Lukiot eriytyvät entistä voimakkaammin
Eliittilukioihin on entistä vaikeampi päästä ja rupulukiot ovat entistä huonompia. Erityisenä huomiona Vantaan kaikkien lukioiden keskiarvorajan painuminen alle kasin pl. Martsari, jossa sielläkin vain 8,17. Vantaa ilmeisesti kouluttaa myös Helsingin heikkotasoiset opiskelijat. Mielenkiintoista on myös miten Otaniemen lukio on ottanut Espoon lukioiden valtikan. Selvästi korkein keskiarvoraja huolimatta suuresta sisäänotosta. Miksihän Otaniemi on ohittanut edelliset kärkilukiot eli Etiksen ja Kunkun?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Svenska Yle uutisoi tänään miten kahteen ruotsinkieliseen lukioon vaadittiin huipputodistukset.
Ja jutusta selvisi että toiseen vaadittin 8,42 ja toiseen 8,66 tms. Hieman huvittavaa.
ei ainakaan Hgissä, missä????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Svenska Yle uutisoi tänään miten kahteen ruotsinkieliseen lukioon vaadittiin huipputodistukset.
Ja jutusta selvisi että toiseen vaadittin 8,42 ja toiseen 8,66 tms. Hieman huvittavaa.
ei ainakaan Hgissä, missä????
Kauniaisissa ja Turussa, Tölö gymnasium alin ka 7,17 Mattlidens fymnasium 7,31 Espoo IB 8,83 pist , Vantaa Helsinge gymnasium 7,38 Brändö Gymnasium yleislinja 8,17 urheilu 15,69 pist
Gymnasiet Lärkan 8,15, edellinen Kulosaaressa,
asian vierestä, The Enlish School 7,5 tai 10,13 pist
Eiköhän näille jossain kohtaa tehdä niin kuin Turussa muutama vuosi sitten, että ns. huonoimmat ja parhaat lukiot yhdistetään keskiarvorajojen tasaamiseksi.
Reilua, mennään keskiarvolla siihen mihin pääsee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja silti niistä kaikista saa samanarvoisen paperin.
Hyvässä lukiossa saa parempaa opetusta.
Korkean keskiarvorajan lukiossa lukiokaverit on kiinnostuneita tunneilla oppimisesta eikä häiriköinnistä.
Oma lapsi pääsi tänään Turun korkeimman keskiarvon lukiolinjalle... hän haki sinne a) kiinnostuksesta luma-aineisiin, b) oman kunnan olemattoman poikittaisliikenteen vuoksi ja c) kärsittyään 7 vuotta hikkarin maineesta ja opettajien opettamattomuudesta.
Tuolta voi suorittaa kursseja myös kaupungin muissa lukioissa, samoin niistä muista lukioista voi suorittaa tuolla. Tuolla linjalla (kuten muillakin linja-lukioilla) on etuna se, ettei tarvitse niitä pakollisia "täyteaineita" suorittaa niin paljon, vaan voi keskittyä enemmän tiettyihin aineisiin.
Sinällään Turun lukioissa nuo keskiarvorajat heittelee eri vuosina, kun haetaan sen alemman keskiarvon paikkaan, kun sinne on helpompi päästä ja sitten sen raja nouseekin ja sen ylemmän taas laskee. Erikoislinjoille haluavat ovat kyllä sitten oma lukunsa, niille on vaikea päästä.
Ei Hgin yli 9 ka:n lukioita helsinkiläiset täytä, vaan oppilaita tulee monista eri peruskouluista, Espoosta, Vantaalta, , radan varsilta, kauempaa ja lähempää,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja silti niistä kaikista saa samanarvoisen paperin.
Hyvässä lukiossa saa parempaa opetusta.
Korkean keskiarvorajan lukiossa lukiokaverit on kiinnostuneita tunneilla oppimisesta eikä häiriköinnistä.
Oma lapsi pääsi tänään Turun korkeimman keskiarvon lukiolinjalle... hän haki sinne a) kiinnostuksesta luma-aineisiin, b) oman kunnan olemattoman poikittaisliikenteen vuoksi ja c) kärsittyään 7 vuotta hikkarin maineesta ja opettajien opettamattomuudesta.
