Lue keskustelun säännöt.
Maatalouslomittajista huutava pula!
19.06.2023 |
Jos tunnette jonkun tai olette itse vastuullista ja vaihtelevaa työtä vailla, harkitkaa maatalouslomittajan työtä. Lomittaja mahdollistaa maatalousyrittäjälle hengähdystauon sitovasta työstään eläinten parissa. Vanhemmat lomittajat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, mutta uusia ei ole läheskään riittävästi tulossa. Nykyään lomittajan pitää hallita eläinten lisäksi monenlaisia koneita ja tekniikkaa. Esim lehmien lypsyn hoitaa nykyään yhä useammin robotti, ja lomittajan on osattava tulkita ja valvoa sen toimintaa. Kouluttautumismahdollisuuksia kannattaa kysyä suoraan lomituspalvelutoimistoista, töihin pääsee varmasti melkein suoraan vaikka aloittamalla oppisopimuksella. Mahdollistetaan ruoantuottajille lomat!
Kommentit (173)
Hei, onko teillä maito- ja karjatilallisilla kilpailu siitä kenen lehmillä tai naudoilla on komioimmat lantapanssarit? Uutisten mukaan nimittäin vahvasti vaikuttaa siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Minusta eläinsuojelulain uudistus olisi se kiireellisempi toimenpide. Ja kulttuurin muuttaminen. Jos aloite tuohon tulisi tilallisilta itseltään, alan maine paranisi. Juuri eläimiin kohdistuva väkivalta on syy, miksi minulla ei ole yhtään sympatiaa maatalousyrittäjiä kohtaan. Olen nähnyt aika hirveitä asioita, mitä ei Valion mainoksissa ole. Keppien kanssa ajaminen on vielä tosi pientä.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta päättäjillä ei ole selvästikään tarpeeksi tahtoa siihen. Vaikeampi, mutta ehkä kaikista tärkein asia on juurikin tuo kulttuurin muutos. Eläimet pitäisi nähdä tuntevina olentoina eikä vain lihana tai maidontuottajana.
Olen sitä monesti ihmetellyt, miksi muut tuottajat ovat helposti huonompienkin tuottajien tukena. Sillä he vain tuovat esiin, että tukevat eläinten huonompaakin kohtelua. Jos tuottajat olisivat selvästi tuomitsemassa esimerkiksi kaikenlaisen väkivallan eläimiä kohtaan (ja myöntämässä sen esiintyvyyden), heidän maineensa tosiaan saattaisi parantua.
Olen myös nähnyt melko paljon nimenomaan nautojen ja erityisesti lypsylehmien kohtelua. Olen myös itse työntekijänä sortunut lehmien lyömiseen kepillä, jos ne eivät ole liikkuneet. Olen silti aina ollut hellimmästä päästä, mikä on surullista. Jotkut hakkaavat lehmiä surutta kaikilla voimillansa ja karjuvat. Osa potkii eläimiä päähän. Eikä se luultavasti ole edes pahimmasta päästä. Asialla ovat ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset.
Totta. Mutta ei Keskustaa kiinnosta eikä Persuja eikä taatusti KD:tä.
Yksi pahaa tekevä asia tiloilla on ns. navettakissojen kohtelu. Ei leikkauteta, eivät saa eläinlääkärin hoitoa, kohdellaan huonosti, tapetaan julmasti. Ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset tekevät tätä.
Kissojen tilanne on onneksi parantunut ainakin täällä päin. Ennen niitä ei tosiaan leikattu ja ylimääräiset pennut vain tapettiin. Nykyään ihmiset ovat ryhdistäytyneet ja leikkauttavat kissansa, joten ongelma on pienentynyt huomattavasti. Laadukas ruokinta ja eläinlääkärin hoitokin ovat lisääntyneet, mutta tekemistä riittää vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatalousmaa köyhtyy jos kaikki ryhtyvät vegaaneiksi. Karjanlanta kuivikkeineen ja rehumoskineen on erinomaista maanparannusainetta ja laiduntavien nautojen sontaläjät ruokkii mm kuoriaisia ja kärpäsiä.
Ilman karjataloutta kiihtyisi myös luontokato ja maan eroosio.Viljelykierrolla asiaa voidaan auttaa.
Pitäisi olla vain markkinat välikasveille.
Apila, ja heinät on halpoja, ja hyviä välikasveja, rehun syöttää vaan naudoille.
Mutta kun vegaanisessa maailmassa ei ole niitä nautoja.
