Lue keskustelun säännöt.
Käy sääliksi UV-asuisia muksuja rannoilla
24.06.2023 |
Pukevatko nykyään kaikki pikkulapsensa tällaisiin uima-asuihin? Olen lapseton ja ymmärrän ihosyöpäriskin, mutta silti säälittää kun lapset eivät näemmä enää saa tuntea miltä vesi tuntuu iholla, miltä aurinko tuntuu iholla jne. Pahimmillaan sekä pitkät hihat että lahkeet.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Ap on 80-luvun lapsi, enimmäkseen aurinkorasvalla aikoinaan suojattu, porottavimpana aikana ei hilluttu tuntikaupalla yhteen menoon suorassa auringonpaisteessa. Hattu päässä, mahdollisuuksien mukaan varjossa, suorassa paisteessa aurinkorasvaa käyttävänä vielä nykyäänkin. Ei ole ihosyöpää ainakaan toistaiseksi ja pedarijutuille huokaus. Tuskin kävisin enää uimassa, jos olisi lapsena burkhassa pitänyt lillutella.
AP onneksi tulee saamaan syövän kaikesta tuota aurinkrasvalla lotraamisesta. Järkevät vanhemmat eivät altista lapsiaan teollisille kemikaaleille ja myrkyille. Siksi UV-puku on parempi myös aikuisella enkä itsekään menisi ollenkaan ulos ilman UV-suojattuja vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten me "entisen ajan" lapset pärjäsimme?
Saaristossa leikittin mökkirannassa ja uitiin päivät pitkät, ilman uv suojausta. Kesä on lyhyt Suomessa, olisi eri asia jos aurinko porottaisi ympäri vuoden.T. N 1970
Tainnut unohtua ne kerrat, kun illalla sitten särki selkää ja niskaa ja iho kuoritui pois seuraavina päivinä.
Puhumattakaan sitä kertaa, kun oli kamala oksettava olo kaikesta auringossa olosta.
Uppis kirjoitti:
Eli tunnustat olevasi idiootti, niinkö? Ei sitten tullut mieleen, ettei kaikkien mielestä ole tarkoituksenmukaista hankkia sitä rusketusta ns. hinnalla millä hyvänsä, tuntea sitä laineen liplatusta hinnalla millä hyvänsä, koska se auringonvalo on vahingollista ihan eri tavoin, kuin se oli omassa lapsuudessasi. Riittää kun sen ihon polttaa auringossa yhden kerran, niin onko parempi tehdä se elämän ensimmäisinä kesinä, vai viimeisinä, siellä 80 ikävuoden jälkeen?
Ihmiset keskimäärin eivät ymmärrä, miten se ihosyöpä poistetaan ihmisestä, jos esim. jokin luomi muuttuu pahanlaatuiseksi tms. Jos se on esim. poskessa tai olkapäässä tms. näkyvässä paikassa, niin miten vaikuttaa elämään, kun lääkärisetä ottaa siitä 5 sentin marginaalilla tervettä kudosta pois, jottei tauti uusiudu? Jos sinulla on 5 sentin kolikon kokoinen luomi, siitä 5 cm joka suuntaa tervettä kudosta pois, ja sitten muualta lihaa ja ihoa paikkalapuksi. Eikö ole ihana ajatus? Esim. otsassa se tarkoittaa, että otetaan ko. 5 cm marginaali luuta myöten. Meikkaahan piiloon sellainen jälki, pikkujuttu?
Siinä vaiheessa kun iho alkaa ruskettua auringossa niin on jo myöhäistä, iho on jo ehtinyt palaamaan ja melanoomariski on erittäin korkealla. Jos on sellainen että "ruskettuu helposti" niin iholääkärit jopa suosittelevat heitä pysymään auringon aikaan sisällä.
Meillä lapsi tarvitsee uv-asun päiväkotiin.
Piha paahteinen ilman mitään suojaa ja ilman yhtäkään puuta.
Lapsella kalvakka iho, punertavat hiukset.
(Valitettavasti itse olen samaa tyyppiä; ja pukeudun mahdollisimman peittävästi; siihen tarkoitukseen hyvännäköisiä saa hellevaatteita saa etsiä urakalla.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten me "entisen ajan" lapset pärjäsimme?
Saaristossa leikittin mökkirannassa ja uitiin päivät pitkät, ilman uv suojausta. Kesä on lyhyt Suomessa, olisi eri asia jos aurinko porottaisi ympäri vuoden.T. N 1970
Tainnut unohtua ne kerrat, kun illalla sitten särki selkää ja niskaa ja iho kuoritui pois seuraavina päivinä.
Puhumattakaan sitä kertaa, kun oli kamala oksettava olo kaikesta auringossa olosta.
