Hallitus aikoo leikata lastensuojelun jälkihuollosta. Tässä ei ole ehkä ymmärretty tai haluttu ymmärtää kuinka julma ratkaisu tämä on.

Vierailija kirjoitti:

Työntekijät ovat liian lähellä systeemiä ja siksi puolustavat sitä. Ulkopuolelta näkee, kuinka järjetöntä on heittää rahaa mutakuoppaan, sen sijaan että nousisivat vaan ne tikkaat ylös, mitkä sinne kuoppaan on täällä kuitenkin pystytetty. Koko sosiaalipuoli pitäisi romuttaa ja tilalle paljon pienempi organisaatio sijoittamaan rikollisissa olosuhteissa olevat lapset kerralla muualle ihan lopullisesti. 

Se että joku on hedelmällinen köyhä ei tee hänestä rikollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku kansalaisjärjestö voisi alkaa hoitamaan tätäkin asiaa, että tarjoaisi apua nuorille? Suomesta puuttuu hyväntekeväisyyskulttuuri, rikkailla olisi kuitenkin rahaa ja joku eläkeläinen voisi tehdä pientä korvausta vastaan työtä nuorten auttamiseksi, kuten lapsiperheidenkin eteen tehdään.

Meillä on jo pitkään kansalaisjärjestöt tehneet ihan kaikilla alueilla ison osan sosiaalityöstä. Nämä saavat rahoituksensa valtiolta. Suomessa ei ole hyväntekeväisyyskulttuuria, koska maksamme korkeita veroja näiden palveluiden ylläpidosta. 

Sosiaalityötä ei voi laittaa ihan kenen tahansa eläkeläisen tehtäväksi. Sosiaalihuollon piirissä on useita vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä joilla saattai olla lukuisiakin mielenterveysdiagnooseja. On sosiaalityöntekijöiden ammatin väheksymistä ajatella, että se on kenen tahansa vapaaehtoisen tehtävissä.

Ja nytkin tätä jo kierretään paljon tehtäviin epäpätevillä sosionomeilla. Sosiaalityön koulutus on Suomessa laadukas ja sopivalla persoonalla varmasti saataisiin paljon hyvää aikaan perheissä ja varmuutta toimia silloin kun lapsi ei vaikuta selviävän perheessä. Tuntuu, että nykyään sosiaalityössä on kuitenkin paljon sosiaaliohjaaja nimikkeellä vastavalmistuneita sosionomeja korvaamassa sitä työtä, jonka kuuluisi olla sosiaalityöntekijän vastuulla. Eli lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia jne. Nyt tätä tekevät pikkutytöt, joilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä kuinka vaikeita haasteita toisilla voi elämässä olla.

Sosiaalityö on samanlainen työ siinä missä muutkin, eli se opitaan lopulta tekemällä, ei tutkinnoilla. Kokenut sosionomi pesee ammattitaidollaan vastavalmistuneen sosiaalityöntekijän mennen tullen. Tuollainen pikkutytöttely on osoitus lähinnä omasta ymmärtämättömyydestäsi ja huonosta käytöksestä.

Luulen, että 99% lapsiperheistä (ja heidän yhteistyötahoista) ottaisi mieluummin sosiaalityön alan maisterin kuin sosionomin hoitamaan asioitaan.

Sosionomi on hyvä koulutus esimerkiksi lastenkotiin/perhetyöhön/perhekuntoutukseen ns. käytännön tason työhön, jossa tuetaan perheitä ja lapsia. Sosionomin koulutus ei riitä arvioimaan perheiden/lasten/nuorten tilanteita ja palvelutarpeita. Siihen vaaditaan eri tason osaamista. Sitä koulutusta ei voi korvata kokemuksella.

Olen itse erityiskoulun opettaja erityisluokanopettajan koulutuksella ja elän perheiden kanssa monia eri tilanteita, joihin yhteiskunnan pitäisi pystyä vastaamaan paremmin ja pätevämmin. Huonon käytöksen allekirjoitan, mutta ymmärtämätön en ole. Todennäköisesti ymmärrän monista asioista huomattavasti enemmän kuin sinä.

