Lue keskustelun säännöt.
Maatalouslomittajista huutava pula!
19.06.2023 |
Jos tunnette jonkun tai olette itse vastuullista ja vaihtelevaa työtä vailla, harkitkaa maatalouslomittajan työtä. Lomittaja mahdollistaa maatalousyrittäjälle hengähdystauon sitovasta työstään eläinten parissa. Vanhemmat lomittajat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, mutta uusia ei ole läheskään riittävästi tulossa. Nykyään lomittajan pitää hallita eläinten lisäksi monenlaisia koneita ja tekniikkaa. Esim lehmien lypsyn hoitaa nykyään yhä useammin robotti, ja lomittajan on osattava tulkita ja valvoa sen toimintaa. Kouluttautumismahdollisuuksia kannattaa kysyä suoraan lomituspalvelutoimistoista, töihin pääsee varmasti melkein suoraan vaikka aloittamalla oppisopimuksella. Mahdollistetaan ruoantuottajille lomat!
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Navetoissa voisi olla myös videovalvonta. Miksi ei? Turvattaisiin näin eläinten asema. Lisäksi se eläinsuojelulain muuttaminen ja lomittajaongelman ratkaiseminen. Kaikki voittavat.
Kaikki tilalliset eivät hyväksyisi valvontaa. Osa tulee nytkin aseen kanssa vastaan kun eläinlääkäri tulee tarkastuskäynnille. Hyvä idea toki, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Vastustus olisi kovaa.
Jotain on kuitenkin pakko tehdä. Tuossa mittakaavassa eläinten kaltoinkohtelun pitää loppua. Tietysti kaikki voivat ruveta viljelemään härkistä mutta ei senkään markkinat niin isot ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tappouhkaukset kuin osa työtä
Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä on nuoria naisia. Osa on tehnyt työtään vasta muutamia vuosia. Tarkastuksia kodeissa ja tuotantotiloilla tehdään usein yksin.
Samaan aikaan niin lastensuojelua kuin poliisityötäkin tehdään aina pareittain.
Pienillä paikkakunnilla valvontaeläinlääkärit tunnetaan ja asiakas voi tulla vastaan vaikka kaupassa. Numerot ja nimet löytyvät netistä.
Suomessa on tällä hetkellä enintään 70 virkaa valvontaeläinlääkäreille.
Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia on vuosittain noin 6 500.
– Selkein ratkaisu eläinsuojelun ongelmiin olisi valvontaeläinlääkäreiden määrän lisääminen. Kun työtä tehtäisiin pareittain, tarkastuskäynnit ja niihin liittyvä hallinnollinen työ nopeutuisivat, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri toteaa.
Hän kertoo, että tappouhkauksia ja solvaamista on pidetty ikään kuin osana viranomaistyötä.
– Mutta kun vieraaseen kotiin tarkastuskäynnille menee 50-kiloinen nainen, kyse voi oikeasti olla hengenvaarasta. Ei sellaista voi pitää tavallisena osana työtä.
Kun eläimellä on hätä ja siitä tehdään ilmoitus, valvontaeläinlääkäri on se viranomainen, joka tarkastusta lähtee tekemään.
Ennen käyntiä tehdään riskiarvio: onko syytä epäillä, että tarkastuskäynnillä voisi käydä jotakin?
– Ihmisistä ei vain voi tietää. Vaikka kaksi ensimmäistä tarkastuskäyntiä olisikin sujunut hyvin, kolmannella kerralla voi tulla nyrkistä silmään. Näin on käynyt minullekin, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Navetoissa voisi olla myös videovalvonta. Miksi ei? Turvattaisiin näin eläinten asema. Lisäksi se eläinsuojelulain muuttaminen ja lomittajaongelman ratkaiseminen. Kaikki voittavat.
Siksi ei, koska yrittäjät ja työntekijät eivät halua niitä sinne. Eräs tilallinen sanoi kerran, että "Nyt tulis hyvää materiaalia eläinsuojelijoille, jos olis kamerat kuvaamassa." Kyseessä oli sonnien siirtäminen paikasta toiseen, johon liittyi huutaminen ja eläinten hakkaaminen.
Kerro miten sinä siirtäisit sonnin? 1000 kiloa tulee äkkiä päällesi jos et osoita kumpi määrää.
