Lue keskustelun säännöt.
Paljonko Suomessa oikeasti on niitä, jotka on ihan huvikseen työttömänä?
18.06.2023 |
Eli niitä, jotka voisi hyvin olla töissä ja voisi saada työn, mutta jotka ovat nyt vain valinneet mieluummin olla työttöminä.
Eli EI niitä, jotka on sen verran kremppasia tai vaikka masentuneita, että eivät pysty työhön, mutta eivät eläkkeellekään pääse. EI alkoholisteja tai vastaavia moniongelmaisia, joita kukaan ei edes halua palkata. EI myöskään niitä, jotka eivät paikkakunnallaan tai tunnin matkan päässä sieltä yksinkertaisesti vain voi saada työpaikkaa, koska töitä ei alueella ole.
Median ja poliitikkojen mielestä huvikseen työttömiä on massoittain. Suorastaan tulvii kelan luukusta sisään niin valtavissa määrin, että kelaan on jouduttu palkkaamaan lapiomiehiä sitä virtaa estämään.
Mutta mikä on totuus? Onko heitä enemmän kuin kourallinen?
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
En mieluusti lähde tappelemaan tällä palstalla siitä mikä on moraalisesti oikein, mutta onko tuo yksi kommentoija miettinyt kuinka uuvuttavaa ja kallista Esim. Rovaniemellä asuminen ja sieltä esim. Lohjalle tai Helsinkiin tai jumalauta Tampereelle töihin ajaminen tulee olemaan.
Kommentoija voisi itse hakea työpaikkaa mahdollisimman kaukaa suomesta ja koettaa ajaa työmatkat (jotka voivat kestää useita tunteja) edes takaisin itkemättä.
Moni on töissä eri maassakin. Jos on siis kunnia-asia elättää itsensä, niin usein mahdollisuuksia löytyy. Ei ole päivittäin pakko minnekään kauas ajella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos työ ei tuota yritykselle tulosta, niin miten pitkään tuota työtä pitäisi yrityksen tehdä?
Sehän riippuu ihan siitä, miten paljon yrittäjällä sattuu olemaan kavereita Business Finlandissa sun muissa veronmaksajien rahoja yksityistävissä instansseissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä voiko minua laskea tähän "huvikseen työttömänä" olevaan porukkaan. Siis realistisesti näitä ääripäätapauksia on varmasti ehkä parista kymmenestä pariin sataa kappaletta verrattuna siihen, että enemmistö suomalaisista on kuitenkin töissä. Olen sinnikkäästi lakin saamisen jälkeen hakenut töitä, pitänyt itsestäni huolta niin hyvin kuin pystyn. Perkele työnsaanti on haastavaa. Ei noi tuet mitenkään massiivisia ole.
Tällä hetkellä odotan vain tietoa siitä minne pääsisin opiskelemaan ensi syksyksi. Opiskelemaan pääseminen on päätavoitteeni.
Juuri näin. Ja se opiskelupaikka on ihan tuurista ja onnesta kiinni, kun hakijoita 5000 ja opiskelemaan otetaan 80.
Eikä siihen auta, oli kuinka ahkera, fiksu ja filmaattinen.
Ja missä tuollaisia sisäänpääsyprosentteja on? Meillä lähipiirin nuoria on päässyt halutuimmille aloille, ja siinä juuri auttaa tuo, että on ahkera, fiksu ja filmaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Siinä kunta on malliesimerkki miten käy jos valvonta pettää ja uskotaan vain palveluntuottajan sanaan.
Kuulostaa korruptoituneiden kunnallispoliitikkojen prototyypiltä.
Pitäisi varmaan perustaa joku yksityinen valvontapisnes näitä suitsimaan kun eihän nyt ainakaan julkista sektoria pidä paisuttaa. Maksettu oikeusvaltio, paras oikeusvaltio!