Olen sosiaalityöntekijä ja työskennellyt kauan mm. lastensuojelussa, joten uskon ymmärtäväni oikein hyvin tätä aihealuetta. Tiedän myös, että 100 % lapsiperheistä haluaa asioitaan hoitamaan ihmisen, joka pystyy heitä oikeasti auttamaan, koulutukseen katsomatta.

Minusta yksi sote-alan isoista ongelmista on tuo järkähtämätön koulutuksen tuijottaminen. Toki se on paikallaan aina tapauskohtaisesti, mutta tosiasiassa kentällä on valtavasti työtehtäviä joita tekevät yliopistokoulutetut ja ammattikorkeakoulun suorittaneet päällekkäin. Ja se minkä olen työssäni oppinut, en väheksy ammattilaista pelkän koulutuksen perusteella. En ala tunnistettavuuden takia name dropailemaan, mutta saattaisit hämmästyä kuinka monet sosiaalityön erialueiden arvostetut ammattilaiset ovat koulutukseltaan sosionomeja.

Tämä kenttä on äärimmäisen rankka ja aliresurssoitu. Pahinta mitä me ammattilaiset voimme tehdä, on unohtaa kollegiaalisuus ja alkaa vähättelemään toisiamme koulutuksen, saati sukupuolen ja nuoren iän peruusteella. Yhteistyö ja arvostus on se millä näitä asioita ratkotaan niin kollegoiden kuin asiakkaidenkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku kansalaisjärjestö voisi alkaa hoitamaan tätäkin asiaa, että tarjoaisi apua nuorille? Suomesta puuttuu hyväntekeväisyyskulttuuri, rikkailla olisi kuitenkin rahaa ja joku eläkeläinen voisi tehdä pientä korvausta vastaan työtä nuorten auttamiseksi, kuten lapsiperheidenkin eteen tehdään.

Meillä on jo pitkään kansalaisjärjestöt tehneet ihan kaikilla alueilla ison osan sosiaalityöstä. Nämä saavat rahoituksensa valtiolta. Suomessa ei ole hyväntekeväisyyskulttuuria, koska maksamme korkeita veroja näiden palveluiden ylläpidosta. 

Sosiaalityötä ei voi laittaa ihan kenen tahansa eläkeläisen tehtäväksi. Sosiaalihuollon piirissä on useita vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä joilla saattai olla lukuisiakin mielenterveysdiagnooseja. On sosiaalityöntekijöiden ammatin väheksymistä ajatella, että se on kenen tahansa vapaaehtoisen tehtävissä.

Ja nytkin tätä jo kierretään paljon tehtäviin epäpätevillä sosionomeilla. Sosiaalityön koulutus on Suomessa laadukas ja sopivalla persoonalla varmasti saataisiin paljon hyvää aikaan perheissä ja varmuutta toimia silloin kun lapsi ei vaikuta selviävän perheessä. Tuntuu, että nykyään sosiaalityössä on kuitenkin paljon sosiaaliohjaaja nimikkeellä vastavalmistuneita sosionomeja korvaamassa sitä työtä, jonka kuuluisi olla sosiaalityöntekijän vastuulla. Eli lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia jne. Nyt tätä tekevät pikkutytöt, joilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä kuinka vaikeita haasteita toisilla voi elämässä olla.

Sosiaalityö on samanlainen työ siinä missä muutkin, eli se opitaan lopulta tekemällä, ei tutkinnoilla. Kokenut sosionomi pesee ammattitaidollaan vastavalmistuneen sosiaalityöntekijän mennen tullen. Tuollainen pikkutytöttely on osoitus lähinnä omasta ymmärtämättömyydestäsi ja huonosta käytöksestä.

Sanon tähän ihan yleisesti, että kyllä meillä syystä vaaditaan Suomessa tiettyyn työhön tietyt koulutukset ja ne katsotaan sellaisiksi, että pelkkä työssä oleminen ei voi niitä opettaa ja ylipäätään niissä tulee olla ensipäivästä asti erittäin tietoinen lainsäädännöstä, ammattietiikasta ja ammattiin liittyvästä erityistiedosta.

