Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette eläneet vaikka 70-luvulla niin osattiinko silloin odottaa tulevaisuuden asioita?
Siis asioita joita ei vielä ollut tullut niin "kaipasiko" niitä kuitenkin jotenkin ja tiesi että sieltä ne pian tulee? Osasiko silloin tietää etukäteen millaisia asioita 80- ja 90-luvulla tulee tarjolle vaikka musiikissa ja elämäntyylissä?
Kommentit (781)
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt kuvailee nuoremmille millaista elämä oli 70-luvulla, pitävät he sitä käsittämättömän ankeana aikana. Ei ollut sitä, ei ollut tätä. Mutta uskokaa pois, ei elämä tuntunut tippaakaan tyhjemmältä. Ehkä jopa päinvastoin. Joutoaikaa oli vähemmän ja joutui tekemään enemmän asioita, jolla oli itselle oikeasti merkitystä. Sitä paitsi, mitä ei ole olemassa, ei sitä voi myöskään kaivata.
Tämä juuri. Mitä ei ollut, sitä ei osannut kaivata ja sitä ilman tehtiin muita asioita. Eivät ihmiset odottaneet tumput suorina iphoneja ja tiktokeja saapuviksi. En sano, että ennen olisi ollut paremmin, teknologia on tuonut tullessaan paljon hyvää ja elämää helpottavia asioita. En myöskään sano, että ennen olisi ollut huonompaa. Ennen oli erilaista.
Ehkä 50 vuoden päästä elämme virtuaalimaailmassa, jossa kehomme on pelkästään tekoälyn avulla ylläpidettävä kotipesä automaattiruokintoineen, katetrointeineen, lääkityksin.
Me itse elämme virtuaalimaailmassa, jossa olemme kuin SIMS-maailmassa. Voimme valita ulkonäkömme, talot, käymme virtuaalitöissä, seurustelemme virtuaalisesti, teleporrttaame itsemme sekunnissa virtuaalilomakohteeseen, vedetään virtuaalikännit, olemme ikuisesti nuoria ja kauniita, kunnes kroppamme pettää. Sitten joku ihmettelee, että wut, pitikö 50 vuotta sitten käydä oikeesti niinku kusella?? Että olipa ankeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäristöasioista osattiin odottaa vaikeuksia. Metsien tilasta oltiin huolissaan, samoin vesistöjen, samoin saasteiden. Parempia lakeja tehtiin. Oli mielenosoituksia, esim Norjan Alta-joen patoamista vastustettiin.
Neuvostoliittoa pelättiin ja kovasti sieltä uhottiin. Sodista oli aika vähän aikaa, vanhemmat ihmiset puhuivat että r...ssn ei tule luottaa, joku päivä ne hyökkää taas.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ongelmat joiden kanssa maailma kamppailee nykyään olivat tiedossa jo 70-luvulla. Ilmastonmuutos ei ollut niin pinnalla, mutta tutkijoille sekin oli tunnettu uhka.
Ennen tätä päivää pinnalla oli happosateet, kasvihuoneilmiöt ja otsonireijät eikä niitäkään tullut.
Juu, Neukkulaa pidettiin ikuisena. Toisaalta samalla tavalla sitä pelättiin kuin heidän manttelinperijöitään nykyään. Sisällä oli syvä epäluottamus, vaikka pinnalla höpöteltiin ystävyyttä ja avunantoa... Kuvottavaa.
80-luvulla kaikki, mitä nuoriso ihannoi, tuli Jenkkilästä. En ainakaan minä osannut aavistaa, minkälainen meininki olisi siellä nykyään. Nuorisokulttuurin vaikutteet tulevat osittain edelleen sieltä, mutta myös muualta. Aasiaa en osannut ennustaa vaikuttajaksi. Se oli siloin suurimmalle osalle kansaa tuntematon möykky, vaikka ehkä kiehtova. Mutta Kiina... huh huh. Olihan meillä muutama hassu maolainen meilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Juu, Neukkulaa pidettiin ikuisena. Toisaalta samalla tavalla sitä pelättiin kuin heidän manttelinperijöitään nykyään. Sisällä oli syvä epäluottamus, vaikka pinnalla höpöteltiin ystävyyttä ja avunantoa... Kuvottavaa.
80-luvulla kaikki, mitä nuoriso ihannoi, tuli Jenkkilästä. En ainakaan minä osannut aavistaa, minkälainen meininki olisi siellä nykyään. Nuorisokulttuurin vaikutteet tulevat osittain edelleen sieltä, mutta myös muualta. Aasiaa en osannut ennustaa vaikuttajaksi. Se oli siloin suurimmalle osalle kansaa tuntematon möykky, vaikka ehkä kiehtova. Mutta Kiina... huh huh. Olihan meillä muutama hassu maolainen meilläkin.