Vähintään 50 000. Luultavasti enemmän. Jokainen pitkäaikaistyötön on esimerkiksi työtön omasta tahdostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon. Ovat usein naisia, jotka ovat olleet pitkään kotona lasten kanssa ja kun lapset ovat jo koulussa, eivät enää sopeudu työelämän tahtiin ja vaatimuksiin. Sitä se pitkä kotona oleminen teettää. Tulee yllätyksenä se, että töiden päälle on vielä kaikki se sama työ kotona, mikä oli aikaisemminkin. Lisäksi aika lasten kanssa painottuu arki-iltoihin omien töiden ja kotitöiden päälle. Uupuvat, koska elämän vaatimukset kasvavat moninkertaisiksi aikaisempaan. Huokoisuus, johon aivot ovat tottuneet, häviää. Näitä on tuttavissani useita. En tiedä, mitä näille pitäisi tehdä, ehkä vain kaikin keinoin estää pitkä kotona lekoilu. Sitten on nuoret, jotka syrjäytyvät. Tähän pitäisi puuttua nykyistä paremmin. Ihan kaikille pitäisi saada ammatillinen koulutus. On laiminlyöntiä yhteiskunnan taholta jättää nuori ilman minkäänlaista opiskelupaikkaa. Opiskelupaikkavalintoja tulisi ohjata nykyistä paremmin aloille, joilla työllistyminen on varmaa. Tuota en ihan ymmärtänyt, että työpaikan sijainti tunnin ajomatkan päässä olisi joku peruste työttömyydelle. En tiedä, millaisiin välimatkoihin olet tottunut tai missä asut, mutta pääkaupunkiseudulla tuo on kyllä arkipäivää, eikä mikään peruste työttömäksi jäämiselle!
Kyllä juuri näin. Juuri juttelin kaverini kanssa, joka irtisanoutui töitä. Kyseessä siis naishenkilö, joka on tradenomi ja sai ihan ns. siistin sisätyön. Mutta kun työmatkaan menee 45min per suunta ja "vain" kolme päivää viikosta voi tehdä etänä. Työpäivien aikana ei saa omia asioita hoidettua ja on niin väsynyt töistä tullessaan, ettei jaksa lähteä enää salille. Eikä näe oikein tarpeeksi lapsiakaan. Bensa kuulemma maksaa ja työpaikalla rahaa menee 12e/pv lounaaseen. Omia eväitä ei kehtaa ottaa, koska "kaikki syö aina ulkona". Hän oli laskenut, että työtä tekemällä saa "muutaman satasen enemmän" ja ei maksa vaivaa. Kyllä piti hammasta purren kuunnella, että kun kolmen lapsen äiti on ollut nyt lähes 10v kotona ja sai ihan hyvän työpaikan, niin ei eipä oikein vain nappaa tuo työelämä. Ja uskon että juuri tällaisia on aika paljon.
Mutta tämähän on hyvä että irtisanoutui! Työantaja pääsi eroon työntekijästä, jota ei ilmeisesti hommat kiinostaneet, ja nyt joku työhaluinen työtön saa työpaikan ja töitä.
Kokonaisuutta en tiedä, mutta kaikki tuntemani työttömät on juuri noita lusmuja. Ei huvita, ei viitsi, ei kelpaa, liian vähän palkkaa, liian aikaisin pitää nousta jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja missä tuollaisia sisäänpääsyprosentteja on? Meillä lähipiirin nuoria on päässyt halutuimmille aloille, ja siinä juuri auttaa tuo, että on ahkera, fiksu ja filmaattinen.
Tai sitten siihen on auttanut se, että lähipiiri on täysin tietämätön sisäänpääsyprosenteista, mutta tietää kuitenkin juuri omien nuortensa päässeen halutuimmille aloille.
Ei varmasti ole montaa.
Itse olen ollut puoli vuotta työttömänä, kun sain joulukuussa yt:n myötä potkut toimistotyöstä. Kun olin ollut kuukauden työttömänä, työkkäristä alettiin jo vihjailla, että olen laiska. Vaativat hakemaan töitä ulkomailtakin. Miten voin muka lähteä täältä, kun minulla on asuntolaina niskassani ja sairas äiti hoidettavana? Sisaruksia kun ei minulla ole, joille jakaa osa vastuusta.
Olin jo ennen potkuja harkinnut kouluttautumista isännöitsijäksi, mutta mitään tukea en nyt työkkärin mukaan siihen tule saamaan. Päin vastoin tulee karenssi.
Olen tämän puolen vuoden aikana hakenut 73 työpaikkaa ja kahteen rekrykoulutukseen, en ole päässyt yhteenkään haastatteluun enkä tullut koulutuksiin valituksi. Ilemisesti olen jo liian vanha ja ylikoulutettu, 33 v. tradenomi. Tai sitten vaarallisessa iässä, kun pelätään että pykkään lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen varmaan tuntee ainakin yhden huvikseen työttömän. Sellaisen, joka ei vain jaksa hakea oikeita töitä, kun tuillakin pärjäilee. Tai joka on ollut töissä jonkin aikaa, mutta jättäytynyt sitten ihan muuten vain ansiosidonnaisen varaan, kun töissäkäynti on alkanut puuduttaa liikaa.