Antaa nautojen laiduntaa, nehän elää vuosia, saa vaan jonkun elossapitotuen sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Minusta eläinsuojelulain uudistus olisi se kiireellisempi toimenpide. Ja kulttuurin muuttaminen. Jos aloite tuohon tulisi tilallisilta itseltään, alan maine paranisi. Juuri eläimiin kohdistuva väkivalta on syy, miksi minulla ei ole yhtään sympatiaa maatalousyrittäjiä kohtaan. Olen nähnyt aika hirveitä asioita, mitä ei Valion mainoksissa ole. Keppien kanssa ajaminen on vielä tosi pientä.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta päättäjillä ei ole selvästikään tarpeeksi tahtoa siihen. Vaikeampi, mutta ehkä kaikista tärkein asia on juurikin tuo kulttuurin muutos. Eläimet pitäisi nähdä tuntevina olentoina eikä vain lihana tai maidontuottajana.
Olen sitä monesti ihmetellyt, miksi muut tuottajat ovat helposti huonompienkin tuottajien tukena. Sillä he vain tuovat esiin, että tukevat eläinten huonompaakin kohtelua. Jos tuottajat olisivat selvästi tuomitsemassa esimerkiksi kaikenlaisen väkivallan eläimiä kohtaan (ja myöntämässä sen esiintyvyyden), heidän maineensa tosiaan saattaisi parantua.
Olen myös nähnyt melko paljon nimenomaan nautojen ja erityisesti lypsylehmien kohtelua. Olen myös itse työntekijänä sortunut lehmien lyömiseen kepillä, jos ne eivät ole liikkuneet. Olen silti aina ollut hellimmästä päästä, mikä on surullista. Jotkut hakkaavat lehmiä surutta kaikilla voimillansa ja karjuvat. Osa potkii eläimiä päähän. Eikä se luultavasti ole edes pahimmasta päästä. Asialla ovat ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset.
Totta. Mutta ei Keskustaa kiinnosta eikä Persuja eikä taatusti KD:tä.
Yksi pahaa tekevä asia tiloilla on ns. navettakissojen kohtelu. Ei leikkauteta, eivät saa eläinlääkärin hoitoa, kohdellaan huonosti, tapetaan julmasti. Ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset tekevät tätä.
Kissojen tilanne on onneksi parantunut ainakin täällä päin. Ennen niitä ei tosiaan leikattu ja ylimääräiset pennut vain tapettiin. Nykyään ihmiset ovat ryhdistäytyneet ja leikkauttavat kissansa, joten ongelma on pienentynyt huomattavasti. Laadukas ruokinta ja eläinlääkärin hoitokin ovat lisääntyneet, mutta tekemistä riittää vielä.
Yhdessä vaiheessa maalaiseläinlääkärit eivät kissoja juuri suostuneet katsomaan tai hoitamaan, kun tuotantoeläimiä oli paljon ja sitä myöten töitä. Nykyisin on asia muuttunut käsittääkseni.
Vierailija kirjoitti:
paljonko lomuittaja saa tuntipalkkaa???
Maatalouslomittajan palkka on yli 2000 € + kilometrikorvaukset toiselta tilakäynniltä + palvelusvuosilisät + vuorotyölisät + mahdolliset yötyölisät jos tilan kanssa sovitaan joistain töistä ja omistaja ei ole paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa hylätään vuodessa noin 20 000 kissaa – seuraukset tuhoisia: "Viettävät todella kurjaa kissan elämää"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-hylataan-vuodessa-noin-20-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Minusta eläinsuojelulain uudistus olisi se kiireellisempi toimenpide. Ja kulttuurin muuttaminen. Jos aloite tuohon tulisi tilallisilta itseltään, alan maine paranisi. Juuri eläimiin kohdistuva väkivalta on syy, miksi minulla ei ole yhtään sympatiaa maatalousyrittäjiä kohtaan. Olen nähnyt aika hirveitä asioita, mitä ei Valion mainoksissa ole. Keppien kanssa ajaminen on vielä tosi pientä.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta päättäjillä ei ole selvästikään tarpeeksi tahtoa siihen. Vaikeampi, mutta ehkä kaikista tärkein asia on juurikin tuo kulttuurin muutos. Eläimet pitäisi nähdä tuntevina olentoina eikä vain lihana tai maidontuottajana.
Olen sitä monesti ihmetellyt, miksi muut tuottajat ovat helposti huonompienkin tuottajien tukena. Sillä he vain tuovat esiin, että tukevat eläinten huonompaakin kohtelua. Jos tuottajat olisivat selvästi tuomitsemassa esimerkiksi kaikenlaisen väkivallan eläimiä kohtaan (ja myöntämässä sen esiintyvyyden), heidän maineensa tosiaan saattaisi parantua.
