Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Maatalouslomittajista huutava pula!
19.06.2023 |
Jos tunnette jonkun tai olette itse vastuullista ja vaihtelevaa työtä vailla, harkitkaa maatalouslomittajan työtä. Lomittaja mahdollistaa maatalousyrittäjälle hengähdystauon sitovasta työstään eläinten parissa. Vanhemmat lomittajat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, mutta uusia ei ole läheskään riittävästi tulossa. Nykyään lomittajan pitää hallita eläinten lisäksi monenlaisia koneita ja tekniikkaa. Esim lehmien lypsyn hoitaa nykyään yhä useammin robotti, ja lomittajan on osattava tulkita ja valvoa sen toimintaa. Kouluttautumismahdollisuuksia kannattaa kysyä suoraan lomituspalvelutoimistoista, töihin pääsee varmasti melkein suoraan vaikka aloittamalla oppisopimuksella. Mahdollistetaan ruoantuottajille lomat!
Kommentit (173)
Ja tämä auttaa...niin ketä?
https://www.verkkouutiset.fi/a/elainsuojelun-valvonta-kaipaa-ryhtiliike…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin mennä mutta koska olen normaali ihhminen niin seuraavana päivänä häkkikanat löytyy lähimetsistä elämässä elämäänsä, samoin siat porsaat lampaat, lehmät metsistä. Turkisvankieläimistä puhimattakaan tietenkään. Tehkää mitä haluatte mutta not on my watch!
Eli olet eläinrääkkääjä...jos kana on kasvanut ja elänyt häkissä, ei se juuri muualla selviä, eikä se myöskään ole villieläin. Mutta olisipa pienpedoilla juhlat...
Ja vähän sama pätee näihin muihinkin. En siis sano että on oikein pitää kanaa häkissä tms. mutta kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ja tietää jotain eläimistä.Tuo trollin kirjoittama kommentti on kirjoitettu siksi, että kaikki eläinsuojelijat saisivat huonon ja tyhmän maineen.
Viittaan siis tähän kommenttiin: "Voin mennä mutta koska olen normaali ihhminen niin seuraavana päivänä häkkikanat löytyy lähimetsistä elämässä elämäänsä, samoin siat porsaat lampaat, lehmät metsistä. Turkisvankieläimistä puhimattakaan tietenkään. Tehkää mitä haluatte mutta not on my watch!"
Ikävä kyllä tämä ei välttämättä ole edes trolli, toivottavasti kylläkin. Olen nimittäin törmännyt näin ajatteleviin tyyppeihin joissain keskusteluissa kun on puhuttu eläinten oikeuksista elää lajityypillistä elämää. Onneksi marginaali ryhmä.
Kannattaa huomioida, että alakouluikäiset (hyvää tarkoittavat) lapsetkin osallistuvat netissä eläinkeskusteluihin.
Kokemukseni on kylläkin tullut ihan muualla kuin netissä ja ihan jo aikuisilta. Mutta kuten sanottua, onneksi marginaalinen pieni ryhmä. Luonnonsuojelusta ja eläinten oikeuksista on monenlaista kiinnostujaa.
Tulen mielelläni. VAPAUTAN vankieläinorjat vapaaksi. Siitäs saatte pahat häijyt !!!
Vierailija kirjoitti:
Maatalousmaa köyhtyy jos kaikki ryhtyvät vegaaneiksi. Karjanlanta kuivikkeineen ja rehumoskineen on erinomaista maanparannusainetta ja laiduntavien nautojen sontaläjät ruokkii mm kuoriaisia ja kärpäsiä.
Ilman karjataloutta kiihtyisi myös luontokato ja maan eroosio.
Viljelykierrolla asiaa voidaan auttaa.
Pitäisi olla vain markkinat välikasveille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Nuoret ovat fiksuja. He eivät halua osallistua jatkuvaan, tahalliseen eläinrääkkäykseen, jota tuetaan meidän maksamistamme veroista.
Nämä nuoret kuitenkin syövät mielellään esim hampurilaisia.
Oikeasti fiksut nuoret syövät vain vegehampurilaisia.
No mitä se "vege" on? Maataloutta siihenkin tarvitaan, vaikka eläimiä ei.
Tosin kasvissyöjät monesti aloittavat uudelleen lihansyönnin, kun hoksaavat ferritiinin romahtavan kerta toisensa jälkeen. Paha aloittaa, jos lihaa ei ole.