En tunne yhtäkään tuollaista työtöntä. Lähes kaikilla työttömillä jotka tunnen, on jotain henkisiä ongelmia. Masennusta, ahdistushäiriötä, tai ovat niin erakoituneita ja syrjäytyneitä etteivät uskalla astua ovesta ulos. Osa saattaa jopa haaveilla työpaikasta, mutta ovat niin eristäytyneitä ja psyykkisesti heikoissa kantimissa etteivät kykene enää itse sellaista saamaan, eivätkä selviä työelämässä.
Tunnen myös yhden joka on työttömänä usein, koska saa aina potkut joka paikasta impulsiivisen luonteensa tekia. Haluaisi kyllä tehdä töitä, mutta ne työpaikat ei vaan pysy.
Monet työkykyiset työttömät taas ovat työttömiä koska tarjolla olevat työpaikat ovat lähinnä myyntityötä (ei todellakaan sovi kaikille) tai sitten vaativat joskun tietyn koulutuksen.
Tunnen yhden työttömän joka oikeasti haluaa töihin, laittaa hakemuksia into pinkeänä, ja pettyy sitten kun häntä ei valittu taaskaan. Ja hänessä ei ole mitään vikaa joka selittäisi asian.
Itse lukeudun niihin jotka saavat töitä helposti, joskus jopa tekemättä itse yhtään mitään työllistymisen eteen. Jostain syystä ihmiset näkevät minussa jotain suurta potentiaalia, vaikka en kyllä ole sen kyvykkäämpi kuin muutkaan. Sisareni on samanlainen, saa lähes jokaisen työpaikan jota hakee. Voi olla että ihmisen olemus, tai naamakertoimet vaikuttavat enemmän loppujen lopuksi kun ne ansiot. Sen takia jotkut aina saavat töitä ja toiset eivät, lukuisista yrityksistä huolimatta.
Yllättävän paljon, katso nyt tätäkin porukkaa täällä palstalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti sairaat ovat eri asia kuin huvikseen työttömät. Sairaat pitäisi päästää sairaseläkkeelle ihan suosiolla.
Tiedän eräältä pikkkupaikkakunnalta useita 50+ miehiä, jotka eivät ole sairaita tai alkoholisoituneita, mutta työnteko ei vaan maistu. Yksi ainakin lopetti työnteon eron jälkeen, jottei tarvitsisi maksaa elatusmaksuja, toinen tekee pimeästi töitä raksoilla silloin tällöin ja kolmas tekee varastohommia talvet ja ryyppää kesät.
Kaikki siis työkykyisiä mutteivät -haluisia.
Vierailija kirjoitti:
Minua on harmittanut vuosikaudet yksi tuttu nainen, joka on ns.laitostunut. Hän on lähihoitaja, jolla on ollut 15 vuotta sitten erilaista selkävaivaa, muttei suostu leikkaukseen eikä harkitsemaan muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä.
Kynnys työnhaulle on kehittynyt niin korkeaksi, ettei vaan pysty hakemaan töitä eikä uudelleenkouluttautumaan. Elää tukien varassa kotirouvana, mies tienaa kohtuullisesti. Mökkeily ja koirat ovat tärkeintä maailmassa ja aika kivaa hänellä vaikuttaa olevan, kun ei tarvitse kuin hoitaa kotia ja harrastaa.
Miten on mahdollista elää vuosikaudet tukien varassa kotirouvana, jos miehellä kohtuullinen tulotaso?
Lain mukaan Suomessa kaikkien perheenjäsenten samassa taloudessa asuvien tulot huomioidaa tukia myöntäessä, jopa lasten lapsilisät ja isovanhempien synttärirahalahjat.
Vai luuletko vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni on työskennellyt etsivässä nuorisotyössä nyt useamman vuoden. Hän sanoo, että on todella paljon niitä nuoria, joiden mielestä heillä on oikeus olla tekemättä töitä ja chillailla vain, koska yhteiskunta mahdollistaa sen. Ja näiden nuorien määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja tulee kuulemma lisääntymään jatkossakin.
Suomessa on työikäisistä noin 690 000 muualla kuin eläkkeellä, töissä tai opiskelemassa. Tämän päälle vielä ne, jotka tekee satunnaisesti töitä, jolloin päästään ehkä miljoonaan vajaa työllistettyyn. Kun koko työvoiman potentiaalikoko on 2.7 miljoonaa, päästään lukuun, jossa 30% työpotentiaalista ei tee töitä.
