Lue keskustelun säännöt.
Palstapsykologit! Mitä siitä seuraa lapselle, että on 10 kk iästä täydet päivät päiväkodissa?
19.06.2023 |
Tai vaikka vuoden ikäisestä saakka päiväkodissa. Aamulla aikaisin menee, ja joskus viiden kieppeillä sitten haetaan pois. Lähes koko hereilläoloaikansa, koska nukkumaan täytyy tietenkin mennä seiskalta, sillä aamulla on aikainen herätys päiväkotiin. Kesällä parin viikon loma. Koko lapsuus menee näin. Omia vanhempia näkee vain pari tuntia päivässä, nekin kiireisiä tunteja ruoanlaittoineen, lähtökiireineen, iltapuuhineen. Päiväkodissa aikuiset vaihtuu jatkuvasti.
Kiinnostaa mitä tällainen ajallisesti vähäinen kontakti omiin vanhempiin aiheuttaa pienelle lapselle. Ja ajallisesti vähäinen vuorovaikutus äidin ja isän kanssa. Ja se, että sitä kompensoimaan ei hoidossa ole pysyviä aikuisia lapsen elämässä vaan työntekijät vaihtuu usein. Miten lapsi oppii kiintymään? Mitä tämä aiheuttaa lapsen psyykkiselle kehitykselle? Millaisia lapsia tuolla tavalla tulee? Ja jatkossa sitten millaisiksi aikuisiksi kasvavat?
Luin lukiossa psykan kurssit, ja niiden perusteella lapsen kehityksessä tärkeintä oli paljon aikaa ja läsnäoloa äidin ja isän kanssa. Siksi kiinnostaa. Että entä kun nuo ei toteudu päivähoidon takia. Mitä käy?
Kommentit (156)
Voi olla tuurista kiinni. Vauvoilla sanottiin ennen olevan herkkyyskausia, en muista oliko 10 kk yksi sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
Vierailija kirjoitti:
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
Nyt on kouluista kesäloma. Oletko noin helvetin tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi seurata hyvää, tai sitten huonoa. Eipä sitä yksittäisen ihmisen kohdalla voi sanoa, millainen hänestä tulee.
Toivottavasti päiväkodissa on pysyvät ja hyvät hoitajat. Jos näin on, lapsella on asiat paremmin kuin monella muulla maailmassa. On kuitenkin maailman mittakaavalla aika etuoikeutettu ajatus, että työikäiset äidit pystyisivät olemaan vauvansa kanssa.
Minua kiinnostaa aloituksessa kuvaamani kuvion vaikutukset lapsen psyykkiseen kehitykseen. En niinkään ole kiinnostunut siitä, minkälainen tilanne on verrattuna johonkin kiinalaiseen hikipajaan tai vastaavaan maahan, jossa asiat on todella huonosti.
ApJuurihan se sinulle kerrottiin, ettei kuvion vaikutuksia tämän yksittäisen lapsen psyykkiseen kehitykseen pysty arvioimaan kukaan.
Meistä 1960-70-luvulla syntyneistä moni meni hoitoon jo kolmen kuukauden iässä, ja aika monenlaisia meistä tuli.
En minä hae vaikutuksia yksittäiseen lapseen X. Vaan yleisen tason tutkimustietoa aiheesta. Josta varmasti kaikki tietää, että on sitten yksittäisiä poikkeustapauksia suuntaan jos toiseenkin.
Ja en siis itse ole laittamassa lasta pienenä päiväkotiin, en kysy siksi.
Ap
Tavallisesta päivähoidosta tuskin on tutkimuksia, koska on maailmanlaajuisesti melko lailla normi että vuoden ikäinen on päivähoidossa. Sen sijaan on tutkittu kibbutsien lapsia. Kibbutsien lapset asuivat yksivuotiaasta alkaen lastentaloissa hoitajien kanssa ja näkivät vanhempiaan lähinnä viikonloppuisin. Tutkimus osoitti, että osalle lapsista tämä sopi vallan mainiosti, osalle ei. Haittoja olivat arkuus, tunneälyn kehittymättömyys ja kapea tunneskaala.
Vierailija kirjoitti:
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
En koeta. Miten niin?