Tuolta voi suorittaa kursseja myös kaupungin muissa lukioissa, samoin niistä muista lukioista voi suorittaa tuolla. Tuolla linjalla (kuten muillakin linja-lukioilla) on etuna se, ettei tarvitse niitä pakollisia "täyteaineita" suorittaa niin paljon, vaan voi keskittyä enemmän tiettyihin aineisiin.
Sinällään Turun lukioissa nuo keskiarvorajat heittelee eri vuosina, kun haetaan sen alemman keskiarvon paikkaan, kun sinne on helpompi päästä ja sitten sen raja nouseekin ja sen ylemmän taas laskee. Erikoislinjoille haluavat ovat kyllä sitten oma lukunsa, niille on vaikea päästä.
täyteaineet? Pakolliset ja ne jotka tarvii tiettyyn paikkaan mihin hakee joko todistus tai pääsykoe.
Nousiaisten lukio huippulukio???
Kuninkaantien lukiosta kirjoitetaan parhaiten Espoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hgissä alle 8 ka lla pääsee mm Hgin Medialukio 7,25 Hgin yhteislyseo 7,50, Hgin uusi yk 7,58 Hgin kielikoulu yleislinja 7,62 englanti-suomi 7,79, kielet ja kansainvälisyys 8.00 nippanappa
Vuosaaren lukio yleislinja 7,67 musiikkilinja 11,5 ja teknologialinja 13,5 pist. Aurinkolahdessa tiedelinja vain oman koulun oppilaille ja teknologiakasvatus nk painotettu yläasteella kaikillem sen takia varmaan lukiossa tuo teknologialinja,
Vantaalla alle 8 lukioita suurin osa, paitsi Martinlaakson lumo yli 9
Ei ole mitään lukioita vain oman koulun oppilaille
Jos ei nyt pelkästään oman koulun oppilaille, niin kyllä ainakin Saksalaiseen kouluun on todella suuri kynnys tulla ulkopuolelta, kun lukio käydään saksaksi. Niillä, jotka ovat käyneet peruskoulun Saksalaisessa koulussa, on koko peruskoulun ajan ollut 6-7h viikossa saksaa. Hiljalleen muitakin aineita aletaan opettaa saksaksi, esim. viidennellä luokalla matematiikan opetuskieli vaihtuu saksaksi ja lyijykynät vaihtuvat tussikyniin. Yhdeksännellä luokalla suoritetaan kielitasokoe, joka on edellytyksenä opiskeluoikeuteen lukiossa.
Tuolta voi helposti lähteä suomenkieliseen lukioon ja kun itse kävin SYK:n, niin tuolta Saksalaisesta koulusta tuli Sykkiin muutama opiskelija, koska 'halusivat päästä helpommalla'. Mutta suomalaisesta peruskoulusta ei kyllä Deutsche Schulen voi mennä, ellei sitten ole jossain kohtaa asunut saksankielisessä maassa useampaa vuotta ja saanut kielitaidon sitä kautta.
Tässä ketjussa on keskitytty lähinnä noihin yleislukioihin, joihin mennään keskiarvolla, eikä niinkään ole keskusteltu painotuksista. Jos on lumapainotuksesta kiinnostunut ja miettii lukiovalintaa siltä pohjalta, kannattaa hieman katsoa miten koulujen oppilaat ovat edustettuina lukiolaisten kilpailuissa. Näitä ovat MAOLin Neljän tähden kisat (matematiikka, fysiikka, kemia ja Datatähti) sekä TEK:n ja Opinkirjon järjestämä TuKoKe (Tutki, kokeile ja kehitä).
