Lapsen luokan lapsista noin 75 % eroperheistä!
Kyseessä on pääkaupunkiseudulla oleva alakoulun luokka. Alueella on tavanomaista koulutetumpaa ja paremmin tienaavaa väestöä, minkä tulisi vanhojen tutkimusten mukaan suojata avioerolta. Myös lasten saaminen suojaa tilastojen mukaan avioerolta. Mutta ei näytä enää suojaavan.
Myös toisen lapsen luokalta yli puolet lapsista tulee eroperheistä. Päiväkoti-ikäisenä juuri kenenkään lapsen vanhemmat eivät olleet vielä eronneet, mutta jotain tapahtunut, kun lapset aloittavat koulun. Erosuma tulee siinä, kun lapset noin 2-4-luokkalaisia. Omassa nuoruudessa jos vanhemmat erosivat, niin yleensä siinä vaiheessa, kun lapset olivat teini-ikäisiä.
Tunnistavatko muut ilmiön? Mistä tämä johtuu vai kurittiko korona-aika jotenkin tavanomaista enemmän parisuhteita? Täällä ehdottomasti yleisin muoto on viikko-viikko-vanhemmuus, varsinaiset yksinhuoltatilanteet harvassa. Ydinperheet jo vähemmistöä.
T. Itsekin eronnut, joten en kauhistele ulkopuolelta, vaan olen hämmentynyt tästä ilmiöstä.
Kommentit (133)
Mun lasten isä on kuollut. Meillä on käynyt joku ihan ihmeellinen sattuma, että lasten kaverista kolmella muullakin on isä kuollut. Ei ole samalla luokalla tokikaan kaikki. Tässä meidän naapurustossa asuvat kaikki.
Olen jo pitkään pohtinut tätä eroamisilmiötä. Veikkaan sen johtuvan tasapäistämiseatä, eli ns tasa-arvosta. Miesten pitäisi olla naisia ja naisten miehiä. Miehissä korostuu liikaa feminiiniset ominaisuudet ja naisissa maskuliiniset. Miehet ja naiset ei ole enää harmoniassa keskenään. Miehet tuskastuu ja käytös on naisten silmään sietämätöntä. Naisilla menee kuppi nurin ja haluavat eron.
Haastavaa monelle perheelle on saattanut olla sekin, että koululaitos on pakottanut lapset käyttämään monen kuukauden ajan maskia, painostanut rokotusohjelmaan, karsinoinut välitunneilla, jne. eli tietynlaisen tyrannian varjo, jossa erimielisyys oli helposti paheksuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvinaisen utelias stalkkeri pitää olla, jos ottaa asiakseen selvittää jokaisen luokkakaverin vanhemman parisuhdetilanteen.
Mistä ihmeestä sellaista edes voisit tietää? Ei taatusti kaikki vanhemmat ole sulle kertoneet, ovatko eronneet.
Ei tässä tarvitse olla mikään stalkkeri, kun lapset avoimesti kertovat ja juttelevat aiheesta. Aina kun sopii jotain, pitää aloittaa siitä, onko kaveri x isä- vai äitiviikolla eli kumpaan vanhempaa ollaan yhteydessä. Tai kun lapset soittavat kavereilleen, niin aloittavat kysymällä että oletko nyt äidillä vai isällä.
Tänään lapseni kaveri kertoi ihan itse, että hänen(kin) vanhempansa ovat eroamassa ja kertoi missä ja miten tulee asumaan.
Niistä en toki tiedä, jotka eivät ole avoimesti eronneet. Kaipa niitäkin on.
Ap.
No jos ei stalkkeri, niin ainakin KYYLÄ, joka on kiinnostunut muiden asioista. Hyi hitto!
Köyhyys, jonka vuoksi molemmat vanhemmat käyttävät duuniin enemmän aikaa, kuin omaan perheeseen, vaikka lapset vielä pieniä? Tämä elintason ylläpitäminen kai uuvuttaa monet.
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa monelle perheelle on saattanut olla sekin, että koululaitos on pakottanut lapset käyttämään monen kuukauden ajan maskia, painostanut rokotusohjelmaan, karsinoinut välitunneilla, jne. eli tietynlaisen tyrannian varjo, jossa erimielisyys oli helposti paheksuttavaa.
Kuinka paljon koronatoimet ovat johtaneet avioeroihin. Ja ihmisten syntymättä jäämiseen... Sikäli "henkien viemiseen". Ironista!