Kiinnostaisiko ketään katsoa niitä videoita, missä eläimiä rapsutellaan, hoivataan ja ruokitaan? Ei varmaan, oikein kieli pitkällä odotetaan milloin siellä tapahtuu jotain kamalaa että päästään syyllistämään.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huono palkka ja kun pitää olla auto niin sitä ei huonolla palkalla ylläpidetä.
Ei palkka säälittävän huono ole, mutta auto on oltava. Sille maksetaan kilometrikorvaukset kerran päivässä, toinen matka menee verovähennyksiin.
Karjatilan maatalouslomittajalla on työtä aamulla ja illalla, ja esimerkiksi meillä yhteensä 5 tuntia, koska tunnit on nyysitty minimiin varsinkin pienillä tiloilla.
Ei ole ihan helppo löytää lomittajaa, joka ajaa tänne aamulla 3 tunniksi ja illalla 2 tunniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomittaja harvoin on aamusta iltaan samalla tilalla. Aamulla käydään tunti pari yhdellä tilalla, sitten olisi keskellä päivää useampi tunti luppoaikaa ja illalla taas pariksi tunniksi hommiin johonkin useamman kymmenen kilometrin päähän. Oma auto on pakollinen.
Siis onhan lomittaja samalla tilalla, mutta työpäivä on kaksiosainen. Ajoittuu nimittäin eläinten aamu- ja iltaruokintaan ja muihin hoitotoimenpiteisiin. Työaika voi olla esim. 6-10 ja 16-19 ja se riippuu aina tilasta millä ollaan lomittamassa.
Tuo aamu- ja iltatyö johtaa siihen että käytännössä orientoidut työaikaan kuten esimerkissäsi 6-19. Palkka on mitä on ja pestin jälkeen voi olla pitkäkin tauko ettet pääse mihinkään töihin vähään aikaan. Nähty on. Toinen puoli asiassa on sitten nämä surkeaan jamaan joutuneet tilat kun säästetään siitä lomittajasta. Näitä tapauksia tuntuu olevan aina vain enemmän. Joku kuukausipalkkainen alueellinen lomitusrypäs voisi olla aiheellinen. En tiedä onko sellaisia jossain. Turvaisi eläinten oikeuksia hyvään elämään. Tämän voisi ottaa osaksi vaikka Sotea.
Eläinten oikeuksia turvaisi paljon nykyistä tiukempi valvonta, ei yrittäjien lomat. Pitää yrittäjän osata olla rääkkäämättä eläimiä, vaikka lomittajia ei ulkopuolinen järjestä.
Se on totta, että valvontaa pitäisi lisätä huomattavasti ja eläinsuojelulakia uudistaa, jotta epäkohtiin olisi helpompi puuttua. Eläintuotannossa myös tuntuu olevan normaalia ns. väkivallan kulttuuri, joka on ilmeisesti opittu toimintamalli. Lehmiä ajetaan lypsylle mm. keppien kanssa ja erityisesti eläinten siirrot ovat monesti melko väkivaltaisia. Mutta tilallisen väsyessä ylilyönnit ja laiminlyönnit myös lisääntyvät. Se ei ole oikein, mutta niin siinä monesti käy.
Navetoissa voisi olla myös videovalvonta. Miksi ei? Turvattaisiin näin eläinten asema. Lisäksi se eläinsuojelulain muuttaminen ja lomittajaongelman ratkaiseminen. Kaikki voittavat.
Milloin olet viimeksi käynyt navetassa? Suurimmassa osassa navetoita pyörii videovalvonta 24/7, on pyörinyt jo vuosikausia. Edelleenkään tilalliset ei ole eläinrääkkääjiä joitakin idiootti poikkeuksia lukuunottamatta.
Olen eri mutta ihan eilen olen viimeksi käynyt. Mutta mitä siitä videovalvonnasta on apua, jos niitä ei kukaan ulkopuolinen koskaan katso. Tässä tuskin tarkoitettiin sitä, kun tilan omistaja katsoo kamerasta, mitä lehmille kuuluu. Mielestäni aika moni tilallinen nimenomaan on eläinrääkkääjä, ehkä tahtomattaan ja tietämättään, mutta on kuitenkin. Mielestäni rääkkäystä on esimerkiksi lehmien pitäminen kytkettynä parressa suurimman osan vuodesta. Mitä se on, jos ei eläinrääkkäystä, että lehmä ei pääse moneen kuukauteen kävelemään? Ja kyllä, on olemassa pihattonavetat. Mutta kaikki Suomen navetat eivät edelleenkään ole niitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin nähdä sen ihmisen, joka ei räppää 500 kiloista sonnia kepillä silmille kun semmoinen päättää tulla kohti. Se ei ole neuvottelutilanne vaan kyseessä on henkeä uhkaava tilanne.