Minua ihan aidosti kiinnostaa tämä aihe. Olen 39-vuotias nainen, ollut työelämässä jo kohta 15 vuotta, valmistumiseni jälkeen siis.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhde luodaan vauvavuonna. Jos ensimmäisen vuoden aikana lapsen tarpeisiin vastatataan ja hän saa ottaa kontaktia hoitajaansa, hän kasvaa ihan ok. Vanhempien työssäkäynti parantaa lapsen mahdollisuuksia elämässä muuten. Hän saa kuvan siitä, että normaalit ihmiset käyvät töissä, ansaitsevat itse rahansa ja kasvattavat siten lapsensa.
En halua avata tuota keskustelua päivähoidon vainutuksista ylipäätään.
Kiinnostaa ihan oikeasti vain tuo, että kun lapsi on jo vauvasta (10 kk) alkaen koko lapsuutensa pitkät päivät pois vanhempiensa JA muiden pysyvien aikuissuhteiden luota, niin mitä juuri se aiheuttaa.
Ap
Mietipä sitä, että suurimmassa osassa maailmaa ei ole yhtä pitkiä äitiysvapaita kuin Suomessa. Ovatko ne kaikki muun maailman lapset jotenkin erilaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi seurata hyvää, tai sitten huonoa. Eipä sitä yksittäisen ihmisen kohdalla voi sanoa, millainen hänestä tulee.
Toivottavasti päiväkodissa on pysyvät ja hyvät hoitajat. Jos näin on, lapsella on asiat paremmin kuin monella muulla maailmassa. On kuitenkin maailman mittakaavalla aika etuoikeutettu ajatus, että työikäiset äidit pystyisivät olemaan vauvansa kanssa.
Minua kiinnostaa aloituksessa kuvaamani kuvion vaikutukset lapsen psyykkiseen kehitykseen. En niinkään ole kiinnostunut siitä, minkälainen tilanne on verrattuna johonkin kiinalaiseen hikipajaan tai vastaavaan maahan, jossa asiat on todella huonosti.
ApJuurihan se sinulle kerrottiin, ettei kuvion vaikutuksia tämän yksittäisen lapsen psyykkiseen kehitykseen pysty arvioimaan kukaan.
Meistä 1960-70-luvulla syntyneistä moni meni hoitoon jo kolmen kuukauden iässä, ja aika monenlaisia meistä tuli.
En minä hae vaikutuksia yksittäiseen lapseen X. Vaan yleisen tason tutkimustietoa aiheesta. Josta varmasti kaikki tietää, että on sitten yksittäisiä poikkeustapauksia suuntaan jos toiseenkin.
Ja en siis itse ole laittamassa lasta pienenä päiväkotiin, en kysy siksi.
ApTavallisesta päivähoidosta tuskin on tutkimuksia, koska on maailmanlaajuisesti melko lailla normi että vuoden ikäinen on päivähoidossa. Sen sijaan on tutkittu kibbutsien lapsia. Kibbutsien lapset asuivat yksivuotiaasta alkaen lastentaloissa hoitajien kanssa ja näkivät vanhempiaan lähinnä viikonloppuisin. Tutkimus osoitti, että osalle lapsista tämä sopi vallan mainiosti, osalle ei. Haittoja olivat arkuus, tunneälyn kehittymättömyys ja kapea tunneskaala.
Hmm. Mutta niissä kibbutsin lastentaloissa oli varmaan pysyvät ja samat hoitajat koko ajan? Näin oletan. Eli lapset varmasti kiintyi vahvasti heihin. Mietin itse nyt sitä, että kun nykyään monessa päiväkodissa työntekijät vaihtuu koko ajan, niin lapsille ei pääse muodostumaan mitään pysyvämpää suhdetta päiväkodin aikuisiin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohdin myös, miten vanhemmat jaksavat?
Jaksavatko he pitkän työpäivän, mahdollisen työmatkaan kuluneen ajan, kauppareissun ja muun arjen säätämisen jälkeen laittaa lapsen tarpeet etusijalle, paikata päivän aikana lapselle syntynyttä läheisyydenkaipuuta, antaa jakamatonta huomiota ja validoida lapsen moninaisia tunteita?
Ehkä jotkut jaksaa ja homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
En koeta. Miten niin?
Minua ihan aidosti kiinnostaa tämä aihe. Olen 39-vuotias nainen, ollut työelämässä jo kohta 15 vuotta, valmistumiseni jälkeen siis.
Ap
Sinulle on nyt muutamasti kerrottu, ettei mikään tutkimus pysty antamaan tuohon yksiselitteistä vastausta. Vaikutus riippuu lapsen temperamentista, suhteesta vanhempiin, hoidon laadusta ja niin edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohdin myös, miten vanhemmat jaksavat?
