Perinnön lakiosasta tietävät

Vierailija kirjoitti:

Herää kysymys miksi kaikki 3 eivät saa tasapuolisesti yhtä paljon.

Esimerkiksi vaikka siksi, että miehellä on kolme tytärtä. Kahden nuorimmaisen ja heidän äitinsä mies on elänyt ja elättänyt viime vuosikymmenet rahaa ja varojaan säästämättä. Miehen esikoinen taas on elänyt äitipuolensa elättämänä paljon vaatimattomampaa elämää.

Laatiessaan testamenttiaan mies haluaa edes vähän hyvittää sitä. ettei ole -syystä tai toisesta- pystynyt tai kyennyt tarjoamaan vanhimmalle lapselleen samantasoista elämää kuin kahdelle nuorimmalle, niin hän päättää testamentatata testamentata kaiken sen, mitä testamentillaan voi vanhimmalle tyttärelleen hyvityksenä.

- Koska kaksi nuorimmaista on hänelle myös rakkaita niin hän ei esitä testamentissaan toivetta siitä, että heidän tulisi luopuoa lakiosastaan. Mutta ei myöskään esitä, että vanhin tyttäristä, joka saa puolet hänen jäämistöstään testamentin nojalla tulisi luopua lakiosastaan.  Joten vanhin tytär saa tai voi halutessaan saada isänsä jäämistöstä sekä lakiosan nojalla osansa puolesta jäämistöä että saada testamentin nojalla kaiken sen minkä hänen isänsä on halunnut hänelle testamentin nojalla määrätä, joka olisi Ap:n tapauksessa ollut puolet jäämistöstä e. se puolen joka ei suoraan lain nojalla jakaudu rintaperillisten kesken. 

Sinkkumies

Siis jos runtaperillisiä on kolme, niin kuka saa ylimääräisen osan perinnöstä? Jos yksi saa testamentattuna 50%, ja loput jaetaan kolmella, niin ne kaksihan saa vain puolet omista osuuksistaan. Saako muka sitten se yksi sen heiltä ylijäävän osuuden vielä lisäksi? Vai meneekö kuitenkin niin, että ensin jaetaan alkuperäinen perintö kolmeen osaan, ja niistä osuuksista maksetaan lakiosat kahdelle, ja se yksi sitten saa loput? Ei kai testamentilla voi ohittaa lakiosaa kokonaisperinnöstä? Muutenhan voisi testamentata vaikka 90% yhdelle, ja toiset saisi vain lakiosan siitä lopusta. Kyllä mun käsittääkseni lakiosa pitäisi ihan ensin laskea kokonaisperinnöstä, ja vasta loppuosa voidaan testamentata miten haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Siis jos runtaperillisiä on kolme, niin kuka saa ylimääräisen osan perinnöstä? Jos yksi saa testamentattuna 50%, ja loput jaetaan kolmella, niin ne kaksihan saa vain puolet omista osuuksistaan. Saako muka sitten se yksi sen heiltä ylijäävän osuuden vielä lisäksi? Vai meneekö kuitenkin niin, että ensin jaetaan alkuperäinen perintö kolmeen osaan, ja niistä osuuksista maksetaan lakiosat kahdelle, ja se yksi sitten saa loput? Ei kai testamentilla voi ohittaa lakiosaa kokonaisperinnöstä? Muutenhan voisi testamentata vaikka 90% yhdelle, ja toiset saisi vain lakiosan siitä lopusta. Kyllä mun käsittääkseni lakiosa pitäisi ihan ensin laskea kokonaisperinnöstä, ja vasta loppuosa voidaan testamentata miten haluaa?

Kysyt aika monta asiaa mutta otetaan tämä nyt vielä kerran on perintö A joka ensin jaetaan kahtia siten, että 50% kuuluu mahdollisille rintaperillsille. - Jos heitä on kolme, niin kukin heistä oikeutettu saamaan koko perinnöstä 1/6.

Ja vastaavasti on toinen puoli perintöä (50%) jota voidaan kutsua vapaaksi osaksi, koska ellei ole testamenttia se voidaan jakaa sopimusjaon pohjalta vapaasti.  Jos taas testamentti on, eikä kukaan kiistä testamenttia ja osoita sitä pätemättömäksi (esimerkiksi niin, että testamentin saaja olisi kiristänyt testamentin tekijää tai väärentänyt testamentin) niin tämän testamentin nojalla tulee tämä toinen puoli 50%  jäämistöä luovuttaa sille henkilölle tai niille henkilöille / tahoille, jonka testamentin antaja on testamentillaan määrännyt ja asettanut perinnön saajiksi.