No sittenhän palkkojen pitäisi raketoida koska kysyntä ja tarjonta
Niinhän?
Tulkaa nyt joku markkinanero selvittää tää asia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukijussit saavat puolestani vaihtaa ammattia.
Mitäs sitten syötäisiin?
Ruokaa kyllä tulee pöytiimme ilman tukijussejakin. Eiköhän suurin osa syömästämme ravinnosta tule nytkin ulkomailta.
Ihanko totta? Sinä et käytä maitotuotteita, et lihaa, tuoretta kalaa etkä kananmunia, et hyvin paljon viljaa leivissä etkä muussakaan, et tuoreita vihanneksia. Mitä sinä syöt?
Vierailija kirjoitti:
Tukijussit saavat puolestani vaihtaa ammattia.
Mielellään.
Ostatko sinä sitten tilan ja tuotat tälle maalle ruuan ilman niitä tukia, joiden luulet olevan jotenkin ihmeellisiä?
Ymmärrätkö, että ilman tukia ei tule maataloudesta mitään? Tai tulee, mutta hinnat nousevat. Tällä hetkellä voittoa kun tekee pelkästään kauppias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 18000 lehmää kuoli räjähdyksessä texasilaisella karjatilalla
Texasissa räjähdyksestä syttynyt palo on selvästi tuhoisin karjatilapalo Yhdysvalloissa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009516157.html
R.I.P.
Jokaisen yksilön elämä on arvokas.
Vierailija kirjoitti:
Tappouhkaukset kuin osa työtä
Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä on nuoria naisia. Osa on tehnyt työtään vasta muutamia vuosia. Tarkastuksia kodeissa ja tuotantotiloilla tehdään usein yksin.
Samaan aikaan niin lastensuojelua kuin poliisityötäkin tehdään aina pareittain.
Pienillä paikkakunnilla valvontaeläinlääkärit tunnetaan ja asiakas voi tulla vastaan vaikka kaupassa. Numerot ja nimet löytyvät netistä.
Suomessa on tällä hetkellä enintään 70 virkaa valvontaeläinlääkäreille.
Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia on vuosittain noin 6 500.
– Selkein ratkaisu eläinsuojelun ongelmiin olisi valvontaeläinlääkäreiden määrän lisääminen. Kun työtä tehtäisiin pareittain, tarkastuskäynnit ja niihin liittyvä hallinnollinen työ nopeutuisivat, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri toteaa.
Hän kertoo, että tappouhkauksia ja solvaamista on pidetty ikään kuin osana viranomaistyötä.
– Mutta kun vieraaseen kotiin tarkastuskäynnille menee 50-kiloinen nainen, kyse voi oikeasti olla hengenvaarasta. Ei sellaista voi pitää tavallisena osana työtä.
Kun eläimellä on hätä ja siitä tehdään ilmoitus, valvontaeläinlääkäri on se viranomainen, joka tarkastusta lähtee tekemään.Ennen käyntiä tehdään riskiarvio: onko syytä epäillä, että tarkastuskäynnillä voisi käydä jotakin?
– Ihmisistä ei vain voi tietää. Vaikka kaksi ensimmäistä tarkastuskäyntiä olisikin sujunut hyvin, kolmannella kerralla voi tulla nyrkistä silmään. Näin on käynyt minullekin, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri kertoo.
Lakia täytyy muuttaa. Kyseessä voi olla monen sadan eläimen henki. Jos pahoinpitelet eläinlääkärin, tilanpito-oikeus eliniäksi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän palkkojen pitäisi raketoida koska kysyntä ja tarjonta
Niinhän?
Tulkaa nyt joku markkinanero selvittää tää asia
Kysytään voi olla mutta ei välttämättä haluja palkata. Kysytä ja todellinen tarve ei ole samoja asioita.