Itse olin lapsi 2000-luvun alussa enkä kertaakaan palanut. Myöskään keskipäivällä ei saanut mennä ulos vaan "pidettiin siestaa" ja vilvoteltiin sisällä. Meillä äiti teki Mehukatista kylmää mehua, otti keksipaketin kaapista ja luettiin sitten yhdessä kirjoja. Ainoastaan Aamulla sai ennen aamupalaa käydä lyhyellä happihyppelyllä ja vasta illalla sai mennä leikkimään ulos tai mentiin yhdessä rannalle kun oli jo viileämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten me "entisen ajan" lapset pärjäsimme?
Saaristossa leikittin mökkirannassa ja uitiin päivät pitkät, ilman uv suojausta. Kesä on lyhyt Suomessa, olisi eri asia jos aurinko porottaisi ympäri vuoden.T. N 1970
Mäkin penskana paloin joka kesä heinäpellolla, mutta nykyisin läträän 50sk aurinkorasvaa huolella, ennen kuin kesällä lähden ulos.
T: N75
Meidän lapset ovat aina käyneet rannalla uimassa vasta viiden jälkeen. Ei ole tarvittu UV asuja eikä aurinkorasvaa. En ymmärrä miksi sinne rannalle on päästävä polttavimpaan aikaan. Minunkin on ollut mukavampi vahtia rannalta kun ei ole ollut enää niin kuuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka alapeukutat sitä faktaa että apteekeissa myydään aurinkorasvoja joka lähtöön : mene itse katsomaan omin silmin. Vai eikö perunakellarin ovi aukea?
Mä ostan aurinkorasvani apteekista. Suojakerroin on hyvin korkea - purkin mukaan 50+.
Vierailija kirjoitti:
Miten me "entisen ajan" lapset pärjäsimme?
Saaristossa leikittin mökkirannassa ja uitiin päivät pitkät, ilman uv suojausta. Kesä on lyhyt Suomessa, olisi eri asia jos aurinko porottaisi ympäri vuoden.T. N 1970
Ennen vanhaan Suomessa UV-säteilyn kokonaiskertymä oli alhaisempi kuin nykyään.
Lisäksi ei vielä 1960-1970 -luvuilla matkustettu lasten kanssa viikkokausiksi Kanarian saarille kuten sen jälkeen kesällä. Ihmiset myös käyttivät vielä konservatiisempaa peittävämpää vaatetusta muualla kuin rannalla. Eikä istuttu terasseillakaan.
Mutta kyllähän ne "ihanat, suojaamattomat" kesät näkyvät iäkkäässä väestössä. Omakin mummoni kuoli ihosyöpään. Eikä hän ollut kovakaan auringonottaja.
Nyt kun elämäntyyli on erilainen ja UV-indeksi nousee pidemmäksi ajaksi korkealle, niin ihosyöpää alkaa olla nuoremmilla ikäluokilla. Mun tuttavista nuorin oli 35-v kun todettiin ihosyöpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten me "entisen ajan" lapset pärjäsimme?
Saaristossa leikittin mökkirannassa ja uitiin päivät pitkät, ilman uv suojausta. Kesä on lyhyt Suomessa, olisi eri asia jos aurinko porottaisi ympäri vuoden.T. N 1970
Tainnut unohtua ne kerrat, kun illalla sitten särki selkää ja niskaa ja iho kuoritui pois seuraavina päivinä.
Puhumattakaan sitä kertaa, kun oli kamala oksettava olo kaikesta auringossa olosta.
Itse olin lapsi 2000-luvun alussa enkä kertaakaan palanut. Myöskään keskipäivällä ei saanut mennä ulos vaan "pidettiin siestaa" ja vilvoteltiin sisällä. Meillä äiti teki Mehukatista kylmää mehua, otti keksipaketin kaapista ja luettiin sitten yhdessä kirjoja. Ainoastaan Aamulla sai ennen aamupalaa käydä lyhyellä happihyppelyllä ja vasta illalla sai mennä leikkimään ulos tai mentiin yhdessä rannalle kun oli jo viileämpää.
Fiksu äiti.
Melanooma, okasolusyöpä, tyvisolusyöpä, aurinkokeratoosi... Aika paljonhan näitä eri ihosyöpiä nykyään on. Melanooma ei edes ole yleisin ihosyöpä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aurinkorasvallako se lapsi pitäisi myrkyttää?
Mun lapsella on uv-uikkarit jos ollaan rannalla polttavan auringon aikaan. Esim 3 tuntia selkä auringossa keskipäivällä on aika paljon.
En mäkään ymmärrä niitä jotka on niin hysteeristä, että mikään ihon kohta ei saa aurinkoa rannalla ja uidessa, mutta sitten lapselle saatetaan vaihtaa sortsiasu kun lähdetään pois.Miksi sinne rannalle pitää tunkea polttavimman auringon aikaan? Epätoivoisesti varjella sitten säteiltä. Menkää illemmalla ja antakaa lapsen olla vapaasti.