Terveisiä Turusta. Lapseni menee neljännelle luokalle. Kolmannen luokan alussa luokassa kiersi vanhenpainillassa yhteystietolista. Yhden lapsen vanhemmat merkittävät eri osoitteet. Lapsia on luokassa 22.
Muistan kun kuopukseni oli tokalla luokalla, ja useamman kaverinsa vanhemmat erosivat saman lukukauden aikana. Hän kyseli meiltä vanhemmilta hädissään, emmehän vain eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa monelle perheelle on saattanut olla sekin, että koululaitos on pakottanut lapset käyttämään monen kuukauden ajan maskia, painostanut rokotusohjelmaan, karsinoinut välitunneilla, jne. eli tietynlaisen tyrannian varjo, jossa erimielisyys oli helposti paheksuttavaa.
Kuinka paljon koronatoimet ovat johtaneet avioeroihin. Ja ihmisten syntymättä jäämiseen... Sikäli "henkien viemiseen". Ironista!
Kyselytutkimusten mukaan jopa neljä viidestä kertoo korona-ajan vahvistaneen liittoaan, ja itsekin koen että poikkeusaikana oman perheen arvo korostui.
Tilastollisesti katsoen avioerot vähenivät, mutta niin myös solmitut liitot ja syntyneet lapset. Eli korona suosi niin sanotusti valmiita perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se mahtaa vaikuttaa liittojen kestävyyteen, että koululaitos on Wilmalla ottanut vanhemmat mukaan kontrollijärjestelmään? Ja 5. luokka on vaativin, koko perheelle. Järjestelmä tunkee koteihin.
Kerrotko lisää tästä vaativuudesta ja siitä, kuinka järjestelmä tunkee koteihinkin? Lapseni juuri pääsi viidenneltä luokalta, mutta en ole kertaakaan käynyt Wilmassa. Mies hoitaa Wilman, minä hoidan lasten harrastukset ja niihin liittyvät säädöt. En tiedä, onko siinä liittomme kukoistuksen syy.
Kyllä säätäjille ja kontrollifriikeille Wilmat sopii, vaativuuden organisointi voi olla heistä jopa kiihottavaa. Kaikki eivät siitä kuitenkaan nauti.
En tiedä syytä, mutta tosi ärsyttävää sopia lasten kaveriasioita kun aina pitää selvittää onko kaveri nyt isällä vai äidillä, millä paikkakunnalla ja voiko tulla synttäreille/yökylään tai edes käymään, tai voiko lähteä meidän kanssa uimaan. Lapset ei välttämättä tiedä itsekään, ja uudet äiti- ja isäpuolet voi myös päättää lasten asioista miten tykkää. On bonusmummin synttäriä ja bonuksien sitäsuntätä menoa. Lomilla on eri tapaamisrytmit eikä kukaan tajua miten ne menee. Vanhemmat suuttuvat tilannetta kyselevään lapseen, joka haluaisi vain meille yökylään. Tämä ihme souvi on johtanut siihen, että lapset hengailee mieluummin muiden ydinperheiden lasten kanssa, ihan perustapaamisesta sopiminen on heidän kanssaan niin paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se mahtaa vaikuttaa liittojen kestävyyteen, että koululaitos on Wilmalla ottanut vanhemmat mukaan kontrollijärjestelmään? Ja 5. luokka on vaativin, koko perheelle. Järjestelmä tunkee koteihin.
Kerrotko lisää tästä vaativuudesta ja siitä, kuinka järjestelmä tunkee koteihinkin? Lapseni juuri pääsi viidenneltä luokalta, mutta en ole kertaakaan käynyt Wilmassa. Mies hoitaa Wilman, minä hoidan lasten harrastukset ja niihin liittyvät säädöt. En tiedä, onko siinä liittomme kukoistuksen syy.
Kyllä säätäjille ja kontrollifriikeille Wilmat sopii, vaativuuden organisointi voi olla heistä jopa kiihottavaa. Kaikki eivät siitä kuitenkaan nauti.
Niin kuin sanottu, en ole koskaan ollut Wilmassa enkä osaa sanoa, nauttisinko siitä. Tuskin. Mutta en oikein pysty kuvittelemaan sitäkään mekaniikkaa, jolla se aiheuttaisi avioeron.