Perintöä saava voi siis myös olla samanaikaisesti rintaperillinen, jolloin hän voi saada perintöä siitä puolesta jäämistöä, joka jaetaan rintaperillisten kesken että olla se (perinnön jättäjän suosikksi) joka saa perintöä myös testamentin nojalla. 

Suomessa rintaperillisten oikeus saada lakiosansa on hyvin vahva, joka käy ilmi siinä että. vaikka perinnön jättäjä olisi itse halunnut testamentata koko omaisuutensa (, josta hänen kuoltuaan käytetään ilmaisua jäämistö) jollekin taholle, niin rintaperillinen voi vaatia itselleen lakiosaansa maksettavaksi.

- Tuo vaatimus hänen on esitettvä sille, joka estää hänen lakiosansa toteutumisen e. testamentin saajalle, joka on ilmaissut ottavansa perinnön vastaan. - Tällöin on sitten laskettava se kuinka iso tai piei osa jäämistöstä kuuluu hänelle. 

Vain erittäin poikkeuksellisesti rintaperillinen, joka vaatii lakiosaansa perinnöstä voitaisiin sivuuttaa.

Sinkkumies 

Vierailija kirjoitti:

Siis jos runtaperillisiä on kolme, niin kuka saa ylimääräisen osan perinnöstä? Jos yksi saa testamentattuna 50%, ja loput jaetaan kolmella, niin ne kaksihan saa vain puolet omista osuuksistaan. Saako muka sitten se yksi sen heiltä ylijäävän osuuden vielä lisäksi? Vai meneekö kuitenkin niin, että ensin jaetaan alkuperäinen perintö kolmeen osaan, ja niistä osuuksista maksetaan lakiosat kahdelle, ja se yksi sitten saa loput? Ei kai testamentilla voi ohittaa lakiosaa kokonaisperinnöstä? Muutenhan voisi testamentata vaikka 90% yhdelle, ja toiset saisi vain lakiosan siitä lopusta. Kyllä mun käsittääkseni lakiosa pitäisi ihan ensin laskea kokonaisperinnöstä, ja vasta loppuosa voidaan testamentata miten haluaa?

Ei mene. Lakiosa lasketaan todella kokonaisperinnöstä murto-osana. Ensin lähtee testamentin mukainen osuus, ja sen jälkeen lakiosat. Usein testamentissa on määräys, että lakiosan saa maksaa rahana, jos on vaikkapa kiinteää omaisuutta, jota ei ole tarkoitus jakaa. Koko omaisuutensa eli 100% voi testamentata vaikka naapurin Paavolle, mutta rintaperillisten lakiosa on edelleen se sama, eli kolmelle rintaperilliselle 1/6 kullekin.

Ei tietenkään testamentilla voi ohittaa lakiosaa, joka on tässä tapauksessa puolet 1/3:sta eli 1/6.

Mutta entä sitten, jos perillisiä olisi 5 ja yhdelle olisi testamentattu 1/4, joka olisi enemmän kuin hänen lakiosansa? Siinähän jäisi lakiosien jälkeen jakoon vielä 1/4, eli kaikki saisivat enemmän kuin lakiosan. Toivottavasti tätä ketjua lukevat ymmärtävät, miksi on tärkeää tehdä testamentti mahdollisimman yksiselitteisesti osaavan juristin avulla. Tuonpuoleisesta on paha tulla kertomaan, miten sen perinnönjaon olikaan tarkoittanut.

Sinkkumies, sinun ei kannata esittää lakineuvoja ennen kuin olet opiskellut asioita tarkemmin. Jos on kolme lasta A, B ja C ja testamentissa on määrätty 50 % lapselle A, ei A voi tämän jälkeen vaatia vielä lakiosaansa, koska hän on jo testamentin perusteella saanut enemmän kuin mikä on hänen lakiosansa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö A voisi saada osuutta myös siitä toisesta puolikkaasta. Sitä ei vain kutsuta lakiosaksi. Ja riippuu täysin testamentin sanamuodosta, saako A osan myös tästä puolikkaasta vai jaetaanko se kokonaan B:n ja C:n kesken (tai meneekö kuudesosa perinnöstä jollekin ulkopuoliselle).