Tällaisia ammatteja ovat mm. lääkäri, opettaja ja sosiaalityöntekijä. Vaikka sinä olet tuota mieltä, niin suurin osa suomalaisista ei halua kenen tahansa harjoittavan näitä ammatteja. Se on harmi, että esimeksi sosiaalityön koulutusta ei järjestetä riittävästi, mutta sosionomin koulutus on niin yleispätevä (eli ei varsinaisesti erityisala), ettei sillä voi missään nimessä korvata sosiaalityön koulutuksen antia.

Hyvä vaan, että leikataan. Nyt ei riitä edes asunnot kun niissä voi asua 25: een saakka. T: sossu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työntekijät ovat liian lähellä systeemiä ja siksi puolustavat sitä. Ulkopuolelta näkee, kuinka järjetöntä on heittää rahaa mutakuoppaan, sen sijaan että nousisivat vaan ne tikkaat ylös, mitkä sinne kuoppaan on täällä kuitenkin pystytetty. Koko sosiaalipuoli pitäisi romuttaa ja tilalle paljon pienempi organisaatio sijoittamaan rikollisissa olosuhteissa olevat lapset kerralla muualle ihan lopullisesti. 

Se että joku on hedelmällinen köyhä ei tee hänestä rikollista.

Mitä ihmettä höpsit?

Täytyyhän siinä sitäpaitsi olla jotain rikollista, jos sen takia joutuu lainsuojattomaksi. Vai kenellä sosiaalin asiakkaalla on oikeusturva oman kotinsa ja yksityisyytensä kanssa?

Te olette oikeasti niin sekaisin, ettette ymmärrä kuka on teidän puolella ja kuka ei. Tämä on se ajatus mikä itselle tulee, mutta sitten valitettavasti huomaa monta kertaa, että ihmiset ei edes halua käsittää mitään. Turvaverkossa on turvallista olla yhteiskunnan uhrina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tehtiin varmaan satoja lastensuojeluilmoituksia, mutta koskaan ei otettu huostaan, vaikka aiheita kyllä olisi ollut. Ilmeisesti sujui koulussa liian hyvin, vaikka kyse oli siitä, että pakenin kotiolojani läksyihin yms. Parikymppisenä pakeneminen ei enää auttanut vaan mielenterveydelliset ongelmat vyöryivät päälle. Hoidosta piti tapella, tapella ja tapella. Nykyään olen kolmissakymmenissä ja takana on pitkä hoito, joka kyllä auttoi osaan asioista hyvinkin, mutta osaan ei. Opiskelin tutkinnon, mutta en jaksa enää tapella työpaikoista. Olen koko ikäni sinnittellyt jaksamiseni äärirajoilla enkä enää halua tehdä sitä. En jaksa tapella. En jaksa pelata mitään pelejä. Haluan vain käydä töissä, tulla kotiin, käydä harrastuksessa ja tulla kotiin ja elää rauhassa. En halua koko ajan taistella olemassaolostani.

Halaus sinulle!

Olen kokenut samantyylisiä juttuja, ja nyt neljäkymppisenä en jaksa enää vääntää perusasioista kuten terveydenhuollosta. Viimeksi keväällä eräs virkailija sanoi, että minua on kohdeltu väärin ja olen oikeutettu tekemään aiheesta valituksen- mutta en halunnut edes ajatella asiaa. Kun 25 vuotta on vääntänyt yhdestä jaksosta terapiaa, kahdesta kuntoutuskartoituksesta sekä oikeudesta edes olla olemassa, takki alkaa olla tyhjä.

Nuorempana halusin vain hoitoa, nyt haluan olla vain rauhassa. Viekää tuet jos on pakko, minua ei enää kiristetä tai juoksuteta.