Erityisesti TuKoKen suhteen taitaa koulujen välillä olla suuria eroja siinä, missä määrin tähän kisaan osallistutaan ja minkälaista ohjausta siihen on saatavilla. Jossain kouluissa on vahva TuKoKe-kulttuuri ja opettajat ovat kokeneita ohjaajia. Tuo on aika erilainen projekti muuhun lukiotyöskentelyyn verrattuna ja siinä oppii taitoja, joista on hyötyä jatko-opinnoissa. TuKoKe-työ tehdään toisaalta itseä kiinnostavasta aiheesta ja varmaan se oma kiinnostus ja uppoutuminen selittää sen, että finaalissa nähdään lukiolaisten sarjassa aivan huikean tasoisia töitä.
MAOLin kisat pohjautuvat yhteen aiheeseen, mutta niidenkin kisavalmennuksessa on mahdollisuus päästä syventämään omia taitojaan reippaasti lukion oppimäärien ulkopuolelle, jos kiinnostusta on. Datatähdestä mainittakoon, että siinä alkukilpailuun on mahdollista osallistua nimettömänä ja tehtävien tekemiseen on kaksi viikkoa aikaa. Siihen voi siis osallistua hyvin matalalla kynnyksellä kuka tahansa aiheesta kiinnostunut ja vain finalistien nimet julkaistaan.
Itse menin yläasteen jälkeen Ressun lukioon ja ero opiskelijoiden motivaatiossa oli huikea. Kiusaamista ei ollut ollenkaan ja koko uusi kaveripiiri oli motivoitunut opiskeluun, mikä vaikutti itseenikin ja kaikki yläasteen urpoilu jäi pois. Oli ehdottomasti oikea valinta mennä tähän lukioon. Nyt nämä samat ystävät ovat ministereitä, johtajia, lääkäreitä, juristeja yms. Mikä on pitänyt ystäväpiirin aikuisenakin mukavana.
Yhteishaku alkoi tänään. Meneekö lapsesi lukioon?
Otaniemen lukio v 2023 alin ka millä pääsi 9,25 Tapiolan lukio 8,75 Leppävaara 8.00 Matinkylä 8.50 Viherlaakso 7.45 , Kuninkaantien lukio 8.83 jne
Espoon yhteislyseo 7,50 Espoonlahden lukio 8,17 Etis 8,83 ,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Svenska Yle uutisoi tänään miten kahteen ruotsinkieliseen lukioon vaadittiin huipputodistukset.
Ja jutusta selvisi että toiseen vaadittin 8,42 ja toiseen 8,66 tms. Hieman huvittavaa.
ei ainakaan Hgissä, missä????
Alin ka millä pääsi
Helppohan se on hakea jos saa yläasteen opettajilta hyviä numeroita. Muiden on tyytyminen niihin kämäsiin rupulukioihin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on keskitytty lähinnä noihin yleislukioihin, joihin mennään keskiarvolla, eikä niinkään ole keskusteltu painotuksista. Jos on lumapainotuksesta kiinnostunut ja miettii lukiovalintaa siltä pohjalta, kannattaa hieman katsoa miten koulujen oppilaat ovat edustettuina lukiolaisten kilpailuissa. Näitä ovat MAOLin Neljän tähden kisat (matematiikka, fysiikka, kemia ja Datatähti) sekä TEK:n ja Opinkirjon järjestämä TuKoKe (Tutki, kokeile ja kehitä).
Erityisesti TuKoKen suhteen taitaa koulujen välillä olla suuria eroja siinä, missä määrin tähän kisaan osallistutaan ja minkälaista ohjausta siihen on saatavilla. Jossain kouluissa on vahva TuKoKe-kulttuuri ja opettajat ovat kokeneita ohjaajia. Tuo on aika erilainen projekti muuhun lukiotyöskentelyyn verrattuna ja siinä oppii taitoja, joista on hyötyä jatko-opinnoissa. TuKoKe-työ tehdään toisaalta itseä kiinnostavasta aiheesta ja varmaan se oma kiinnostus ja uppoutuminen selittää sen
V 2023 sai Otaniemen lukio eniten pitkän matematiikan 1000 euron stipendejä toistakymmentä.
Svenska Yle uutisoi tänään miten kahteen ruotsinkieliseen lukioon vaadittiin huipputodistukset.
Ja jutusta selvisi että toiseen vaadittin 8,42 ja toiseen 8,66 tms. Hieman huvittavaa.