Lukiot eriytyvät entistä voimakkaammin

Olin rupulukiossa ja kirjoitin rivin älliä. Omalla motivaatiolla oli enemmän tekemistä opintomenestyksen kanssa kuin opettajilla, joista osa ei aina vaivautunut edes tulemaan tunneille.

Miten se nykyään menee, kun oppivelvollisuus on 18-vuotiaaksi asti? Jos hakee vain "huippu"lukioihin niin eikö silloin ole pakko päästä johonkin niistä vai dumpataanko ei niin "huiput" jonnekin Itä-Helsinkiin ja Vantaalle minne he eivät ole edes hakeneet?

Ressun lukion alin ka 9,75  IB  9,17 Märsky  9,23   Sibelius lukio 9,33   Etu-Töölön lukio 8,5  Hellu  8,59 luonnontiedelinja  9,06  , Otaniemi 9,42   en löytänyt muita Espoon lukion alin ka rajoja, eikä yksityislukioita kuten SYK

Brändö gymnasium 8,54  Hgin kielilukio  yleilinja  7,92  kielet ja kansainvälisyys 8,17  englannin ja suomenkieli   8    Alppilan lukio 8,42   Konepajan lukio 7,08 (uusi ?) 

Vierailija kirjoitti:

Olin rupulukiossa ja kirjoitin rivin älliä. Omalla motivaatiolla oli enemmän tekemistä opintomenestyksen kanssa kuin opettajilla, joista osa ei aina vaivautunut edes tulemaan tunneille.

Eikai kukaan muuta ole väittänytkään. Hyvä oppilas kirjoittaa rivin älliä, vaikka tenttisi itsenäisesti koko lukion oppimäärän. Voisi tällöin pärjätä jopa paremmin, kun ei aikaa tuhlaannu tyhjänpäiväisyyksiin. Mutta lukio-opiskelu on ja antaa muutakin, ja siihen nämä paremmat lukiot tarjoaa paremmat mahdollisuudet.

Keskiarvorajat tuntuvat vähän laskeneen. Ehkä päättöarvioinnin kriteereitä noudatetaan joissakin kouluissa?

Ressuun ei kohta pääse, ellei ole ihan puhdasta kymppiriviä.

Osaako joku sanoa, montako opintopistettä on realistisesti mahdollista opiskella vuodessa? 

 

Suositus 60, mutta kursseja kertyy valtavasti, jos yhtään lukee lääkisaineita. 

Isoin osa eriytymisessä pk-seudulla tulee siitä, riittääkö opiskelijoiden kielitaito akateemiseen opiskeluun suomeksi. Monissa 7.08 lukioissa ei riitä. Oppilaat eivät pääse kursseista läpi, koska akateemisen tekstin lukeminen suomeksi ei onnistu.

Peruskoulun päättyessä ehdottomasti valtakunnalliset testit. Toisen koulun 7 on toisen koulun 9. Opettajat eivät tunne enää juuri kuin 9 ja 10-arvosanat. Överiksi on mennyt.

Lapsen koulussa 25% sai yli ysin keskiarvon. Arviointi aivan hanurista.

Toki ääripäät korostuvat ja sekä hyviä että heikkoja on enemmän, mutta arvosanoja saa aivan liian helposti.

Mikä selittää Otaniemen lukion valtavan suosion? Kyseessä kuitenkin muista eliittilukioista poiketen peräti 1000 oppilaan suurlukio.

Otaniemen maine? Uusi houkuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja silti niistä kaikista saa samanarvoisen paperin.

 

Hyvässä lukiossa saa parempaa opetusta.

 

Sanoisin että hyvässä lukiossa saa erilaista opetusta. Meillä esim. se historian opettaja sanoi usein päivän aiheesta että te tämän jo osaattekin tai voitte lukea kirjasta mutta nyt keskustellaan asiasta. Ja sitten keskusteltiin koko tunti niin että jouduttiin perustelmaan niitä näkemyksiämme ja heittelemään erilaisia ajatuksia siitä mistä mikäkin asia johtui tai mistä se kertoi. Tämä antoi aivan hirvittävän edun ylioppilaskirjoituksissa kun oli oppinut ajattelemaan ja perustelemaan pänttäämisen sijasta.

Heikommat koulut joutuvat enemmän keskittymään siihen ihan perusopetukseen eikä ehditä mennä syvemmälle.

En tykkäsi tuollaisesta opetuksesta ollenkaan. Ope pääsee helpommalla tuilla tavalla. 

Itse tykkään, että ope kertoo sitä asiaa, mitä kirjassa on ja tenttaa läksyjä. 

