Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette eläneet vaikka 70-luvulla niin osattiinko silloin odottaa tulevaisuuden asioita?
Siis asioita joita ei vielä ollut tullut niin "kaipasiko" niitä kuitenkin jotenkin ja tiesi että sieltä ne pian tulee? Osasiko silloin tietää etukäteen millaisia asioita 80- ja 90-luvulla tulee tarjolle vaikka musiikissa ja elämäntyylissä?
Kommentit (781)
-70 luvun loppupuolella oli jo esim. LED- valo ja CD- levy "keksitty" eli periaate ja toiminta mutta missään ei ollut riittävää valmistustekniikkaa silloin vielä. Samoin visioissa oli ns. digitekniikat, läppärit ja matkapuhelimet ja jopa videopuhelut mutta sama juttu, ei ollut tekniikkaa ja taitoa toteuttaa niitä. Tietokoneita kyllä ohjelmoitiin ja kavereilla oli jopa ohjelmoitavia laskimia. Elektroniikkaa opiskelin silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mutta muistan kun Koululainen-lehdessä kirjoitettiin 70-80-lukujen vaihteessa visiosta, että vuonna 2000 kouluissa opettavat robotit. Vaan ei opeta vieläkään.
Ehkäpä ne olisivat parempia opettajia. Eivät kuuntelisi hälinää ja inttämistä, vaan antaisivat tottelemattomille kullannupuille pienen sähkösäväyksen. Ohjelmakoodin mukaan. Silloin etenkään pienemmissä kouluissa "tärkeiden" perheiden lapset eivät saisi erivapauksia.
YouTube lambada / YouTube la Isla Bonita Madonna
Eipä olisi voinut kuvitella, että sellainen jo aikoja sitten hylätty typerä keksintö kuin sähköauto otetaan uudelleen valmistukseen.
käyttäjä 360
Alkuperäinen kysymys kertoo, ettei kysyjä ole kokenut paljonkaan, eikä tiedä pitemmän ajan kehityksestä
Olen elänyt ajan, jolloin kotona oli radio ja vain joillain harvoilla oli lankapuhelin ja/tai sisävessa. Emme kaivanneet mitään, se oli onnellista aikaa. Kaipaan sitä. Myöhemmin 1960-luvun alussa tuli TV ja nuorena parina ostimme sen heti, se tuntui ylellisyydeltä ja niitä oli alussa harvoilla. TV oli musta/valkoinen ja ohjelmaa oli yhdellä kanavalla. Ohjelma taisi alkaa n. 17.-18 aikaan ja loppui 21-22 aikoihin, en muista tarkkaan. Aikanaan kotiin hankittiin lankapuhelin, kun olimme ulkona, silloin oltiin paljon menossa, meitä ei tavoitettu mutta ei se haitannut. Tuli C-kasettisoittimet ja myöhemmin kuvanauhurit. Oli valittava Beta tai VHS ja sitä ei tiennyt kumpiko niistä systeemeistä jäisi vakioksi. Aikanaan tuli DVD, siinäkin monta vaihetta, viimein saattoi nauhoituksen polttaa DVD:lle tai CD:lle. Commodone 64 innosti aikanaan todella, käytin sitä tekstinkäsittelyyn ja vähän myöhemmin hankin Nokian Mikro Mikon, jossa käyttömuistia oli 1MB. Se oli juhlaa. Aika kului ja ihmeitä tuli lisää hankin modeemin ja käytin sähköpostin edeltäjää. Nykyinen sähköposti olikin sitten tosi helppo. aikanaan tuli kännykkä NMT ja sitten GSM, se oli puhelin ja siinä matopeli, eikä sen kummempaa kaivattu. Sitten siirryin aivan huomaamatta älykännykkään. Oli Internet ja tuli somekin, liityin mutta erosin jonkin ajan kuluttua. Ei kiinnosta.
Ei uutuuksia odotettu vaan nautittiin olemassa olevista, tahti oli melkoinen. Tulevaisuudelta en odota mitään uutuuksia, on jo menty liiankin pitkälle, ajattelee mummoikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-70 luvun loppupuolella oli jo esim. LED- valo ja CD- levy "keksitty" eli periaate ja toiminta mutta missään ei ollut riittävää valmistustekniikkaa silloin vielä. Samoin visioissa oli ns. digitekniikat, läppärit ja matkapuhelimet ja jopa videopuhelut mutta sama juttu, ei ollut tekniikkaa ja taitoa toteuttaa niitä. Tietokoneita kyllä ohjelmoitiin ja kavereilla oli jopa ohjelmoitavia laskimia. Elektroniikkaa opiskelin silloin.