Eli on helppo olla ton ton ton, jos se ei ole pakko. Mitäs jos onkin? Paluuta ei ole, vaikka tarve olisi.
Rauta vegaaniruoassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatalousmaa köyhtyy jos kaikki ryhtyvät vegaaneiksi. Karjanlanta kuivikkeineen ja rehumoskineen on erinomaista maanparannusainetta ja laiduntavien nautojen sontaläjät ruokkii mm kuoriaisia ja kärpäsiä.
Ilman karjataloutta kiihtyisi myös luontokato ja maan eroosio.Viljelykierrolla asiaa voidaan auttaa.
Pitäisi olla vain markkinat välikasveille.
Toki kun riittävästi subventoidaan, voidaanpari vuotta viidestä kasvattaa viherlannoitusnurmea...
Siihen on nykyinen tukipolitiikka menossa.
Vierailija kirjoitti:
Tukijussit saavat puolestani vaihtaa ammattia.
Ehdottomasti, dorka.
Kriisin tullen voit natustella tupakantumppejasi ja juoda varastoimaasi viinaa, kun me muut syömme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naudat järkyttävissä oloissa - neljästi palkittu isäntä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen
Eläinlääkäri teki tilalle toistakymmentä tarkastusta kuuden vuoden aikana. Isännälle annettiin toistuvia kehotuksia kunnostaa navettarakennus ja korjata ilmeiset puutteet nautojen hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Minusta eläinsuojelulain uudistus olisi se kiireellisempi toimenpide. Ja kulttuurin muuttaminen. Jos aloite tuohon tulisi tilallisilta itseltään, alan maine paranisi. Juuri eläimiin kohdistuva väkivalta on syy, miksi minulla ei ole yhtään sympatiaa maatalousyrittäjiä kohtaan. Olen nähnyt aika hirveitä asioita, mitä ei Valion mainoksissa ole. Keppien kanssa ajaminen on vielä tosi pientä.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta päättäjillä ei ole selvästikään tarpeeksi tahtoa siihen. Vaikeampi, mutta ehkä kaikista tärkein asia on juurikin tuo kulttuurin muutos. Eläimet pitäisi nähdä tuntevina olentoina eikä vain lihana tai maidontuottajana.
Olen sitä monesti ihmetellyt, miksi muut tuottajat ovat helposti huonompienkin tuottajien tukena. Sillä he vain tuovat esiin, että tukevat eläinten huonompaakin kohtelua. Jos tuottajat olisivat selvästi tuomitsemassa esimerkiksi kaikenlaisen väkivallan eläimiä kohtaan (ja myöntämässä sen esiintyvyyden), heidän maineensa tosiaan saattaisi parantua.
Olen myös nähnyt melko paljon nimenomaan nautojen ja erityisesti lypsylehmien kohtelua. Olen myös itse työntekijänä sortunut lehmien lyömiseen kepillä, jos ne eivät ole liikkuneet. Olen silti aina ollut hellimmästä päästä, mikä on surullista. Jotkut hakkaavat lehmiä surutta kaikilla voimillansa ja karjuvat. Osa potkii eläimiä päähän. Eikä se luultavasti ole edes pahimmasta päästä. Asialla ovat ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset.
Totta. Mutta ei Keskustaa kiinnosta eikä Persuja eikä taatusti KD:tä.
Yksi pahaa tekevä asia tiloilla on ns. navettakissojen kohtelu. Ei leikkauteta, eivät saa eläinlääkärin hoitoa, kohdellaan huonosti, tapetaan julmasti. Ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset tekevät tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soijan viljely on tulevaisuutta myös Suomessa
Soija on vehnän, riisin ja maissin jälkeen maailman neljänneksi viljellyin kasvi. Sitä tuotetaan vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia, josta suurin osa on peräisin Brasiliasta, Yhdysvalloista ja Argentiinasta. Eniten soijaa ostetaan vuosittain Kiinaan (noin 90 miljoonaa tonnia) ja Eurooppaan (noin 15 miljoonaa tonnia).
Suomessa soijapavun viljelyä on harjoitettu noin kymmenisen vuotta, lähinnä kokeilumielessä. Kiinnostus soijapapua kohtaan on kuitenkin kasvussa.
Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän mukaan vuonna 2017 sitä viljeltiin vain 2,5 hehtaarilla, mutta viime vuonna kokonaispinta-ala oli jo 14 hehtaaria. Viljelijöitä oli kymmenkunta.