Just tällaisia nämä sossulandian kasvatit ovat. Elämä on vääntämistä ja jaksamista ja tukia. Toivottavasti joskus tajuatte kupletin juonen. Minulla ei ollut mitään tuommoisia ongelmia, ei vääntämistä ja jaksamista, kun en joutunut mukaan sossun pyöritykseen. Traumoja on kanssa, mutta ne on hoidettu vähäisten läheisten (oikeastaan vain 1kpl tietää edes olleensa osallisena mun traumojen korjaamisessa) kesken ja itse ja lopputulos on, että olen ollut jo pitkään terve, työkykyinen, naimisissa ja lapset terveitä ja hyvinvoivia eikä mitään tarvetta kenenkään muka-tuelle. 

Et ehkä huomaa itse että sinulla on vielä paljon työstettävää.

EIkö Suomessa saa olla talousliberaali vai mitä tarkoitat?

Mikä näistä on kielletty tarkalleen ottaen:

kapitalismi

hyvätuloisuus

arvokonservatismi

pitkä avioliitto

lapsien saaminen

töissäkäynti

sosialismin kritiikki

julkisten palvelujen kritiikki

Vai tuliko tekstiini jokin yksittäinen sinua hiertävä sanavalinta, jonka perusteella näet, että tarvitsen jotakin "työstöä"? 

Sori, mutta olet vähän epäselvä kirjoittaja, siksi kysely. Itse yritän olla mahdollisimman selväsanainen netissä. 

Miksi kuvittelet Iltalehden tulkuttavan aivovuodosta ja syntyvyydestä? Ettei orjat vähenisi! Kotimainen varaton orja on niin kauan kiva kun tämä ei älyä hakeutua muualle.

Huhuu uhri! Lopeta toi vinkuna ja ala elää niin kuin miehen kuuluu. Mitä uskoa tommoinen on, joka ei maksa sulle mitään?

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta lupaavat helpottaa lasten pääsyä mt-palveluihin.

Sama asia, kuin kiristetään heikompiosaisten toimeentuloa ja "lohdutukseksi" myönnetään lisämäärärahoja leipäjonoihin.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin nämä narkkarien lapset pitäisi saada adoptoitavaksi toisiin perheisiin jo lapsena, jolloin vältyttäisiin kalliilta ja lapsen kehitystä häiritsevältä laitoshoidolta. Lapsella pitäisi olla oikeus päästä adoptoitavaksi toiseen perheeseen.

Lapsi pitäisi voida määrätä adoptioon vanhempien tahdosta riippumatta, jos molemmat vanhemmat käyttävät huumeita, eivätkä suostu säännöllisiin huumetesteihin ja niiden tulokset eivät ole negatiivisia. Ei voi olla oikeutta olla vanhempi, jos aiheuttaa lapselleen vain haittaa.

Psykoterapeutti totesi kun aikuisena menin terapiaan että laitosasuminen selvästi vaikutti negatiivisesti kasvuuni. : ( Minä en edes omasta syystä joutunut huostaanotettavaksi vaan vanhemman sekoilun takia, mutta minut sysättiin vain nopeasti laitokseen ja asiaa ei sitten sen kummemmin enää hoidettu. Sossut eivät edes halunneet miettiä mahdollisuutta sukulaisten luona asumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin nämä narkkarien lapset pitäisi saada adoptoitavaksi toisiin perheisiin jo lapsena, jolloin vältyttäisiin kalliilta ja lapsen kehitystä häiritsevältä laitoshoidolta. Lapsella pitäisi olla oikeus päästä adoptoitavaksi toiseen perheeseen.

Lapsi pitäisi voida määrätä adoptioon vanhempien tahdosta riippumatta, jos molemmat vanhemmat käyttävät huumeita, eivätkä suostu säännöllisiin huumetesteihin ja niiden tulokset eivät ole negatiivisia. Ei voi olla oikeutta olla vanhempi, jos aiheuttaa lapselleen vain haittaa.

Kiva idea kirjoitettuna, mutta mistä hankit tarpeeksi niitä tasapainoisia kunnollisia aikuisia, jotka ovat halukkaita adoptoimaan lapsia ja vieläpä todennäköisesti vanhempia kuin vastasyntyneitä?

Vierailija kirjoitti:

Ainoa saamani jälkihuolto oli kaupungin kämppä vuodeksi (sitten piti muuttaa toiseen) sekä vaihtuva tukihenkilö, joka vei kerran kuussa kahville.