Siis, että hihallinen uimapukuko on jo verrattavissa vapaudenriistoon, ai hel vietti! Lapsi leikkii rannassa uikkarikankaasta tehdyssä sortsiasu ssa, mitä ihmeen haittaa siitä nyt voi olla?
Ja miksi pitää kokoajan katsoa lomalla kelloa, säätiedotusta, uv-indeksiä jne, että voi rennosti mennä rannalle kun mieli tekee. Tuttu uimaranta on tiettyyn aikaan päivästä ollut varjossa ja nyt sieltä onkin puut kaadettu, niin uv paita pelastaa sen reissun. Meillä tehdään asioita hetken mielijohteesta ja uima-asu valitaan tilanteen mukaan. Ja tämä on joku maailman pahin ongelma? Rauhoittukaa, varsinkin te lapsettomat päsmärit.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset saa ruskettua kauniin värisiksi. Laitan autinkorasvan aamulla ja iho hoitaa loput, tottuu hienosti päivetylseen ja lapsista tulee ihanan päivettyneitä. Niiden uv-uikkareita käyttävien äidit on aina täysin päivettymättömiä ja äärimmäisen mauttomasti pukeutuneita.
Rusketus on jo merkki ihovauriosta, tyhmä. Siksi ruskettuminen aiheuttaa vuosien myötä niitä syöpiä ja ennenaikaista vanhentumista.
Eli pyrit saamaan lapsillesi syöphoitoisen tulevaisuuden? Mikäli Suomessa on edes hoitoon pääsyn mahdollisuutta enää tulevaisuudessa, kun nytkin meinaa olla tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on pojat 10v ja 12v, ja uv-paidat on käytössä, mikäli mennään keskipäivän aikaan veden ääreen. Ja etelänreissuilla uidessa myös. Haluavat ehdottomasti itse ne paidat päälle, koska ihon rasvaaminen on kuulemma vaivalloista ja epämiellyttävää. En pidä ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset saa ruskettua kauniin värisiksi. Laitan autinkorasvan aamulla ja iho hoitaa loput, tottuu hienosti päivetylseen ja lapsista tulee ihanan päivettyneitä. Niiden uv-uikkareita käyttävien äidit on aina täysin päivettymättömiä ja äärimmäisen mauttomasti pukeutuneita.
Siis laitat kerran päivässä aamulla lapsille aurinkorasvan, jonka uskot kestävän koko päivän? Eipä taida siitä olla suojaa kuin muutamaksi tunniksi ja jos vielä hikoilevat tai käyvät uimassa, ei sen jälkeen ole aurinkorasvan hiventäkään iholla jäljellä suojaamassa kaikkein paahtavimmalta auringonpaisteelta.
Ei ole minun asiani, mutta muutama viikko sitten mielessäni kauhistelin Kreikan lomalla pieniä lapsia, joiden raajat ihan hohkasivat punaisina kun olivat selvästi palaneet auringossa.
Näin syöpäosastolla työskentelevänä toivon, että suojatkaa se iho. Ei se syöpä niin kiva tauti ole, että riskiä kannattaa suurentaa. UV-paitoja on aikuisillekin ja nopeasti sen käyttöön tottuu.
Meillä on ihana uimaranta alle 500 metrin päässä kotoa. Siinä on varjoa, aurinkoa ja puolivarjoa tarjolla päivän jokaisena aikana. Me ei todellakaan mennä uimaan kellon mukaan tai pikkukakkosen jälkeen. En ala kieltämään lapsia menemästä ulos silloin kun aurinko paistaa.
Meillä on lapsilla vaaleita pitkähihaisia paitoja ja pitkät housut päiväkodissa. Kotona kun pääsen säännöstelemään auringossa oloa, voi olla lyhythihaisissa. Hihallisia ja lahkeellisia uikkareita käytetään tilanteen mukaan. Mikäs sen ihanampaa kuin lillua viilentävässä vedessä silloin kun päivä on kuumimmillaan.
Nytkin ollaan tänään oltu vesi/puuhapuistossa heti aamusta asti ja tuolla lapset temmeltää menemään uikkaripaidat päällä ja uimashortsit jalassa. Ketään ei haittaa. Mulla itsellä ollut pitkähihaiset vaatteet myös koko päivän. Aurinkoa kun ei pysty säätelemään tälläisissä paikoissa.
UV-vaatteet ovat helteellä sitä paitsi mukavat. Kostea paita viilentää mukavasti, kun muuten on kuuma. Itsekin pidän välillä.
Mua säälittää huivitetut pikkutytöt samasta syystä.
Rannalle ei tarvitse mennä keskipäivällä. Johan sen järkikin sanoo. Illalla viiden kuuden aikaan onkin jo ihan turvallista Suomen oloissa leikkiä rannalla ilman suojapukuja.