Suomessa soijapavun viljelyä rajoittavat eniten sen pitkän kasvukauden ja pitkän yön vaatimukset. Sopivien lajikkeiden ja ilmaston lämpenemisen ansiosta muutaman kymmenen vuoden kuluttua soijapavun viljely voi kuitenkin olla jo täysin toisella tasolla. Ravinnerikkaana ja hyvänä valkuaislähteenä soija on mielenkiintoinen tulevaisuuden viljelykasvi rehukäytön lisäksi myös lautaselle korvaamaan lihaa.
Pitkä päivä ja lämpötila rajoittavat
Luonnonvarakeskus on tutkinut soijan viljelyä Suomessa jo viitisen vuotta, muun muassa osana ScenoProt-hanketta. Soijan viljelynäytteitä on haettu sekä viljelijöiden pelloilta että Luonnonvarakeskuksen, Luken, omilta koeruuduilta.
”Suurin haaste on pitkän kasvukauden ja lyhyen päivän vaatimukset. Ruotsista ja Virosta saadut lajikkeet ovat sopeutuneet pitkään päivään eli ovat ns. päiväneutraaleja”, kertoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo. Soijalajikkeet jaetaan tyypillisesti 13 luokkaan (000-X) viljelyalueensa perusteella. Ruotsalainen Fiskeby ja virolainen Laulema edustavat luokitusta 000 eli ovat aikaisimpia ja sietävät viileää ilmanalaa parhaiten.
”Viljelijöillä on ollut Suomessa soijaa muutamien hehtaarien alalla. Sadot ovat olleet keskimäärin 500–1 000 kiloa hehtaarilta.”
Pitkän kasvukauden vuoksi parhaat edellytykset onnistua soijan kanssa ovat tällä hetkellä Etelä-Suomen rannikkoalueilla.
”Jos haluaa ottaa riskin, soijaa voi kokeilla. Aina siitä ei välttämättä saa satoa.”
Ei kukaan kylvä tosissaan soijaa Suomessa, herneestä saa parhaimmillaan viisinkertaisen sadon, eikä soija edes kuulu tuettuihin valkuaiskasveihin.
Niin, jos käytettäisiin aika ja energia niihin paikkoihin, missä sitä oikeasti tarvitaan, niin miten kävisi.
Ihan sama mm. lastensuojelussa.
Tässä vielä linkki siihen, mitä voi olla. Ja kannattaa muistaa, että ihan tavallisesta koirasta/kissastakin voidaan se ilmoitus tehdä. Se on sitten virkaintoisiudesta kiinni se lopputulos.
https://www.maaseutumedia.fi/elainlaakarin-rikosilmoitus-saikaytti/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatalousmaa köyhtyy jos kaikki ryhtyvät vegaaneiksi. Karjanlanta kuivikkeineen ja rehumoskineen on erinomaista maanparannusainetta ja laiduntavien nautojen sontaläjät ruokkii mm kuoriaisia ja kärpäsiä.
Ilman karjataloutta kiihtyisi myös luontokato ja maan eroosio.Viljelykierrolla asiaa voidaan auttaa.
Pitäisi olla vain markkinat välikasveille.
Viljelykierrolla juu, mutta ei se maata paranna. Kun ei tule sitä paskaa ja muuta sinne peltoon. Viljelykiertoa käytetään jo muutenkin, muttei se auta eroosioon tai niihin kuoriaisiin ja kärpäsiin yms.
Vierailija kirjoitti:
Naudat järkyttävissä oloissa - neljästi palkittu isäntä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen
Eläinlääkäri teki tilalle toistakymmentä tarkastusta kuuden vuoden aikana. Isännälle annettiin toistuvia kehotuksia kunnostaa navettarakennus ja korjata ilmeiset puutteet nautojen hoidossa.
"Eläinsuojan lattialla oli kuitenkin monikymmensenttinen lantakerros ja naudoilla oli muodostunut lantapanssari eli pinttynyttä ulostetta nahkansa päällä.
Eläinlääkärin mukaan lantapanssari on eläimelle kivulloinen. Sontakerros estää ihoa hengittämästä ja pahimmillaan johtaa esimerkiksi hännän irtoamiseen, sairauksiin tai kuolemaan.