Jaksavatko he pitkän työpäivän, mahdollisen työmatkaan kuluneen ajan, kauppareissun ja muun arjen säätämisen jälkeen laittaa lapsen tarpeet etusijalle, paikata päivän aikana lapselle syntynyttä läheisyydenkaipuuta, antaa jakamatonta huomiota ja validoida lapsen moninaisia tunteita?
Ehkä jotkut jaksaa ja homma toimii.
Kyllähän kaksi tuntia työpäivän jälkeen aina jaksaa. Noin pieni käy nukkumaan aikaisin. Vaikeampaa on jaksaa kotiäitinä antaa sitä jakamatonta huomiota aamusta iltaan useammalle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
En koeta. Miten niin?
Minua ihan aidosti kiinnostaa tämä aihe. Olen 39-vuotias nainen, ollut työelämässä jo kohta 15 vuotta, valmistumiseni jälkeen siis.
ApSinulle on nyt muutamasti kerrottu, ettei mikään tutkimus pysty antamaan tuohon yksiselitteistä vastausta. Vaikutus riippuu lapsen temperamentista, suhteesta vanhempiin, hoidon laadusta ja niin edelleen.
Et tainnut ymmärtää mitä yritin aloituksessani kysyä.
Juuri tuohan minua kiinnostaisi, että miten vaikutus riippuu temperamentista, minkä temperamenttityypin lapsille tulee millaisia vaikutuksia, miten suhde vanhempiin vaikuttaa tuossa kuviossa tarkemmin ottaen jne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi seurata hyvää, tai sitten huonoa. Eipä sitä yksittäisen ihmisen kohdalla voi sanoa, millainen hänestä tulee.
Toivottavasti päiväkodissa on pysyvät ja hyvät hoitajat. Jos näin on, lapsella on asiat paremmin kuin monella muulla maailmassa. On kuitenkin maailman mittakaavalla aika etuoikeutettu ajatus, että työikäiset äidit pystyisivät olemaan vauvansa kanssa.
Minua kiinnostaa aloituksessa kuvaamani kuvion vaikutukset lapsen psyykkiseen kehitykseen. En niinkään ole kiinnostunut siitä, minkälainen tilanne on verrattuna johonkin kiinalaiseen hikipajaan tai vastaavaan maahan, jossa asiat on todella huonosti.
ApJuurihan se sinulle kerrottiin, ettei kuvion vaikutuksia tämän yksittäisen lapsen psyykkiseen kehitykseen pysty arvioimaan kukaan.
Meistä 1960-70-luvulla syntyneistä moni meni hoitoon jo kolmen kuukauden iässä, ja aika monenlaisia meistä tuli.
En minä hae vaikutuksia yksittäiseen lapseen X. Vaan yleisen tason tutkimustietoa aiheesta. Josta varmasti kaikki tietää, että on sitten yksittäisiä poikkeustapauksia suuntaan jos toiseenkin.
Ja en siis itse ole laittamassa lasta pienenä päiväkotiin, en kysy siksi.
ApTavallisesta päivähoidosta tuskin on tutkimuksia, koska on maailmanlaajuisesti melko lailla normi että vuoden ikäinen on päivähoidossa. Sen sijaan on tutkittu kibbutsien lapsia. Kibbutsien lapset asuivat yksivuotiaasta alkaen lastentaloissa hoitajien kanssa ja näkivät vanhempiaan lähinnä viikonloppuisin. Tutkimus osoitti, että osalle lapsista tämä sopi vallan mainiosti, osalle ei. Haittoja olivat arkuus, tunneälyn kehittymättömyys ja kapea tunneskaala.
Hmm. Mutta niissä kibbutsin lastentaloissa oli varmaan pysyvät ja samat hoitajat koko ajan? Näin oletan. Eli lapset varmasti kiintyi vahvasti heihin. Mietin itse nyt sitä, että kun nykyään monessa päiväkodissa työntekijät vaihtuu koko ajan, niin lapsille ei pääse muodostumaan mitään pysyvämpää suhdetta päiväkodin aikuisiin.
Ap
Et kai nyt tosissasi väitä, että kibbutsien lastentaloissa, missä vieraat aikuiset tekevät kolmivuorotyötä hoitaen isoa lapsijoukkoa, lapsilla olisi jotenkin vakaammat kiintymyssuhteet kuin suomalaisessa ydinperheessä, missä herätään joka aamu oman perheen kanssa ja vietetään ilta sen saman perheen kanssa käyden päivällä päivähoidossa.
