Mies jätti ja nyt onnellinen uusperhe. Tunnen itseni mitättömäksi.

Minulla sama tilanne mutta en näe siinä mitään huonoa. Arvostan omaa vapautta ja tilaa niin paljon ettei mikään materia mene sen edelle. Liitto oli ihan järkyttävä ja uuvuin siinä täysin, on vain helpotus että exän asioista on vastuussa nyt joku muu kuin minä.

Elän oikein hyvää elämää nyt. Annan itselleni aikaa toipua ja keskityn omaan elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako sinua enemmän päähän miehen kiva elämäntyyli vai kaipaatko häntä ihmisenä?

Ottaa päähän kun hänellä on kivaa.

ap

Huom: tuo ei ollut oikean ap:n vastaus.

Sekä että. Kaipaan erityisesti meidän omaa, eheää perhettä jossa me ollaan vanhemmat ilman uus-bonus-tms vanhempia ja meidän yhteiset omat lapset. Ja sattuu, kun ex viettää perhe-elämää toisen kanssa.

Ap

Tuo on tosi ymmärrettävää, etenkin jos sinä et olisi halunnut edes erota. Voimia, on varmasti pidempikin prosessi hyväksyä tuo asia (ydinperheen hajoaminen ja se, ettei rakkaus ollutkaan ikuista).

Vierailija kirjoitti:

Niinpä monesti käy kun mies lähtee, elintaso tippuu kohisten.

Tuskin se niin ruususta uspen elämä, arki tulee 2 v. Sisällä (viimeistään)

Alat omaasi rakentaa, selviät kyllä eteenpäin.

Miksi näin katkera ajatus? Jos sun kanssa ei elämä ja parisuhde toiminut niin miksi ei voisi viettää ihanaa elämää jonkun muun kanssa? Miksi elämä ei voisi olla ruusuista muiden ihmisten kanssa? Todella itsekeskeinen ajatusmaailma sulla.

Aloittajalle sellaisia terkkuja, että kukaan ei ole käskenyt eroamaan. Aina voi suht terveessä parisuhteessa koittaa muuttaa itseään, että saa sen suhteen toimimaan. Aina voi koittaa olla itsestään parempi versio, että molemmilla on hyvä olla. Toki se vaatii paljon ja kaikki ei sitä työtä halua tehdä. Sitten itketään täällä ja kavereille, kuinka elämä lyö. Sinä itse olet tehnyt päätöksen erosta ja nyt kannat sen vastuun. Turhaan täällä märiset.

Miksi lapset eivät ole isällään joka toinen viikko?

Eihän tämä nyt lohduta millään tavalla, mutta yleensä lapset arvostavat lopulta enemmän arjessa läsnäolevaa vanhempaa, kuin etäiseksi jäänyttä "huvitteluvanhemaa". Tämä arvostus tosin alkaa näkyä vasta lasten aikuistuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun niillä menee noin hyvin, niin sopikaa viikko -viikko -asumisesta. Saat aikaa itsellesi ja alat tykätä sinkkuudesta! Ja se uusi nainen varmaan potkaisee miehen ulos, kun ei halua toisen lapsia kotiinsa, ja miehen vapaa-aika vähenee myös. Toivottavasti eivät eroa kuitenkaan, jos lapset viihtyvät siellä. Sinun täytyy nyt kuitenkin päästä elämään omaa elämääsi yhtä lailla ja miehen alkaa elää lapsiarkea, eli viikko viikko -malli kehiin. Nythän sinä teet työt ja mies saa huvin.

Mies on tehnyt varmaan töitä rahojensa eteen. Hän saa käyttää niitä lapsiinsa ja tyttöystäväänsä jos haluaa. Ei se ole mitään epäreilua huvin viettämistä.

Ääliö. Tuossa aloittajan tilanteessa epäreilua ei ole rahan jakautuminen vaan vapaa-ajan ja lapsiperheajan jakautuminen. Toinen viettää lapsettoman huoletonta ja vapaata elämää ja toinen lapsiperhearkea kotiin sidottuna. Se pitää saada muutettua tasaveroiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä monesti käy kun mies lähtee, elintaso tippuu kohisten.

Tuskin se niin ruususta uspen elämä, arki tulee 2 v. Sisällä (viimeistään)

Alat omaasi rakentaa, selviät kyllä eteenpäin.

Miksi näin katkera ajatus? Jos sun kanssa ei elämä ja parisuhde toiminut niin miksi ei voisi viettää ihanaa elämää jonkun muun kanssa? Miksi elämä ei voisi olla ruusuista muiden ihmisten kanssa? Todella itsekeskeinen ajatusmaailma sulla.