Nuoret ovat fiksuja. He eivät halua osallistua jatkuvaan, tahalliseen eläinrääkkäykseen, jota tuetaan meidän maksamistamme veroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläinten tehotuotannosta on luovuttava kokonaan. Tehotuotantotilat ovat käytännössä eläinten keskitysleirejä, myös meillä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin nähdä sen ihmisen, joka ei räppää 500 kiloista sonnia kepillä silmille kun semmoinen päättää tulla kohti. Se ei ole neuvottelutilanne vaan kyseessä on henkeä uhkaava tilanne.
Niin ja saat vähintään tuplata tuon painon jos kyse on täysikasvuisesta sonnista. Eläimet rakastaa rutiineja ja haluaa olla aina tutussa paikassa. Joskus niitä on kuitenkin pakko siirtää eri osastolle tms. Tilanne on ihmisille usein hengenvaarallinen ja se haluaan vaan hoitaa äkkiä pois alta niin että saadaan eläimet paikasta A paikkaan B. Kukaan ei niitä huvikseen jää hakkaamaan, ei varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Tappouhkaukset kuin osa työtä
Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä on nuoria naisia. Osa on tehnyt työtään vasta muutamia vuosia. Tarkastuksia kodeissa ja tuotantotiloilla tehdään usein yksin.
Samaan aikaan niin lastensuojelua kuin poliisityötäkin tehdään aina pareittain.
Pienillä paikkakunnilla valvontaeläinlääkärit tunnetaan ja asiakas voi tulla vastaan vaikka kaupassa. Numerot ja nimet löytyvät netistä.
Suomessa on tällä hetkellä enintään 70 virkaa valvontaeläinlääkäreille.
Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia on vuosittain noin 6 500.
– Selkein ratkaisu eläinsuojelun ongelmiin olisi valvontaeläinlääkäreiden määrän lisääminen. Kun työtä tehtäisiin pareittain, tarkastuskäynnit ja niihin liittyvä hallinnollinen työ nopeutuisivat, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri toteaa.
Hän kertoo, että tappouhkauksia ja solvaamista on pidetty ikään kuin osana viranomaistyötä.
– Mutta kun vieraaseen kotiin tarkastuskäynnille menee 50-kiloinen nainen, kyse voi oikeasti olla hengenvaarasta. Ei sellaista voi pitää tavallisena osana työtä.
Kun eläimellä on hätä ja siitä tehdään ilmoitus, valvontaeläinlääkäri on se viranomainen, joka tarkastusta lähtee tekemään.Ennen käyntiä tehdään riskiarvio: onko syytä epäillä, että tarkastuskäynnillä voisi käydä jotakin?
– Ihmisistä ei vain voi tietää. Vaikka kaksi ensimmäistä tarkastuskäyntiä olisikin sujunut hyvin, kolmannella kerralla voi tulla nyrkistä silmään. Näin on käynyt minullekin, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri kertoo.
Eikä tilannetta auta pätkääkään ne valvontaeläinlääkärit, jotka into piukena kyykyttävät osaa ihmisistä aivan turhaan. Milloin ei saa vesikuppia pestä, ellei ole jo vaihtokuppi nenän alla, milloin puuttuu parresta tmv. kuivike, kun juuri vedät vanhan pois. Kaivamalla kaivetaan ongelmia, joita ei oikeasti edes ole.
Osa näistä ihanista valvojista pilaa ihan itse maineensa ja aiheuttaa sillä vihaa ja ahdistusta, joka vaikeuttaa fiksunkin valvontaeläinlääkärin työtä.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Nuoret ovat fiksuja. He eivät halua osallistua jatkuvaan, tahalliseen eläinrääkkäykseen, jota tuetaan meidän maksamistamme veroista.
Nämä nuoret kuitenkin syövät mielellään esim hampurilaisia.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Nuoret ovat fiksuja. He eivät halua osallistua jatkuvaan, tahalliseen eläinrääkkäykseen, jota tuetaan meidän maksamistamme veroista.
Maalla nuoret kyllä osallistuu niihin maatalouden töihin. Aika vähän muualla on edes nuorille kouluttamattomille maalla töitä. He vain ei ole virallisesti maatalouslomittajia vaan tilojen työntekijöitä.
Siksi ei, koska yrittäjät ja työntekijät eivät halua niitä sinne. Eräs tilallinen sanoi kerran, että "Nyt tulis hyvää materiaalia eläinsuojelijoille, jos olis kamerat kuvaamassa." Kyseessä oli sonnien siirtäminen paikasta toiseen, johon liittyi huutaminen ja eläinten hakkaaminen.