T. Vanhempien alkoholismin takia aikoinaan huostaanotettu

Muistaakseni mulla oli sama juttu. Olin jälkihuollossa silloin kun se oli vielä 21 v. asti. En mä ainakaan muista että olisin mitään extratuloja saanut (niinkuin joku oletti aiemmassa kommentissa), vuokrankin maksoin itse, jotain 425 euroa kuussa. :D

Taas lyödään lyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa, että jälkihuolto on 25- vuotiaaksi asti. Riittäisi 21v.

Tuon ikäisenäkö sinä ja lapsesi ette enää millään tavalla tarvinneet vanhempianne, heidän seuraansa ja heidän apuaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa, että jälkihuolto on 25- vuotiaaksi asti. Riittäisi 21v.

Tuon ikäisenäkö sinä ja lapsesi ette enää millään tavalla tarvinneet vanhempianne, heidän seuraansa ja heidän apuaan?

Tuon ikäisenä vanhempani saivat viimeisen mahdollisuuden ruveta ihmisiksi ihmiselle, koska lapsiani en aikonut uhrata heidän sekoilulleen. 

Nuo eivät ymmärrä paljon mitään muutakaan.

Kaikki ne leikkaukset jota nyt vähävaraisimpaan ja sosiaalisista ongelmista eniten kärsiviin kohdistavat, tulevat kostautumaan yhteiskunnan muutoksena levottomammaksi. 

Mutta noillehan se on yks ja sama.

Vierailija kirjoitti:

Kristillisillä on halu puoltaa vain syntymättömiä lapsia, ne niin mukavasti eivät juuri tarvitse palveluita, se on niin helppoa. Muiden lasten kohdalla pätee, ettei kenellekään annteta enempää kuin jaksaa kantaa ja herran haltuun ja silleen. Ajatuksia ja rukouksia (ja oikeistolaista politiikkaa). Muiden kuin eläkeläisten ei kannata äänestää niitä.

Ihan hyvä, että lasten murhaamista joku haluaa suitsea.

Ja sitten tunteista faktoihin - Ylen tunteita herättävän, mutta ei faktoissa pysyvän kolumnin jälkeen.

"Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 25 vuodesta 23 vuoteen"

"Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön. Uudistuksessa varmistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä. Lastensuojeluviranomaisilla ja sijaishuoltoyksiköillä on oltava aidot mahdollisuudet ja riittävät toimivaltuudet tehdä työtään. Edistetään varhaista tukea, moniammatillista lapsiperhetyötä ja lastensuojelun avopalveluita painottavaa palvelurakennetta. Selvitetään vakavasti väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjun toimivuus. Velvoitetaan viranomaiset aktiiviseen yhteistyöhön sekä varmistetaan riittävä toimivalta ja keinovalikoima, jotta sijoitettu tai huostaanotettu kadonnut lapsi löydetään nopeasti ja saadaan palautettua."

"Yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa koordinoidaan lastensuojelulakiin tarvittavat, lapsia turvaavat lainsäädäntömuutokset, joilla alle rikosvastuuiän olevien lasten rikoskierre saadaan katkaistua. Selvitetään muiltakin osin tarve lisätoimille nuorten vakavan rikospolun katkaisemiseksi ja törkeän rikollisuuden torjumiseksi."

Vierailija kirjoitti:

Nuo eivät ymmärrä paljon mitään muutakaan.

Kaikki ne leikkaukset jota nyt vähävaraisimpaan ja sosiaalisista ongelmista eniten kärsiviin kohdistavat, tulevat kostautumaan yhteiskunnan muutoksena levottomammaksi. 

Mutta noillehan se on yks ja sama.

Kyllähän te suututte, kun uskotte kaikkea mitä nuo teille syöttää. Lukekaa se hallitusohjelma läpi, niin tulee teillekin vähän kritiikkiä tuohon aivopesuun.

Vierailija kirjoitti:

Mutta uusien gepardihattujen tarjonta etelässä vaatii leikkauksia, ei Suomen lapsilla ole niin väliksi.