Aloittajalle sellaisia terkkuja, että kukaan ei ole käskenyt eroamaan. Aina voi suht terveessä parisuhteessa koittaa muuttaa itseään, että saa sen suhteen toimimaan. Aina voi koittaa olla itsestään parempi versio, että molemmilla on hyvä olla. Toki se vaatii paljon ja kaikki ei sitä työtä halua tehdä. Sitten itketään täällä ja kavereille, kuinka elämä lyö. Sinä itse olet tehnyt päätöksen erosta ja nyt kannat sen vastuun. Turhaan täällä märiset.

Etkö osaa lukea, kun jo otsikossa lukee selvästi, että mies jätti? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä monesti käy kun mies lähtee, elintaso tippuu kohisten.

Tuskin se niin ruususta uspen elämä, arki tulee 2 v. Sisällä (viimeistään)

Alat omaasi rakentaa, selviät kyllä eteenpäin.

Miksi näin katkera ajatus? Jos sun kanssa ei elämä ja parisuhde toiminut niin miksi ei voisi viettää ihanaa elämää jonkun muun kanssa? Miksi elämä ei voisi olla ruusuista muiden ihmisten kanssa? Todella itsekeskeinen ajatusmaailma sulla.

Aloittajalle sellaisia terkkuja, että kukaan ei ole käskenyt eroamaan. Aina voi suht terveessä parisuhteessa koittaa muuttaa itseään, että saa sen suhteen toimimaan. Aina voi koittaa olla itsestään parempi versio, että molemmilla on hyvä olla. Toki se vaatii paljon ja kaikki ei sitä työtä halua tehdä. Sitten itketään täällä ja kavereille, kuinka elämä lyö. Sinä itse olet tehnyt päätöksen erosta ja nyt kannat sen vastuun. Turhaan täällä märiset.

Miksi vaivautua kirjoittamaan näin pitkä vastaus, kun ei kuitenkaan vaivaudu lukemaan edes otsikon kahta ensimmäistä sanaa?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten naisten pahin asia erossa on se kun exällä menee hyvin.

Suomessa asuu hyvin vittumaisia naisia.

Muissa maissa iloitaan puolison uudesta onnesta?

Vierailija kirjoitti:

No toinen puoli asiasta. Minua ainakin vituttaa, kun miehen lapset ovat täällä ja pitää joka viikonloppu keksiä jotain ekstraa ja kivaa ja kallista.

Itse en jaksaisi, vaan mieluummin viettäisin viikonloput miehen kanssa kahdestaan, kun suhde on vielä tuore.

Sama. Lopulta sanoin miehelle, etten enää halua niitä lapsia kotiini, että joko erotaan tai mies hankkii oman asunnon, jossa niitä tapaa.

Lapsille toivon kaikkea hyvää, he eivät ole ansainneet eroa. Itse vaan en halua elää uusperheessä. Lisäksi on ihan hyvä, että mies ja lapset viettävät säännöllisesti aikaa ihan vain keskenään.

Uusperhe on vaikeampi laji kuin ydinperhe.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten naisten pahin asia erossa on se kun exällä menee hyvin.

Suomessa asuu hyvin vittumaisia naisia.

Miten se on vain naisten asia, aika monet miehet tappavat exn tai jopa lapsensa kun heidän mielestään naisella menee hyvin.

Vierailija kirjoitti:

No, kannattiko erota?

Mies jätti, ei ap. Etkö osaa lukea, ääliö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä monesti käy kun mies lähtee, elintaso tippuu kohisten.

Tuskin se niin ruususta uspen elämä, arki tulee 2 v. Sisällä (viimeistään)

Alat omaasi rakentaa, selviät kyllä eteenpäin.

Miksi näin katkera ajatus? Jos sun kanssa ei elämä ja parisuhde toiminut niin miksi ei voisi viettää ihanaa elämää jonkun muun kanssa? Miksi elämä ei voisi olla ruusuista muiden ihmisten kanssa? Todella itsekeskeinen ajatusmaailma sulla.

Aloittajalle sellaisia terkkuja, että kukaan ei ole käskenyt eroamaan. Aina voi suht terveessä parisuhteessa koittaa muuttaa itseään, että saa sen suhteen toimimaan. Aina voi koittaa olla itsestään parempi versio, että molemmilla on hyvä olla. Toki se vaatii paljon ja kaikki ei sitä työtä halua tehdä. Sitten itketään täällä ja kavereille, kuinka elämä lyö. Sinä itse olet tehnyt päätöksen erosta ja nyt kannat sen vastuun. Turhaan täällä märiset.