Lantapanssaria ei voi eläintä vaurioittamatta pestä tai harjata pois. Laidunkaudella se onneksi kuluu itsestään pois."
"Navettarakennus oli vaarassa romahtaa. Läänineläinlääkärin todistuksen mukaan palomestari kieltäytyi omaan turvallisuuteensa vedoten menemästä sisälle rakennukseen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämpötilan nousua tarvitaan vielä
Huippukuumana vuotena 2018 soija menestyi Suomessa hyvin, toisin kuin suosiotaan viime vuosina kasvattanut härkäpapu, mikä kärsi kuivuudesta ainakin savisilla maalajeilla. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa nämä kaksi olivatkin tasavertaisia sadontuottajia vuonna 2018.
”Jos meille tulee jatkossa kuumia kesiä, on tärkeää, että tarjolla on valkuaiskasvivaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin.”
Keskitalo muistuttaa, että uusien kasvilajien kanssa onnistuminen vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Jokaisesta kasvukaudesta opitaan aina jotain uutta seuraavaa vuotta varten.
”Sama tilanne oli silloinkin, kun maissi tuli Suomeen. Sitä kokeiltiin ensimmäisiä kertoja jo 1940-luvulla, mutta viljely ei onnistunut ollenkaan. Vähitellen on saatu uusia lajikkeita ja onnistuminen on parantunut. Myös ilmasto on lämmennyt suotuisammaksi.”
Keskitalo uskoo 50 vuoden päästä soijaa olevan viljelyssä hyvinkin paljon. Ilmastonmuutos voi tässä tapauksessa olla hyvä mahdollisuus, ei uhka.
”Jo kymmenen vuoden kulutta tilanne voi olla hyvin erilainen, jos lämpötilan nousua ei saada kuriin. Eikä se todennäköisesti hetkessä tapahdu. Ilmastonmuutos on kuitenkin arvaamaton, eikä vielä tiedetä, miten lämpötilan nousu kohtelee meitä. Ääriolosuhteita voi olla tulossa myös kylmyyden puolelta.”
Luke on selvittänyt ScenoProt-hankkeen puitteissa soijan viljelyä myös muovihuoneolosuhteissa, jossa kasvit kylvettiin suoraan maahan. Näyttäisi siltä, että vuorokauden keskilämpötilan nousu kahdella asteella tuplaisi satopotentiaalin. Tutkimuksessa haarukoitiin, millaisia satoja soija voisi tulevaisuudessa tuottaa.
”Jo pienikin lämpötilan nousu tekee hyvää. Toki kasvihuoneolosuhteissa on muitakin muuttujia, esimerkiksi kosteus oli normaaleihin kasvuolosuhteisiin nähden korkeampi.”
Paljon potentiaalia ja rajoituksia
Keskitalo näkee soijassa haasteista huolimatta paljon potentiaalia.
”En ajattele soijaa nyt eläinten rehuna, vaan nimenomaan kasvivalkuaisen lähteenä ihmisille. Tässä olisi loistava mahdollisuus esimerkiksi jollekin tilalle lähteä itse jatkojalostamaan soijasta valmiita kuluttajatuotteita.”
Maailmalla tällä hetkellä viljelyssä olevista soijalajikkeista noin 75 prosenttia on muuntogeenisiä lajikkeita, jotka kestävät glyfosaattia.
”Suomalaisella soijalla voisimme korvata soijan tuontia ja turvata sen, että kuluttajat saavat muuntogeenitöntä soijaa, jos sitä haluavat.”
Jonkin verran soijan viljelyinnokkuutta voi vielä hillitä viljelyteknisten asioiden lisäksi tukipolitiikka. Soijan voi ilmoittaa omana kasvina ja saada sille luonnonhaittakorvauksen, ympäristökorvauksen ja myös lohkokohtaisen korvauksen, jos on tehnyt tukiin edellyttävän toimenpiteen kuten lannan levityksen. Sen sijaan EU:n tuotantosidonnaista peltokasvipalkkiota ei tällä hetkellä soijalle makseta, toisin kuin valkuaiskasveista esimerkiksi härkäpavulle ja makea lupiinille.
Suomessa ei myöskään ole yhtään kasvinsuojeluainetta rekisteröitynä soijalle, mikä on ongelmallista etenkin rikkakasvitorjunnan näkökulmasta.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Katri Ala-Kleemola
Kuva: Heikki TuominenJaa juttu
https://kaytannonmaamies.fi/soijan-viljely-on-tulevaisuutta-myos-suomes…
Vaikka keskilämpötila olisi noussut, ei kasvukauden pituus välttämättä kasva.