Sanoisin pikemminkin että valmistustekniikka ei ollut kykenevä edulliseen massavalmistukseen. Itse hankin Basic-ohjelmoivan laskimen Tekulla -81 matikan open suosituksesta. Toimii muuten vieläkin, tosin en muista miten sitä ohjelmoitiin... Sitä käytin vielä 90-luvun alussa impedanssisovituksiin ym. töissä kun PC softia ei vielä ollut.
1986 ostin Japanin työreissulta kannettavan CD-soittimen (ei 100 vs. 230 V ongelmia). Sitä käytin vuosia hifiin kytkettynä, virtalähteen rakensin itse.
Vierailija kirjoitti:
Ne palstailijat jotka olivat 70-luvulla aikuisia ovat nyt hyvin vanhoja. Itse olin 70-luvulla nuori, eikä sellaiselta voi odottaa samanlaista näkemystä esim. talouspolitiikasta kuin aikuisilta. George Orwellin ja David Bowien 1984 edustivat utopiaa, eikä millenniumista osattu puhua. Pelot olivat silloin konkreettisia. Neuvostoliitto, Vietnamin sota, Chilen sotilasvallankaappaus. Maailma oli hyvin, hyvin mustavalkoinen.
Maailma on edelleen hyvin mustavalkoinen, monella tavalla: vastakkainasettelut ovat kärjistyneet ja mainoskuvastoissa koreilee todellisuudelle vieras mielikuva mustavalkoisista suomalaisista perheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ongelmat joiden kanssa maailma kamppailee nykyään olivat tiedossa jo 70-luvulla. Ilmastonmuutos ei ollut niin pinnalla, mutta tutkijoille sekin oli tunnettu uhka.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvun lopussa opetettiin ettei kannata kouluttautua vaan mennä suoraan töihin, niin sulla on jo talo maksettuna kun koulutettu vasta valmistuu.
Nyt on sitten tämä aika.
Ei, kyllä ainakin meillä vanhemmat aina sanoivat että koittakaas käydä kouluja niin pärjäätte elämässä paremmin, -70- luvulla. Myös sukulaiset olivat kannustavia koulunkäyntiin. Oltiin vaan opittu kesätöiden myötä mukavaan rahantuloon niin sitten ei koulut enempää kiinnostaneet. Perheemme oli tavallinen monilapsinen työläisperhe. Jatko- opintoihin hakivat lähinnä hyvätuloisten jälkeläiset joita ei työnteko niin kiinnostanut. Hyvin meni elämä, ilman suurempia stressejä. Monta kertaa olen miettinyt että hyvä näin. Joku johtaja varmaan miettii töitään koko ajan, meikäläisellä työ on vaan työ ja työpaikalle jää. On pari tuttua lukenutta tyyppiä jotka pimahtivat, olleet yli 20 vuotta sairaseläkkeellä, ei käy kateeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä olisi voinut kuvitella, että sellainen jo aikoja sitten hylätty typerä keksintö kuin sähköauto otetaan uudelleen valmistukseen.
Englannin innovatiivisyys taisi loppua Kehruu-Jennyyn ja höyrykoneeseen. Ehkäpä saksalaiset olivat polttomoottoreille parempia myyntimiehiä, eivätkä vaatineet että sen vaarallisen automobiilin edessä kävelee mies heiluttaen punaisia lippuja vaaran merkiksi...
Vierailija kirjoitti:
Ne palstailijat jotka olivat 70-luvulla aikuisia ovat nyt hyvin vanhoja. Itse olin 70-luvulla nuori, eikä sellaiselta voi odottaa samanlaista näkemystä esim. talouspolitiikasta kuin aikuisilta. George Orwellin ja David Bowien 1984 edustivat utopiaa, eikä millenniumista osattu puhua. Pelot olivat silloin konkreettisia. Neuvostoliitto, Vietnamin sota, Chilen sotilasvallankaappaus. Maailma oli hyvin, hyvin mustavalkoinen.