Miksi vaivautua kirjoittamaan näin pitkä vastaus, kun ei kuitenkaan vaivaudu lukemaan edes otsikon kahta ensimmäistä sanaa?

Kyllä mä ne luin. Onko sulla ajatus, että sä alat muuttamaan itseäsi paremmaksi ihmiseksi puolisollesi vasta kun hän uhkailee erolla? Aika typerä ajatus mielestäni. Kyllä eroon vaatii kaksi ihmistä ja se on pitkän ajan tulos. Ei kukaan, edes minä adhd-mielessäni, tee päätöstä hetken mielijohteesta. Niitä merkkejä toisen tyytymättömyydestä on olemassa jo ennen eroa. Ei mies puskista sua jätä. Vai oletteko te todella niin typeriä, että ettette edes tuollaista ymmärrä ihmissuhteista?

Vierailija kirjoitti:

Sama tilanne. Elämä tuntuu vain lyövän lyötyä uudelleen ja uudelleen. Ehkä joskus vielä on meidän vuoro olla onnellisia.

Monilla yksinasuvilla naisilla on heikko taloudellinen tilanne. Naisella voi olla lapsia tai hän voi asua kokonaan yksin. Jos hän on pienituloinen, elintaso on niukka. Jatkuva rahapula vaikuttaa kaikkeen. Koko ajan pitää varmistaa, että tilillä on jäljellä rahaa vuokraan laskuihin ja mielellään myös ruokaan. Minulla on tämä tilanne. Joudun välillä auttamaan aikusita lastani, jolla on vaikeuksia. Mediassa joskus annetaan säästövinkkejä, jotka vaikuttavat järjettömiltä. Jätä pois lomamatkat, alkoholijuomat, ravintolaillat ja osta halvempaa ruokaa! En voi noudattaa tuota ohjetta, sillä en käytä rahaa noihin ja ostan jo nyt kaikkein halvinta ruokaa, joka etsin monesta eri kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kuitenkin ole hyvä, että lapsilla on kivaa isänsä luona ? Jos toinen vaihtoehto olisi mennä pakotettuna pikkusen viinaan menevän köyhän yksinäisen iskän yksiöön viettämään tapaamisviikonloppua, jolloin ei tehdä mitään ja ruokana pelkät kaupan pakasteranskalaiset. Sitäkö toivoisit lapsillesi ?

Itsekin ajattelen noin. Se, että siellä on paikalla naishenkilö, tekee lasten viikonlopuista turvallisempia. Oletan, että exäsi uusi kumppani on tolkun ihminen ja suhteellinen normaali yksilö.

No ole vain onnellinen lasten puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako uusi nainen ahteriin?

Miten se liittyy ap:n aloitukseen?

Palstalla häiriköi jatkuvasti joku henkilö, joka tunkee moniin ketjuihin anaalikommenttejaan. Vastenmielistä. Vähän pelottaa, kun ihmisiä ei enää viedä hoitoon niin kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Välttyäkseen tällaisilta ongelmilta naisen kannattaa joko hankkia hyvä koulutus ja ura tai sitten panostaa puuhun. Ts. hankkia kaulin ja miehekseen Pekka Puupää, eikä mitään alfaurosta, ja siis olla Justiina joka määrää kaapin paikan.

Nykyään taitaa se Justiina tulla jätetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut laihduttaa ja lopettaa nalkuttaminen ajoissa?  Ja huoltaa jopa parisuhdettakin, niin että se olisi pysynyt kasassa?  Ai niin, sehän on aina miehen tehtävä, kuten myös näköjään yhteisenä lompakkona oleminen.

Onneksi mies on löytänyt paremman kumppanin!

Jaksaa naurattaa, miten katkeria miehet osaavat olla ja keksivät höpö höpö-juttuja tapauksista, mistä eivät oikeasti tiedä mitään. Toi on tosi säälittävää. :'D Etkö sä tajua sitä itse? ;)

Vierailija kirjoitti:

Olisit onnellinen lasten puolesta kun isänsä kanssa tekevät kivoja asioita. Kaikilla ei noin hyvin mene vaan isä ei välitä pätkääkään.

Minun lapseni joutui pelkäämään isänsä luona. Äiti pelkäsi kotona, kun ei koskaan voinut tietää mitä lapselle tapahtuu toisen vanhemman luona. Eksälläni oli lapsia eri suhteista ja jotkut heistä olivat sosiaalipuolen asiakkaita alaikäisinä. Yksi on työkyvytön. Yhdellä on nyt aikuisena pahoja päihdeongelmia, niin minulle on kerrottu.