Tästä joukosta varmasti osa ei ole työllistettävää materiaalia, eikä työpaikkojakaan ole kuin joku 200 000, mutta en näiden lukujen valossa näe kansantaloudellisesti työperäiselle massamaahanmuutolle matala palkka hommiin mitään järkeä.
Mutta kyllä, ihmisiä, jotka valitsevat olla työttömiä, on varmasti paljon ja ihmisiä, jotka ovat työttömiä oikeasti on vielä reilusti enemmän. Sellaisella tasolle mennään, ettei nykyisellään kansan talous mitenkään kannattele noin suurta elätettävien määrää. Toinen vaihtoehto on toki, että koko hyvinvointiyhteiskunta romutetaan lopullisesti ja lopetetaan kokonaan tuet. Jo nyt nähdään, että ulkomaille muutto kannattaa, jos töitä teet. Jopa Eestin kanssa olemme selvästi nykyään muuttotappiomaa.
Itse en tiedä yhtään. Ylipäätään mun 35 vuotiaan kaveripiiriin ei kuulu montaa työtöntä. Yksi pitkäaikaistyötön kaverini hoitaa vanhaa dementoitunutta isäänsä ja toinen opiskelee uutta ammattia. Kerrassaan kamalia ihmisiä siis.. Muka.
Olin sellainen nuorempana, mutta en enää. Haluaisin töihin, mutta mitäpä teet, kun olet 30v ilman mitään työkokemusta. Auttaako edes kouluttautuminen. Ehkä lähihoitajaksi, mutta olen aina ollut arka ja huono ihmisten kanssa. Nykyään myös häpeän usein itseäni ja pelkään joitain sos. tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon, katso nyt tätäkin porukkaa täällä palstalla
Tänne kirjottelijat, lueskelijat, nettisurfarit ja muut joutilaat huomioiden määrä on suuri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taatusti kukaan! Jokaisella työttömällä on omat painavat syynsä olla työtön: Joko vaikeuksia työnsaannissa, huonoa työhönohjausta ja neuvontaa TE-toimistolta tai muita ongelmia elämässä kuten päihdeongelmia tai terveyshuolia.
samoin voisi olla painavat syyt ottaa tuet pois
Niin, joo! Köyhien tappaminen: rikkaiden huvi!
Suomessa ei kukaan kuole nälkään. Marjat, sienet kalat ja muut luonnon antimet ovat jokaisen saatavilla. Kirkko ja monet järjestöt jakavat kassikaupalla ruokaa, jos nälkä olisi jokainen tekisi töitä. Moni taho on laskenut kuinka köllöttelemällä saa melkein saman rahan tililleen kuin työtä tehden, miksi vaivautua muutaman kympin vuoksi. Näin olen kuullut, mutta täytyisi kannustaa nuoria että työssäkäynti antaa myös paljon, leivän lisäksi.
Minä en pysty liikkumaan ja olen täysin yksin, joten yllä tummennetut väitteesi ovat vääriä.
Jos sinulla on puhelin jota voit käyttää, saat apua ja ruokaa kotiin kannettuna. Seurakunnat auttavat ja sosiaalipuoli opastaa puhelimessa, jos ei pysty liikkumaan.
Suomessa ei kukaan kuole nälkään, ei edes liikuntakyvytön. Kun terveille maksaminen lopetetaan näin ne jotka ovat todella avun tarpeessa saavat tarvisevansa avun heti eikä viiveellä.
Rupeat sättimään liikuntakyvytöntä! Miten vastenmielinen paska olet!
Kannattaa rauhoittua ettei tukehdu.
Tuleva hallitus on nimenomaan ilmoittanut, ettei heikkoja suinkaan jätetä oman onnensa nojaan. Ei kannata pelotella ihmisiä.
Eli miten nälkä auttaa jaksamaan? Käsittääkseni syöminen liittyy energiansaantiin, ja se liittyy jaksamiseen. Töiden haku on siis jotenkin tehokkaampaa kun nälkäänsä tärisevä henkilö painaa 40 kg ja on pyörtymäisillään, ja hiukset ja hampaat tippuu vitamiininpuutoksista? Varmaan tulee hyviä hakemuksia rustattua siinä tilassa, ja videohaastattelussa sitä vasta loistaakin!