häntä ihmisenä?

Ottaa päähän kun hänellä on kivaa.

ap

Huom: tuo ei ollut oikean ap:n vastaus.

Sekä että. Kaipaan erityisesti meidän omaa, eheää perhettä jossa me ollaan vanhemmat ilman uus-bonus-tms vanhempia ja meidän yhteiset omat lapset. Ja sattuu, kun ex viettää perhe-elämää toisen kanssa.

Ap

Minun ex meni yhteen varakkaan naisen kanssa ja muutti tämän luo. Elää yltäkylläistä elämää, uuden naisensa lapset siellä myös mutta jo isoja. Ex vaikuttaa onnelliselta.

Pahoittelen jos tuntuu ikävältä kommentilta, mutta näin se menee. Jos itse olisit jättänyt löytäessäsi 'paremman' kumppanin, et uhraisi ajatustakaan jätetylle oman onnesi keskellä.

Sinun pitää jättää toisten elämän vertailu omaasi. Heitä on kaksi, totta kai heillä on mammonaakin enemmän.

Keskity tekemään omasta elämästäsi niin hyvä kuin voit. Ja muista: lapset eivät tuijota vain sitä mitä rahalla voi saada. He tarvitsevat turvaa ja rakkautta, molemmilta vanhemmilta.