Useana kesänä on ollut tukalan helteinen myöhäiskevät ja alkukesä, mutta alkukevät viileä, kylvöille ei ole päästy kovin aikaisin.
Tämä jos yhdistyy viileään ja kosteaan syksyyn, ei pitkän kasvukauden vaativa kasvi ehdi tuleentua tai se korjataan kyvin kosteana huonoissa olosuhteissa.
Myös Suomen pitkä valoisa aika vaikuttaa kasvukauteen. Usein hellejaksoina kasvu hidastuu, vaikka lämpösummaa kertyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatalousmaa köyhtyy jos kaikki ryhtyvät vegaaneiksi. Karjanlanta kuivikkeineen ja rehumoskineen on erinomaista maanparannusainetta ja laiduntavien nautojen sontaläjät ruokkii mm kuoriaisia ja kärpäsiä.
Ilman karjataloutta kiihtyisi myös luontokato ja maan eroosio.Viljelykierrolla asiaa voidaan auttaa.
Pitäisi olla vain markkinat välikasveille.
Apila, ja heinät on halpoja, ja hyviä välikasveja, rehun syöttää vaan naudoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soijan viljely on tulevaisuutta myös Suomessa
Soija on vehnän, riisin ja maissin jälkeen maailman neljänneksi viljellyin kasvi. Sitä tuotetaan vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia, josta suurin osa on peräisin Brasiliasta, Yhdysvalloista ja Argentiinasta. Eniten soijaa ostetaan vuosittain Kiinaan (noin 90 miljoonaa tonnia) ja Eurooppaan (noin 15 miljoonaa tonnia).
Suomessa soijapavun viljelyä on harjoitettu noin kymmenisen vuotta, lähinnä kokeilumielessä. Kiinnostus soijapapua kohtaan on kuitenkin kasvussa.
Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän mukaan vuonna 2017 sitä viljeltiin vain 2,5 hehtaarilla, mutta viime vuonna kokonaispinta-ala oli jo 14 hehtaaria. Viljelijöitä oli kymmenkunta.
Suomessa soijapavun viljelyä rajoittavat eniten sen pitkän kasvukauden ja pitkän yön vaatimukset. Sopivien lajikkeiden ja ilmaston lämpenemisen ansiosta muutaman kymmenen vuoden kuluttua soijapavun viljely voi kuitenkin olla jo täysin toisella tasolla. Ravinnerikkaana ja hyvänä valkuaislähteenä soija on mielenkiintoinen tulevaisuuden viljelykasvi rehukäytön lisäksi myös lautaselle korvaamaan lihaa.
Pitkä päivä ja lämpötila rajoittavat
Luonnonvarakeskus on tutkinut soijan viljelyä Suomessa jo viitisen vuotta, muun muassa osana ScenoProt-hanketta. Soijan viljelynäytteitä on haettu sekä viljelijöiden pelloilta että Luonnonvarakeskuksen, Luken, omilta koeruuduilta.
”Suurin haaste on pitkän kasvukauden ja lyhyen päivän vaatimukset. Ruotsista ja Virosta saadut lajikkeet ovat sopeutuneet pitkään päivään eli ovat ns. päiväneutraaleja”, kertoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo. Soijalajikkeet jaetaan tyypillisesti 13 luokkaan (000-X) viljelyalueensa perusteella. Ruotsalainen Fiskeby ja virolainen Laulema edustavat luokitusta 000 eli ovat aikaisimpia ja sietävät viileää ilmanalaa parhaiten.
”Viljelijöillä on ollut Suomessa soijaa muutamien hehtaarien alalla. Sadot ovat olleet keskimäärin 500–1 000 kiloa hehtaarilta.”
Pitkän kasvukauden vuoksi parhaat edellytykset onnistua soijan kanssa ovat tällä hetkellä Etelä-Suomen rannikkoalueilla.
”Jos haluaa ottaa riskin, soijaa voi kokeilla. Aina siitä ei välttämättä saa satoa.”
Ei kukaan kylvä tosissaan soijaa Suomessa, herneestä saa parhaimmillaan viisinkertaisen sadon, eikä soija edes kuulu tuettuihin valkuaiskasveihin.