Olen ylioppilas Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä selittää Otaniemen lukion valtavan suosion? Kyseessä kuitenkin muista eliittilukioista poiketen peräti 1000 oppilaan suurlukio.

No varmaan hyvä saavutettavuus kun metroasema vieressä ja samoin pikaratikka kulkee siitä. Lisäksi voi käydä yliopiston kursseja ja innostavaa porukkaa paljon ympärillä, joten siinä on hyvä suunnitella tulevaisuutta.

Hellukin on siirtynyt hyvään paikkaan Kumpulan kampukselle uuteen rakennukseen. Jos vielä spora menis suoraan kampukselle tai metro etenkin, niin kyllä senkin suosio kasvais varmasti.

Mielestäni lukioihin haku päättötodistuksen keskiarvolla on hyvin sattumanvaraista. Pärstäkertoin ja opiskelijan persoonallisuus vaikuttaa tutkitusti arvosanoihin.

 

Oma lapseni esim 9,5 - 10- välillä lähes kaikki koearvosanat, mutta esitelmistä ja tutkielmista järjestäen 8. Näin todistuksen arvosanat olivat lähinnä ysejä. Kyselin tästä ihan suoraan opettajilta, ja useampi sanoi että arviointi perustuu n 40-50 prosenttisesti korarvosanaan ja 50-60 prosenttisesti esitelmään, tuntiaktiivisuuteen ym. Ainoastaan matematiikan ja ruotsin arvosanat perustuivat opettajan mukaan suoraan koemenestykseen. 

 

Tässä arvioidaan ihan selvästi oppilaan persoonallisuutta, ja ulospäinsuuntautunut ekstrovertti saa paremman arvosanan kuin introvertti. Mielestäni tämä uusi opetusuunnitelma, jossa arviointi on monimuotoista, eikä perustu  pääosin koemenestykseen, antaa opettajan määritellä pärstäkertoimen mukaan arvioinnit. Eräs opettaja jopa järjesti uusintakokeen koska suosikkioppilailla meni koe huonosti. Lapseni sai tästä vaikeasta kokeesta 10, todistuksessa on kuitenkin 9.

Toki on myös sellaisia kympin oppilaita, jotka oikeasti saavat kokeista kymppejä ja sen lisäksi ovat ulospäinsuuntautuneita, je ovat kymppinsä ansainneet. Mutta jännää on se, että ysejä tai jopa kaseja kokeista saaneet voivat muiden näyttöjen eli pärstäkertoimen vaikutuksesta saada kymppejä. 

Eihän  näillä muuten mitään väliä olekaan, mutta lukioihin pääsy määräytyy näiden mukaan eli sinänsä osin sattumanvaraisesti. 

 

Eri yläkouluissa voi myös olla täysin eri perusteet numeroille joten sekin lisää sattumanvaraisuuutta.

Jos oikeasti haluttaisiin pelkän osaamisen perusteella jakaa lukiopaikat, pitäisi järjestää pääsykokeet joiden perusteella paikat jaettaisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Palstalaisilla ajatuksia aiheesta? Jatkuuko Vantaan trendi jatkossakin? Mikä Otaniemessä on sellaista, että parhaat opiskelijat valitsevat juuri sen?

Otaniemessä opetetaan oikeita asioita eikä mitään w tun woketusta.

Itse kävin erään lukion jossa silloin päädyraja päälle ysin, ja monet opettajat surkeita myöskin kun katsoo miten pääsyrajat muuttuvat niin samassa lukiossa voi olla monen lähtötaso oppilaita ja samat opet niitä opettaa. Itse e suosittelisi isoja massalukiouta, monien ns eliittilukioiden etu on niiden pieni koko ja pienet opetusryhmät.

Kannattaa kysyä niiltä nuorilta itseltään miksi valitsevat tietyt lukiot. 

Oli uutta itsellenikin ne perustelut kun seurasin oman ysini valintaprosessia. Ja vaihtui moneen kertaan se listan ykkönen. Suurin syy oli koulun toiminta ja KOULURAKENNUS. :D 

Mutta nuo mainitut pk-seudun huippulukiot oli hänellekin "päivänselvät" vaihtoehdot, itse en niistä ennen tiennyt mitään, muualta kun olen. 

Oma lapsi haki myös vain lukioihin, joissa on upouudet koulurakennukset. Otaniemen tilat houkuttaa ja se, että sinne menee metro ovelle melkein. Eli sijainti ja puitteet vetää. 

Hyvät oppilaat haluaa vältellä myös häiriköitä. Joten menevät niin hyvää kuin mahdollista. Älykkyys korreloi tunneälyn kanssa myös. Toki poikkeuksia molemmin puolin.