Itse olisivat kiimassaan menossa sinne gepardejakin ampumaan veronmaksajien rahoilla.

Onneksi CITES tulee tässäkin vastaan.

Hyvä ystäväni oli aikoinaan jälkihuollossa. Sai kaiken välttämättömän jälkihuollon kautta, eikä siellä resursseja ollut aikuisuuteen tukemisessa juuri kuin sen rahan puolesta, kuten kodin hankinnoissa tms.

Totuus iski ystävälle päin naamaa, kun jälkihuolto aikuisiässä yhtäkkiä päättyikin ja piti pärjätä täysin itse. Joutui pikavippikierteeseen ja menetti luottotiedot melkein heti. Ei koulutusta ei työpaikkaa, mitään tavoitteita tai tukea jälkihuollolla ei ollut tarjota aikuistumisessa.

Ollaan tästä juteltu paljon hänen kanssaan ja itsekin on sanonut, ettei se jälkihuolto juuri eväitä elämään tarjonnut. Eikä ollut niitä turvallisia aikuisia omassa lähipiirissä, jotka olisivat neuvoneet tai auttaneet. Ystäväni on onneksi päässyt joten kuten jaloilleen vuosien ulosoton jälkeen, mutta ilman koulutusta on edelleen ja työttömänä pitkiä aikoja. Ollaan molemmat jo pitkälle kolmenkympin paremmalla puolella.

Sitä touhua sivusta seuranneena olin kyllä järkyttynyt, miten tuo jälkihuolto on toteutettu. Jos se jälkihuoltoaika olisikin tulevaisuudessa lyhyempi (kuten myös silloin, kun ystäväni jälkihuollossa oli), niin sitä enemmän sinne tarvitsisi sitä psykososiaalista tukea, jota ei huostaanotetut tai sijoitetut lapset saa omalta perheeltä aikuistuessaan. R

Pelkkä rahallinen tuki on pitkälti ihan yksi lysti, jos sitä ei opi käyttämään eikä ottamaan vastuuta elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ystäväni oli aikoinaan jälkihuollossa. Sai kaiken välttämättömän jälkihuollon kautta, eikä siellä resursseja ollut aikuisuuteen tukemisessa juuri kuin sen rahan puolesta, kuten kodin hankinnoissa tms.

Totuus iski ystävälle päin naamaa, kun jälkihuolto aikuisiässä yhtäkkiä päättyikin ja piti pärjätä täysin itse. Joutui pikavippikierteeseen ja menetti luottotiedot melkein heti. Ei koulutusta ei työpaikkaa, mitään tavoitteita tai tukea jälkihuollolla ei ollut tarjota aikuistumisessa.

Ollaan tästä juteltu paljon hänen kanssaan ja itsekin on sanonut, ettei se jälkihuolto juuri eväitä elämään tarjonnut. Eikä ollut niitä turvallisia aikuisia omassa lähipiirissä, jotka olisivat neuvoneet tai auttaneet. Ystäväni on onneksi päässyt joten kuten jaloilleen vuosien ulosoton jälkeen, mutta ilman koulutusta on edelleen ja työttömänä pitkiä aikoja. Ollaan molemmat jo pitkälle kolmenkympin paremmalla puolella.

Sitä touhua sivusta seuranneena olin kyllä järkyttynyt, miten tuo jälkihuolto on toteutettu. Jos se jälkihuoltoaika olisikin tulevaisuudessa lyhyempi (kuten myös silloin, kun ystäväni jälkihuollossa oli), niin sitä enemmän sinne tarvitsisi sitä psykososiaalista tukea, jota ei huostaanotetut tai sijoitetut lapset saa omalta perheeltä aikuistuessaan. R

Pelkkä rahallinen tuki on pitkälti ihan yksi lysti, jos sitä ei opi käyttämään eikä ottamaan vastuuta elämästään.

Olen kanssasi samaa mieltä ja tuo vastuuta kantavaksi ihmiseksi opettaminen pitäisi aloittaa jo paljon aikaisemmin kuin 23 vuotiaana.