Olen myös nähnyt melko paljon nimenomaan nautojen ja erityisesti lypsylehmien kohtelua. Olen myös itse työntekijänä sortunut lehmien lyömiseen kepillä, jos ne eivät ole liikkuneet. Olen silti aina ollut hellimmästä päästä, mikä on surullista. Jotkut hakkaavat lehmiä surutta kaikilla voimillansa ja karjuvat. Osa potkii eläimiä päähän. Eikä se luultavasti ole edes pahimmasta päästä. Asialla ovat ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset.
Totta. Mutta ei Keskustaa kiinnosta eikä Persuja eikä taatusti KD:tä.
Yksi pahaa tekevä asia tiloilla on ns. navettakissojen kohtelu. Ei leikkauteta, eivät saa eläinlääkärin hoitoa, kohdellaan huonosti, tapetaan julmasti. Ns. ihan tavalliset mukavat ihmiset tekevät tätä.
Kissojen tilanne on onneksi parantunut ainakin täällä päin. Ennen niitä ei tosiaan leikattu ja ylimääräiset pennut vain tapettiin. Nykyään ihmiset ovat ryhdistäytyneet ja leikkauttavat kissansa, joten ongelma on pienentynyt huomattavasti. Laadukas ruokinta ja eläinlääkärin hoitokin ovat lisääntyneet, mutta tekemistä riittää vielä.
Yhdessä vaiheessa maalaiseläinlääkärit eivät kissoja juuri suostuneet katsomaan tai hoitamaan, kun tuotantoeläimiä oli paljon ja sitä myöten töitä. Nykyisin on asia muuttunut käsittääkseni.
Juu nykyään kunnaneläinlääkärit hoitavat ainakin täällä mielellään myös lemmikit.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa hylätään vuodessa noin 20 000 kissaa – seuraukset tuhoisia: "Viettävät todella kurjaa kissan elämää"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-hylataan-vuodessa-noin-20-…
Kyllä ongelmia vielä riittää. Ne ovat kuitenkin ainakin oman kokemukseni mukaan vähentyneet kissojen osalta. Ei kissalla vieläkään ole samaa arvoa kuin koiralla, mutta oikeaan suuntaan olla menossa. Ennen täälläkin oli naapuritaloissa leikkaamattomia kissoja ja pentuja riitti kaikille halukkaille ja ylikin. Kissat kulki vapaana ja kaikenlaisia kohtaloita ne sitten kokikin. Mutta nykyään leikattuja kissoja on huomattavasti enemmän ja pentuja on jo vaikeampi saada, hyvä niin. Myös kissojen ulkoilua vapaana on alettu rajoittaa, mutta sen kanssa on vielä tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin mennä mutta koska olen normaali ihhminen niin seuraavana päivänä häkkikanat löytyy lähimetsistä elämässä elämäänsä, samoin siat porsaat lampaat, lehmät metsistä. Turkisvankieläimistä puhimattakaan tietenkään. Tehkää mitä haluatte mutta not on my watch!
Kukaan oikea eläinten oikeuksien puolustaja ei vapauta tuotantoeläimiä metsään, mutta provohan tuo kommenttisi on.
Kukaan oikea eläinten oikeuksien puolustaja ei orjuuta eläimiä teolliseen maataloustuotantoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro miten sinä siirtäisit sonnin? 1000 kiloa tulee äkkiä päällesi jos et osoita kumpi määrää.
Minä siirrän sonnin ihan samalla tavalla kuin lehmän tai vasikan. Ilman huutoa tai lyömistä.
Nautojen kanssa on syytä varautua siihen, että eläimellä ns. naksahtaa päässä ja joudut pakenemaan tai puolustamaan itseäsi, mutta lähtökohtaisesti eläinten siirtely ja käsittely pitäisi onnistua ilman väkivaltaa ja mesoamista. Rauhallisella käsittelyllä tulee rauhallisia eläimiä. Aggressiivisia tai helposti hermostuvia ja arkoja yksilöitä ei tule käyttää jalostuksessa, koska luonne periytyy ainakin jonkin verran ja eläimet oppivat käytösmalleja toisiltaan.
Ei ole, soija vaatii geenimuuntelua johtuen kasvin kasvuvaatimuksista, herne, ja härkäpapu kehittyy myös samassa ajassa, ja viljelyvarmuus on moninkertainen soijaan verrattuna.