Muistan kuin eilisen päivän 70 luvulla kun veljen kanssa puhuimme että Neuvostoliitto kaatuu vielä,tuollainen kädestäsuuhun eläminen ei voi jatkua.Veli kuoli 89 mutta alkoi olla selvää jo silloin,vaikka moni poliitikkoki suomessa uskoi jatkumoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla ala-asteella taisi olla joskus kuvitelmia 2000-luvusta, mutta silloin se tuntui todella kaukaiselta tulevaisuudelta, loppujen lopuksi siihen ei kumminkaan ollut kahtakaankymmentä vuotta enää.
Nyt jos katsoo täydet 20v taaksepäin, ollaan vieläkin 2000-luvulla, vuodessa 2005, eikä siitä tunnu olevan niin kovin pitkä aika.
Tuntuu että paljon enemmän muuttui 80-luvulta 2000-luvulle, jo pelkästään kännyköiden ja internetin vuoksi, kuin 2005 - 2025 välillä.
Ennen kamerat kohdistettiin "ulospäin", nyt ihmiset kuvaavat itseään. Vieläkin jaksaa hämmästyttää se, että jotkut - yleensä naispuoliset henkilöt- pysähtyvät kuvaamaan itaseään, kun ovat kävelemässä työpaikalle. Tätä en olisi 70-luvulla osannut odottaa tulevaisuudelta. Me myself and I.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jetsonit-avaruusperhe sarjakuvassa oli tulevaisuuden visioita sekä Brittiläisessä Thunderbirds- animaatiossa.
Sähköautojen tulo olisi pitänyt pystyä ennustamaan jo etukäteen ja estää se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ympäristöasioista osattiin odottaa vaikeuksia. Metsien tilasta oltiin huolissaan, samoin vesistöjen, samoin saasteiden. Parempia lakeja tehtiin. Oli mielenosoituksia, esim Norjan Alta-joen patoamista vastustettiin.
Neuvostoliittoa pelättiin ja kovasti sieltä uhottiin. Sodista oli aika vähän aikaa, vanhemmat ihmiset puhuivat että r...ssn ei tule luottaa, joku päivä ne hyökkää taas.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kamerat kohdistettiin "ulospäin", nyt ihmiset kuvaavat itseään. Vieläkin jaksaa hämmästyttää se, että jotkut - yleensä naispuoliset henkilöt- pysähtyvät kuvaamaan itaseään, kun ovat kävelemässä työpaikalle. Tätä en olisi 70-luvulla osannut odottaa tulevaisuudelta. Me myself and I.
Ja kuvaavat itseään muuten myös siellä työpaikan vessassa tarpeiden teon jälkeen. Itsetyytyväinen hymy naamalle ja poseerausasento ah niin siisteissä kuteissa. Ja peilin kautta selfie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen kamerat kohdistettiin "ulospäin", nyt ihmiset kuvaavat itseään. Vieläkin jaksaa hämmästyttää se, että jotkut - yleensä naispuoliset henkilöt- pysähtyvät kuvaamaan itaseään, kun ovat kävelemässä työpaikalle. Tätä en olisi 70-luvulla osannut odottaa tulevaisuudelta. Me myself and I.
Itsensä kuvaamista olisi pidetty 70-luvulla häiriintyneenä narsismina. Mitä se onkin.
Kuka hullu nyt itseään kuvaa?
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin nyt osattaisiin ennustaa tulevaisuutta 50 vuoden päähän.
Oletko katsonut ilmastotieteen ihmisten puheita tai erilaisten elokapinoitsijoiden sanomisia? Esimerkiksi Meteorologian laitoksen entinen johtaja osaa sanoa tarkalleen minkälainen ilmasto täällä vallitsee 100 vuoden päästä. Pikkasen se tietysti syö uskottavuutta, että huomisen säätä ei ihan tarkkaan osata ennustaa. Tähän minulle tullaan vastaamaan, että sää ja ilmasto ei ole samoja asioita. Mutta nämä vastaajat voivat sitten samalla selittää miksi nämä myrskyt, metsäpalot, helteet, sateet, sumut, aurinkoisuus, pilivisyys ym ovat sitten ilmastoa eivätkä säätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen kamerat kohdistettiin "ulospäin", nyt ihmiset kuvaavat itseään. Vieläkin jaksaa hämmästyttää se, että jotkut - yleensä naispuoliset henkilöt- pysähtyvät kuvaamaan itaseään, kun ovat kävelemässä työpaikalle. Tätä en olisi 70-luvulla osannut odottaa tulevaisuudelta. Me myself and I.