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumies, sinun ei kannata esittää lakineuvoja ennen kuin olet opiskellut asioita tarkemmin. Jos on kolme lasta A, B ja C ja testamentissa on määrätty 50 % lapselle A, ei A voi tämän jälkeen vaatia vielä lakiosaansa, koska hän on jo testamentin perusteella saanut enemmän kuin mikä on hänen lakiosansa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö A voisi saada osuutta myös siitä toisesta puolikkaasta. Sitä ei vain kutsuta lakiosaksi. Ja riippuu täysin testamentin sanamuodosta, saako A osan myös tästä puolikkaasta vai jaetaanko se kokonaan B:n ja C:n kesken (tai meneekö kuudesosa perinnöstä jollekin ulkopuoliselle).

Olisi mielenkiintoista tietää mihin lakipykäliin viittaat, joiden mukaan se, että perinnön jättäjä haluaa suosia yhtä kolmesta rintaperillisestä määräämällä hänelle testamentin nojalla 50% jäämistöstään estäisi sen että hän ei voisi vaatia ja saada tämän lisäksi lakiosaansa.

Se että hän on saanut testamentin jo enemmän kuin muut perilliset ei sitä minun tietääkseni voi estää. Mutta olen valmis ja halukas oppimaan uutta, jos voit osoittaa olevani väärässä. 

Sinkkumies

Opiskelkaa nämä asiat ennenkuin tulette kirjoitteleen tänne mitään. Testamentti vs lakiosat, perintöosuus, perunkirjoitus, perinnönjakosopimus, perinnönjako.Otetaan esimerkki: eronnut mies, 3 lasta, testamenttaa koko omaisuutensa veljelleen sivuperintönä. Normaalisti kaikki olisi mennyt lapsille 1/3, 1/3, 1/3. Mutta nyt kaikki oli menossa veljelle. Lapset ilmoittivat vaativansa lakiosaa, jolloin se on 1/6. Eli perintö jaettiin 1/6, 1/6, 1/6 ja 3/6. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumies, sinun ei kannata esittää lakineuvoja ennen kuin olet opiskellut asioita tarkemmin. Jos on kolme lasta A, B ja C ja testamentissa on määrätty 50 % lapselle A, ei A voi tämän jälkeen vaatia vielä lakiosaansa, koska hän on jo testamentin perusteella saanut enemmän kuin mikä on hänen lakiosansa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö A voisi saada osuutta myös siitä toisesta puolikkaasta. Sitä ei vain kutsuta lakiosaksi. Ja riippuu täysin testamentin sanamuodosta, saako A osan myös tästä puolikkaasta vai jaetaanko se kokonaan B:n ja C:n kesken (tai meneekö kuudesosa perinnöstä jollekin ulkopuoliselle).

Ehkä ei nyt kannata sotkea keskenään perintöä ja lakiosaa. Testamentilla saadulla perinnöllä ei kuitata lakiosaa ellei testamentissa erikseen niin mainita. Toki lakiosaa pitää edelleen vaatia, se ei tule automaattisesti.

Lakiosa ei ole puolet perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa ei ole puolet perinnöstä.

Ei olekaan, se on puolet perintöosuudesta, mikä olisi tullut ilman säätöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos runtaperillisiä on kolme, niin kuka saa ylimääräisen osan perinnöstä? Jos yksi saa testamentattuna 50%, ja loput jaetaan kolmella, niin ne kaksihan saa vain puolet omista osuuksistaan. Saako muka sitten se yksi sen heiltä ylijäävän osuuden vielä lisäksi? Vai meneekö kuitenkin niin, että ensin jaetaan alkuperäinen perintö kolmeen osaan, ja niistä osuuksista maksetaan lakiosat kahdelle, ja se yksi sitten saa loput? Ei kai testamentilla voi ohittaa lakiosaa kokonaisperinnöstä? Muutenhan voisi testamentata vaikka 90% yhdelle, ja toiset saisi vain lakiosan siitä lopusta. Kyllä mun käsittääkseni lakiosa pitäisi ihan ensin laskea kokonaisperinnöstä, ja vasta loppuosa voidaan testamentata miten haluaa?

Ei mene. Lakiosa lasketaan todella kokonaisperinnöstä murto-osana. Ensin lähtee testamentin mukainen osuus, ja sen jälkeen lakiosat. Usein testamentissa on määräys, että lakiosan saa maksaa rahana, jos on vaikkapa kiinteää omaisuutta, jota ei ole tarkoitus jakaa. Koko omaisuutensa eli 100% voi testamentata vaikka naapurin Paavolle, mutta rintaperillisten lakiosa on edelleen se sama, eli kolmelle rintaperilliselle 1/6 kullekin.