Alan epäillä että trollaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi seurata hyvää, tai sitten huonoa. Eipä sitä yksittäisen ihmisen kohdalla voi sanoa, millainen hänestä tulee.
Toivottavasti päiväkodissa on pysyvät ja hyvät hoitajat. Jos näin on, lapsella on asiat paremmin kuin monella muulla maailmassa. On kuitenkin maailman mittakaavalla aika etuoikeutettu ajatus, että työikäiset äidit pystyisivät olemaan vauvansa kanssa.
Minua kiinnostaa aloituksessa kuvaamani kuvion vaikutukset lapsen psyykkiseen kehitykseen. En niinkään ole kiinnostunut siitä, minkälainen tilanne on verrattuna johonkin kiinalaiseen hikipajaan tai vastaavaan maahan, jossa asiat on todella huonosti.
ApJuurihan se sinulle kerrottiin, ettei kuvion vaikutuksia tämän yksittäisen lapsen psyykkiseen kehitykseen pysty arvioimaan kukaan.
Meistä 1960-70-luvulla syntyneistä moni meni hoitoon jo kolmen kuukauden iässä, ja aika monenlaisia meistä tuli.
En minä hae vaikutuksia yksittäiseen lapseen X. Vaan yleisen tason tutkimustietoa aiheesta. Josta varmasti kaikki tietää, että on sitten yksittäisiä poikkeustapauksia suuntaan jos toiseenkin.
Ja en siis itse ole laittamassa lasta pienenä päiväkotiin, en kysy siksi.
ApTavallisesta päivähoidosta tuskin on tutkimuksia, koska on maailmanlaajuisesti melko lailla normi että vuoden ikäinen on päivähoidossa. Sen sijaan on tutkittu kibbutsien lapsia. Kibbutsien lapset asuivat yksivuotiaasta alkaen lastentaloissa hoitajien kanssa ja näkivät vanhempiaan lähinnä viikonloppuisin. Tutkimus osoitti, että osalle lapsista tämä sopi vallan mainiosti, osalle ei. Haittoja olivat arkuus, tunneälyn kehittymättömyys ja kapea tunneskaala.
Hmm. Mutta niissä kibbutsin lastentaloissa oli varmaan pysyvät ja samat hoitajat koko ajan? Näin oletan. Eli lapset varmasti kiintyi vahvasti heihin. Mietin itse nyt sitä, että kun nykyään monessa päiväkodissa työntekijät vaihtuu koko ajan, niin lapsille ei pääse muodostumaan mitään pysyvämpää suhdetta päiväkodin aikuisiin.
ApEt kai nyt tosissasi väitä, että kibbutsien lastentaloissa, missä vieraat aikuiset tekevät kolmivuorotyötä hoitaen isoa lapsijoukkoa, lapsilla olisi jotenkin vakaammat kiintymyssuhteet kuin suomalaisessa ydinperheessä, missä herätään joka aamu oman perheen kanssa ja vietetään ilta sen saman perheen kanssa käyden päivällä päivähoidossa.
Alan epäillä että trollaat.
Enhän minä nyt niin väittänyt. Luit väärin. Totesin vain, että kibbutsien lastentaloja ei varmaan voi oikein verrata Suomen nykymallisiin päiväkoteihin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin on vaikeuksia luetun ymmärtämisen kanssa 🤔
Monessa maassa noin tai vielä nuorempana, ja normaaleja ihmisiä kasvaa pääosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
En koeta. Miten niin?
Minua ihan aidosti kiinnostaa tämä aihe. Olen 39-vuotias nainen, ollut työelämässä jo kohta 15 vuotta, valmistumiseni jälkeen siis.
ApSinulle on nyt muutamasti kerrottu, ettei mikään tutkimus pysty antamaan tuohon yksiselitteistä vastausta. Vaikutus riippuu lapsen temperamentista, suhteesta vanhempiin, hoidon laadusta ja niin edelleen.
Et tainnut ymmärtää mitä yritin aloituksessani kysyä.
Juuri tuohan minua kiinnostaisi, että miten vaikutus riippuu temperamentista, minkä temperamenttityypin lapsille tulee millaisia vaikutuksia, miten suhde vanhempiin vaikuttaa tuossa kuviossa tarkemmin ottaen jne.
Ap
Riittäisikö sinulle vastaukseksi, että suurin osa lapsista pärjää oikein hyvin ja kasvaa reippaiksi koululaisiksi?