"Soijan viljely on tulevaisuutta myös Suomessa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soijan viljely on tulevaisuutta myös Suomessa
Soija on vehnän, riisin ja maissin jälkeen maailman neljänneksi viljellyin kasvi. Sitä tuotetaan vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia, josta suurin osa on peräisin Brasiliasta, Yhdysvalloista ja Argentiinasta. Eniten soijaa ostetaan vuosittain Kiinaan (noin 90 miljoonaa tonnia) ja Eurooppaan (noin 15 miljoonaa tonnia).
Suomessa soijapavun viljelyä on harjoitettu noin kymmenisen vuotta, lähinnä kokeilumielessä. Kiinnostus soijapapua kohtaan on kuitenkin kasvussa.
Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän mukaan vuonna 2017 sitä viljeltiin vain 2,5 hehtaarilla, mutta viime vuonna kokonaispinta-ala oli jo 14 hehtaaria. Viljelijöitä oli kymmenkunta.
Suomessa soijapavun viljelyä rajoittavat eniten sen pitkän kasvukauden ja pitkän yön vaatimukset. Sopivien lajikkeiden ja ilmaston lämpenemisen ansiosta muutaman kymmenen vuoden kuluttua soijapavun viljely voi kuitenkin olla jo täysin toisella tasolla. Ravinnerikkaana ja hyvänä valkuaislähteenä soija on mielenkiintoinen tulevaisuuden viljelykasvi rehukäytön lisäksi myös lautaselle korvaamaan lihaa.
Pitkä päivä ja lämpötila rajoittavat
Luonnonvarakeskus on tutkinut soijan viljelyä Suomessa jo viitisen vuotta, muun muassa osana ScenoProt-hanketta. Soijan viljelynäytteitä on haettu sekä viljelijöiden pelloilta että Luonnonvarakeskuksen, Luken, omilta koeruuduilta.
”Suurin haaste on pitkän kasvukauden ja lyhyen päivän vaatimukset. Ruotsista ja Virosta saadut lajikkeet ovat sopeutuneet pitkään päivään eli ovat ns. päiväneutraaleja”, kertoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo. Soijalajikkeet jaetaan tyypillisesti 13 luokkaan (000-X) viljelyalueensa perusteella. Ruotsalainen Fiskeby ja virolainen Laulema edustavat luokitusta 000 eli ovat aikaisimpia ja sietävät viileää ilmanalaa parhaiten.
”Viljelijöillä on ollut Suomessa soijaa muutamien hehtaarien alalla. Sadot ovat olleet keskimäärin 500–1 000 kiloa hehtaarilta.”
Pitkän kasvukauden vuoksi parhaat edellytykset onnistua soijan kanssa ovat tällä hetkellä Etelä-Suomen rannikkoalueilla.
”Jos haluaa ottaa riskin, soijaa voi kokeilla. Aina siitä ei välttämättä saa satoa.”
Ei kukaan kylvä tosissaan soijaa Suomessa, herneestä saa parhaimmillaan viisinkertaisen sadon, eikä soija edes kuulu tuettuihin valkuaiskasveihin.
Soija on naudoille huonoa ravintoa. Liian vahvaa. Naudan pääravinto, ja myös halvin sellainen, on laadukkaasti säilötty säilörehunurmi. Sitä täydennetään sitten viljalla, kivennäisillä ja rypsillä/herneellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatalousmaa köyhtyy jos kaikki ryhtyvät vegaaneiksi. Karjanlanta kuivikkeineen ja rehumoskineen on erinomaista maanparannusainetta ja laiduntavien nautojen sontaläjät ruokkii mm kuoriaisia ja kärpäsiä.
Ilman karjataloutta kiihtyisi myös luontokato ja maan eroosio.Viljelykierrolla asiaa voidaan auttaa.
Pitäisi olla vain markkinat välikasveille.
Apila, ja heinät on halpoja, ja hyviä välikasveja, rehun syöttää vaan naudoille.
Mutta kun vegaanisessa maailmassa ei ole niitä nautoja.
Naiselle kovia syytteitä: Syyttäjän mukaan kymmeniä nautoja pidettiin homeen ja saastan keskellä
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naiselle-kovia-syytteita-syyttajan-…
Alue: Aihe vapaa
Animalian ja SEY:n kouluvierailijoita kannattaa kutsua kouluihin jakamaan oikeaa tietoa.