No, Orwellin 1984 on jo täällä. En minä voi tietää kuka lukee sähköpostini ja seuraa miten liikun netissä. Ei, en ole vainoharhainen, vaan realisti. Tämäkin postaus saattaa nostaa lipun ylös jossain mikä skannaa tiettyjä avainsanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvun lopussa opetettiin ettei kannata kouluttautua vaan mennä suoraan töihin, niin sulla on jo talo maksettuna kun koulutettu vasta valmistuu.
Nyt on sitten tämä aika.
Ei, kyllä ainakin meillä vanhemmat aina sanoivat että koittakaas käydä kouluja niin pärjäätte elämässä paremmin, -70- luvulla. Myös sukulaiset olivat kannustavia koulunkäyntiin. Oltiin vaan opittu kesätöiden myötä mukavaan rahantuloon niin sitten ei koulut enempää kiinnostaneet. Perheemme oli tavallinen monilapsinen työläisperhe. Jatko- opintoihin hakivat lähinnä hyvätuloisten jälkeläiset joita ei työnteko niin kiinnostanut. Hyvin meni elämä, ilman suurempia stressejä. Monta kertaa olen miettinyt että hyvä näin. Joku johtaja varmaan miettii töitään koko ajan, meikäläisellä työ on vaan työ ja työpaikalle jää. On pari tuttua lukenutta tyyppiä jotka pimahtivat, olleet yli 20 v
Kai se on perheestä kiinni. Vanhempani eivät olleet korkeakoulutettuja, mutta minua he tukivat. Myös rahallisesti pienistä tuloistaan. Siinä olet oikeassa että ei se työ kaikille työpaikalle jää. Etenkin jos esimies on brittiläinen mulkku, joka ei välitä aikaerosta. Olin palaa loppuun sen mulkun alaisena. Mutta silloin brittiesimiehelle ei kannattanut sanoa "ei"...
Yhtä lailla me nyt elämme 50 vuoden päästä tarkasteltuna menneisyydessä, jossa tekniikka on alkeellista. Maailma tulee muuttumaan vähintään yhtä paljon vuoteen 2074 mennessä, kuin se on muuttunut vuodesta 1974 vuoteen 2024. Voi olla, että tuolloin on keksitty parannuskeinot melkein kaikkiin sairauksiin ja ihmiset elävät 200-vuotiaiksi. Silloin ihmetellään miten ankeaa elämä oli vaikkapa 2020-luvulla, kun koska tahansa saattoi sairaustua syöpään ja kuolla sairauskohtaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä olisi voinut kuvitella, että sellainen jo aikoja sitten hylätty typerä keksintö kuin sähköauto otetaan uudelleen valmistukseen.
Entä se, että ihmiset kulkevat ympäriinsä puhelin naamallaan - jopa ajavat autoa naama kiinni puhelimessa? Tai, että puhelimesta kehittyy kannettava taskutietokone?
Tulevaisuuden visioijat eivät useimmiten ota huomioon rahaa. Eli että vaikkapa lentävä skootteri voi olla jo (onkin) mutta ei näy yleisessä käytössä, kun ei kenelläkään ole varaa.
Kirsi Kunnas visioi jo 60-luvulla "Aikamme aapinen"-koulukirjassa älylaitteen.
Jetsonit avaruusperhe- sarjakuvassa oli tulevaisuuden visioita.
Vierailija kirjoitti:
Eipä olisi voinut kuvitella, että sellainen jo aikoja sitten hylätty typerä keksintö kuin sähköauto otetaan uudelleen valmistukseen.
Ympyrä sulkeutuu, ensimmäinen hevoseton ajoneuvo oli nimenomaan sähköauto !
Ihan samalla tavalla oltiin silloin huolestuneita tulevaisuudesta. Me nuoret uskottiin, että bensiini loppuu ja ydinvoimalat voi räjähtää. Silloin oli eteläisissä maissa paljon nälkää näkeviä ja sitäkin surtiin.
Oikeasti emme nytkään tiedä, mitkä skenaariot toteutuvat tulevaisuudessa.
Ne palstailijat jotka olivat 70-luvulla aikuisia ovat nyt hyvin vanhoja. Itse olin 70-luvulla nuori, eikä sellaiselta voi odottaa samanlaista näkemystä esim. talouspolitiikasta kuin aikuisilta. George Orwellin ja David Bowien 1984 edustivat utopiaa, eikä millenniumista osattu puhua. Pelot olivat silloin konkreettisia. Neuvostoliitto, Vietnamin sota, Chilen sotilasvallankaappaus. Maailma oli hyvin, hyvin mustavalkoinen.