Siinä tulee kaverit varmasti aika nuorena tärkeiksi kun vanhempia tulee nähtyä yhtä vähän, kuin keskiverto 16-vuotias ja hoitajat on joka päivä vaihtuvia tuntemattomia tyyppejä
Päiväkoti on stressaava paikka. Siellä pitää väkisin sopeutua kaikkeen, ihmisiin joista ei pidä, jotka ei pidä sinusta, jatkuvasta metelistä, itselle epäsovivaan rytmiin, päiväuniin ja ruokailuihin, pitää olla reipas ja oppia, pitää olla sosiaalinen ja reilu, olla ystävä kaikkien kanssa, ei saa aikuisen jakamatonta huomiota koskaan....
Itse en muista aikaa kun olin päiväkodissa, mutta sen muistan kun olin perhepäivähoidossa, ja kyllä se oli perseestä. Pelkäsin perheen teinipoikia, ja sitä että se täti kuvittelee kun sen oma nuorin lapsi itkee että minä tein sille jotain, ja täti tulee huutamaan että mitä sinä kiusasit mun lasta... sitäkin nimittäin tapahtui. Oli pakko syödä kaikenmaailman silakkapihvejä, istutettiin pöydän ääressä kylmän ruuan ääressä, työnsin salaa sitten silakkapihvit vakosamettihuosujen taskuihin, ja piilottelin perunanpalat yksitellen roskikseen aina kun se täti kävi jossain pois keittiöstä. Jos vahingossa vähänkin pieraisi pakotti täti istumaan vessaan pöntölle vaikka ei ollut mitenkään hätä, olin kuitenkin jo 4-5-vuotias.
Pieni, ehkä parivuotias hoitolapsi puri mua yllättäen metsässä leikkiessa poskeen niin lujaa että poskessa oli pitkään kauheat hampaanjäljet, kaikki sen kakaran hampaat ringissä, koko posken ympäri. Sitten kerran kaaduin siellä metsässä ja itkin kun tuli kovaa kipeää polveen. Täti sanoi että ei siinä mitään ole, ole hiljaa. Äiti kotona ihmetteli kun oli haalari, housut ja sukkahousut viiltyneet rikki ja polvessa oli viiltohaava josta jäi ikuinen arpi, näkyy vieläkin yli 40 vuotta myöhemmin.
Joo, en ole omia lapsiani vienyt alle kolmevuotiaina hoitoon... Varsinkin kun nykyään meno on paljon pahempaa kun hoito ei ole enää leikkimistä vaan varhaiskasvatusta, ja tätien aika menee paperitöihin. Inkluusiosta puhumattakaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettaako ap saada vastausta johonkin koulutehtävään? Kerro vaan kysymys ja aine suoraan niin on helpompi vastata.
En koeta. Miten niin?
Minua ihan aidosti kiinnostaa tämä aihe. Olen 39-vuotias nainen, ollut työelämässä jo kohta 15 vuotta, valmistumiseni jälkeen siis.
ApSinulle on nyt muutamasti kerrottu, ettei mikään tutkimus pysty antamaan tuohon yksiselitteistä vastausta. Vaikutus riippuu lapsen temperamentista, suhteesta vanhempiin, hoidon laadusta ja niin edelleen.
Et tainnut ymmärtää mitä yritin aloituksessani kysyä.
Juuri tuohan minua kiinnostaisi, että miten vaikutus riippuu temperamentista, minkä temperamenttityypin lapsille tulee millaisia vaikutuksia, miten suhde vanhempiin vaikuttaa tuossa kuviossa tarkemmin ottaen jne.
ApRiittäisikö sinulle vastaukseksi, että suurin osa lapsista pärjää oikein hyvin ja kasvaa reippaiksi koululaisiksi?
Ei tuo ole mitään spesifiä tutkimustietoa aiheesta. Joten ei riitä ollenkaan. En ole täältä hakemassa mitään lässytystä että hyvin menee. Vaan olen aidosti kiinnostunut millä tavalla asia vaikuttaa ja miksi. Olen aidosti kiinnostunut tietämään ja ymmärtämään ilmiötä syvällisesti. Ajattelin, että täällä palstalla saattaisi olla lapsipsykologiaan perehtyneitä ihmisiä, jotka tietäisi aiheesta tarkemmin. Siksi otsikosSa kysyn asiaa palstapsykologeilta.
Ap
Petri Gerdt