Silloin ennen valokuvien otto oli kallista ja aikaavievää, ensinnäkin kamerat oli kalliita, joten useimmilla oli vain halpa ja karu pokkarikamera ja sekään ei ollut jatkuvasti mukana. Kuvat otettiin filmille, eikä ollut mitään kuvaruutunäyttöjä niissä edes, kuten digikameroissa tai puhelimessa, joten tiesit kuvan epäonnistumisen vasta kun filmi oli kehitetty paperikuviksi. Niinpä mitään turhia kuvia, kuten omia naamakuvia ei juuri otettu. Monessa kamerassa ei ollut mitään ajastintakaan, jolloin olisi saanut viritettyä kameran ja mentyä sitten itse sen linssin eteen, jälleen vain arviolta niille tienoille mistä voi kameran olettaa sen kuvan ottavan. Kamerat oli suunniteltu vain "eteenpäin" kuvattavaksi, eikä kameran käyttäjää kuvaavaksi.
Onko kukaan teetättänyt digikuvia ihan paperivalokuviksi juurikaan? Itse olen vain jonkinverran, arviolta alle 100kpl tässä parinkymmenen vuoden aikana kun on digikameroita itsellä ollut. Muutoin on varmuuskopioita cd / dvd levyillä ja muistitikuilla, koneiden kiintolevyillä, yhdellä ulkoisella kiintolevylläkin jotain.
Pitkän ajan kuluessa kuvia ja videoita kertyy kyllä mahdottomat määrät, ei näitä kaikkia kyllä mitenkään kohtuudella pysty pitämään. Varsinkin videotiedostot vie tilaa ihan järjettömästi.
70 luvulla syntyneenä en kylläkään sanoisi että sosiaalinen media oli täyttänyt tyhjiötä, se on enneminkin luonut tyhjiön, ja tehnyt epänormaalista normaalia. Älypuhelimet on massahäirintä välineitä ja jokainen taho mihin olet pitänyt yhteyttä edes kerran, vaatii huomiosi. Sovellukset, sähköpostit, puhelinmyyjät, verkkokaupat, sekä media-alustat, piippaavat jatkuvasti ilmoituksia, joihin käytät aikaasi ja reagoit. Tästä ilmiöstä ihmiset on niin ärsyyntyneitä että puhelimet pidetään äänettömällä, ja jos soitat jollekkin voit olla melkein varma että henkilö ei vastaa.
ihmiset eivät enää puhu toisilleen ääneen, vaan kirjoittavat, koska ahdistuvat puhumisesta. jokainen ihminen koetaan uhkana, ei mahdollisuutena.
70-luvulla luettiin Aku Ankkaa ja huvituttiin Pelle Pelottoman keksinnöistä, joista monet nykyään oikeasti toteutuvat.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla luettiin Aku Ankkaa ja huvituttiin Pelle Pelottoman keksinnöistä, joista monet nykyään oikeasti toteutuvat.
Kokoomusperheissä luettiin, mutta ei kovin yleisesti. Kyseessähän oli Yhdysvaltojen imperialistinen propaganda vasemmiston mielestä.
Kirjastotkin kielsivät Akun joskus välillä.
Itsensä kuvaaminen ei tavallisella kameralla välttämättä onnistunut. Jos osasi kameran väärinpäin käännettyään tähdätä naamaansa, niin saattoihan siitä joku pöllämystynyt kuva tulla.
Todella itsekeskeisinä olisikin pidetty ihmisiä, jotka kuvailevat jatkuvasti itseään. Minä siellä, minä täällä, minä niin ja minä noin. Varmaan hoitoon olisi toimitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla luettiin Aku Ankkaa ja huvituttiin Pelle Pelottoman keksinnöistä, joista monet nykyään oikeasti toteutuvat.
Kokoomusperheissä luettiin, mutta ei kovin yleisesti. Kyseessähän oli Yhdysvaltojen imperialistinen propaganda vasemmiston mielestä.
Kirjastotkin kielsivät Akun joskus välillä.
Taisi tuo kielto toteutua joissain harvoissa kirjastoissa. Se taisi johtua Aku Ankan housuttomuudesta. Oli rivo ankka siis. Meidän paikkakunnalla ja varmasti monella muullakin, pelkästään naureskeltiin niille vouhottajille.
Aku Ankkaa luettiin kyllä ihan kaikenlaisissa perheissä, ei se ollut puoluesidonnainen juttu, muuta kuin ihan harvoissa tapauksissa. Itsekin ja kaverini olimme hyvin tavallisista perheistä. Jokainen juostiin keskiviikkoisin koulusta kovaa vauhtia kotiin Aku Ankkaa lukemaan.
Kyllä lentäviä autoja voisi tulla. Tai siis jättikokoisia droneja. Ne vain lentäisivät lennonjohdon automaattisessa kontrollissa paikasta A paikkaan B jne. Kuski olisi vain matkustaja. Tosin itärajalla ei tietäisi mihin päätyy kun Putin laittaa GPS-häirinnän päälle... Riittävän paikkatarkkuuden vuoksi A-GPS tai D-GPS muutenkin tarvittaisiin.