Ei tietenkään testamentilla voi ohittaa lakiosaa, joka on tässä tapauksessa puolet 1/3:sta eli 1/6.

Mutta entä sitten, jos perillisiä olisi 5 ja yhdelle olisi testamentattu 1/4, joka olisi enemmän kuin hänen lakiosansa? Siinähän jäisi lakiosien jälkeen jakoon vielä 1/4, eli kaikki saisivat enemmän kuin lakiosan. Toivottavasti tätä ketjua lukevat ymmärtävät, miksi on tärkeää tehdä testamentti mahdollisimman yksiselitteisesti osaavan juristin avulla. Tuonpuoleisesta on paha tulla kertomaan, miten sen perinnönjaon olikaan tarkoittanut.

Eli kun ensin kaikki ovat saaneet lakiosan, ja sitten se yksi on saanut lopusta 50%, niin kuka saa sen toisen 50%? Meneekö se siis lakiosan lisäksi kaikille rintaperillisille jakoon?

Vierailija kirjoitti:

Opiskelkaa nämä asiat ennenkuin tulette kirjoitteleen tänne mitään. Testamentti vs lakiosat, perintöosuus, perunkirjoitus, perinnönjakosopimus, perinnönjako.Otetaan esimerkki: eronnut mies, 3 lasta, testamenttaa koko omaisuutensa veljelleen sivuperintönä. Normaalisti kaikki olisi mennyt lapsille 1/3, 1/3, 1/3. Mutta nyt kaikki oli menossa veljelle. Lapset ilmoittivat vaativansa lakiosaa, jolloin se on 1/6. Eli perintö jaettiin 1/6, 1/6, 1/6 ja 3/6. 

Tämä on ihan selvä, ja eri asia, koska veli ei ole rintaperillinen, eikä siis ole oikeutettu lakiosaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos runtaperillisiä on kolme, niin kuka saa ylimääräisen osan perinnöstä? Jos yksi saa testamentattuna 50%, ja loput jaetaan kolmella, niin ne kaksihan saa vain puolet omista osuuksistaan. Saako muka sitten se yksi sen heiltä ylijäävän osuuden vielä lisäksi? Vai meneekö kuitenkin niin, että ensin jaetaan alkuperäinen perintö kolmeen osaan, ja niistä osuuksista maksetaan lakiosat kahdelle, ja se yksi sitten saa loput? Ei kai testamentilla voi ohittaa lakiosaa kokonaisperinnöstä? Muutenhan voisi testamentata vaikka 90% yhdelle, ja toiset saisi vain lakiosan siitä lopusta. Kyllä mun käsittääkseni lakiosa pitäisi ihan ensin laskea kokonaisperinnöstä, ja vasta loppuosa voidaan testamentata miten haluaa?

Ei mene. Lakiosa lasketaan todella kokonaisperinnöstä murto-osana. Ensin lähtee testamentin mukainen osuus, ja sen jälkeen lakiosat. Usein testamentissa on määräys, että lakiosan saa maksaa rahana, jos on vaikkapa kiinteää omaisuutta, jota ei ole tarkoitus jakaa. Koko omaisuutensa eli 100% voi testamentata vaikka naapurin Paavolle, mutta rintaperillisten lakiosa on edelleen se sama, eli kolmelle rintaperilliselle 1/6 kullekin.

Ei tietenkään testamentilla voi ohittaa lakiosaa, joka on tässä tapauksessa puolet 1/3:sta eli 1/6.

Mutta entä sitten, jos perillisiä olisi 5 ja yhdelle olisi testamentattu 1/4, joka olisi enemmän kuin hänen lakiosansa? Siinähän jäisi lakiosien jälkeen jakoon vielä 1/4, eli kaikki saisivat enemmän kuin lakiosan. Toivottavasti tätä ketjua lukevat ymmärtävät, miksi on tärkeää tehdä testamentti mahdollisimman yksiselitteisesti osaavan juristin avulla. Tuonpuoleisesta on paha tulla kertomaan, miten sen perinnönjaon olikaan tarkoittanut.

Äläpä puhu lakiosuuksista vaan perintöosuuksista, jotka pitää pyrkiä tekemään testamentin hengessä. Lakiosa on lain määräämä oikeus puolustaa itselleen lakiosa, jos ei ole saamassa mitään.

Kysymässäsi tilanteesssa perintöosuudet ovat 3/16, 3/16, 3/16, 3/16 ja 4/16

.