Mekin asimme Helsingissä ja oman lapseni kavereiden vanhemmista kukaan ei ole eronnut. Alakoulun luokalla ihan kaikki pojat asuvat ydinperheittensä kanssa, tytöistäkin ne jotka tiedän, mutta heistä en kaikkia tiedä.
Itse olen eronnut ja vähän harmittaa lapseni puolesta, että hänellä ei ole ketään vertaiskaveria tässä.
Tai sitten kun on molemmilla vanhemmilla tarpeeksi hyvät tulot, niin loppuu syyt pysyä yhdessä?
Joskus kuulin, että historiallisesti on ollut kolme syytä pysyä avioliitossa: rakkaus, häpeä, raha. Rakkaus on lopulta vain tunne, joka vaihtelee. Eroamiseen ei enää liity yhteiskunnassa häpeää. Moni jää suhteeseen taloudellisten seikkojen takia.
Teeppä galluppi miksi ne eronneet jos oot utelias 🌞🙏
Nro 73 jatkaa, että kavereiden vanhemmat ovat kaikki korkeakoulutettuja ja lapset menestyvät hyvin koulussa, omanikin, vaikka on eroperheen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ihan sama millaisista perheistä mun lapseni kaverit on. Osa on eronnut, osa on ydinperheistä. Osa on rikkaista perheistä, osa köyhistä. Ei mitään järkeä kytätä tuollaisia.
Ei kai ap mitään ole kytännyt. Kyllä lapset tietävät kavereiden perheasioista tuon verran.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten kun on molemmilla vanhemmilla tarpeeksi hyvät tulot, niin loppuu syyt pysyä yhdessä?
Joskus kuulin, että historiallisesti on ollut kolme syytä pysyä avioliitossa: rakkaus, häpeä, raha. Rakkaus on lopulta vain tunne, joka vaihtelee. Eroamiseen ei enää liity yhteiskunnassa häpeää. Moni jää suhteeseen taloudellisten seikkojen takia.
Itse elän avoliitossa, joten ilmeisesti minun on luvallista suhtautua asiaan romanttisemmin. Mielestäni ainoa hyvä syy olla liitossa on rakkaus. Häpeästä tai rahasta en ole koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut.
Mutta vaikka rakkaus loppuisi minun ja puolisoni väliltä, rakastaisin edelleen lapsiamme ja haluaisin heidän saavan elää saman katon alla kanssamme.
-ohis
Muista en tiedä mutta itse hain eroa kun ex-vaimo jäi toistamiseen kiinni valehtelemisesta ja pettämisestä. Lapset olivat silloin 2 ja 6v
M39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastavaa monelle perheelle on saattanut olla sekin, että koululaitos on pakottanut lapset käyttämään monen kuukauden ajan maskia, painostanut rokotusohjelmaan, karsinoinut välitunneilla, jne. eli tietynlaisen tyrannian varjo, jossa erimielisyys oli helposti paheksuttavaa.
Kuinka paljon koronatoimet ovat johtaneet avioeroihin. Ja ihmisten syntymättä jäämiseen... Sikäli "henkien viemiseen". Ironista!
Kyselytutkimusten mukaan jopa neljä viidestä kertoo korona-ajan vahvistaneen liittoaan, ja itsekin koen että poikkeusaikana oman perheen arvo korostui.
Tilastollisesti katsoen avioerot vähenivät, mutta niin myös solmitut liitot ja syntyneet lapset. Eli korona suosi niin sanotusti valmiita perheitä.
En ole lukenut tuosta kyselystä. Millä tavalla liitto vahvistui? Tarvittiin perusoikeuksien viemistä, jotta jäljelle jäisi oma perhe? Ei se nyt ole ihan paras tapa pärjätä, menettää jotain, jotta jäljelle jäävä olisi jotain...
Voisin kuvitella, että moni ei taloudellisista syistä pystynyt eroamaan, vaikka huonosti meni. Tai ei pystynyt järjestämään häitä, joissa ei saa edes hengittää vapaasti.
Toimenpiteet eivät suosineet ketään.
Kerrotko lisää tästä vaativuudesta ja siitä, kuinka järjestelmä tunkee koteihinkin? Lapseni juuri pääsi viidenneltä luokalta, mutta en ole kertaakaan käynyt Wilmassa. Mies hoitaa Wilman, minä hoidan lasten harrastukset ja niihin liittyvät säädöt. En tiedä, onko siinä liittomme kukoistuksen syy.