Lukiot eriytyvät entistä voimakkaammin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja silti niistä kaikista saa samanarvoisen paperin.

Saa mutta seura tekee helposti kaltaisekseen. Miedän kahdesta lapsesta toinen meni paikalliseen lukioon ja toinen lähti Helsinkiin "huippulukioon". Molemmilla keskiarvo yläkoulun lopussa reippaasti yli ysin.

Se tavallisen lukion käynyt hengaili siellä kaverien kanssa ja viihtyi kyllä sinällään hyvin kun oli kuulemma niin rento ilmapiiri. No se ylioppilastodistus oli sitten C-tasoa. Toinen huippulukoon mennyt taas rupesi opiskelemaan tavoitteellisesti kun muutkin kaverit niin tekivät ja kirjoitti rivin älliä.

Ei tarvinne kertoa kummalla pohjalla oli helpompi hakea jatko-opintoihin.

Eihän tuolla ole mitään tekemistä opetuksen kanssa. Siinä oli ainoastaan se ero, että toisella lapsella ei ollut kavereita joiden kanssa hengata, kun muut opiskelivat

Ja jos hakee aitten eroja mielenterveyksiin verraten, veikkaan, että toisessa n-istä lukioistaboli huomattavasti enemmän mielenterveyspalveluiden köyttäviä (koulunkuraattori, psykologi), uupumusta ja syömishäiriöitä

Kumpi nyt sitten on parempi paikka ja kelle

Ei ole mitenkään selvää, että kaverit ja mielenterveysongelmat menevät noinpäin. Monella kympin oppilaalla on nimenomaan se kokemus, että peruskoulussa ei päässyt mukaan porukoihin, kun taas lukiossa kavereita riitti, kun ei enää ollut se kaikkien muiden hyljeksimä hikari.

Joo, oma lapsenikin oli eliittilukiossa ja on käynyt lukion jälkeen terapiassa. Mutta eivät ne terapiaa vaatineet ongelmat olleet peräisin lukioajalta, vaan sitä edeltävältä ajalta peruskoulusta. Lukio oli päinvastoin korjaava kokemus, mutta ei ihan riittänyt kumoamaan sitä edeltävää yhdeksää vuotta.

Hyvä että Suomessa on eliittilukioita.

Laitoin lapseni niihin.

Vierailija kirjoitti:

Kirkkonummella aina vaan sama lukio on vikojen joukossa, ollut jo yli 20 vuotta (ja välillä myös maan huonoimpien joukossa). Rehtorilla on aina selitys asiaan. Kuitenkin tuo alue on ollut aina sellainen, että huono-osaiset asuvat siellä...

Kirkkonummi on landea pk-seudussa kiinni. Jokainen nuori jolla on rahkeita lähteä Kirkkonummelta pois, lähtee Espooseen tai Helsinkiin lukioon. Harmillista silti että kunnassa ei olla kyetty kunnianhimoisempaan. Käsittääkseni Porkkalan ja Masalan lukioiden yhdistäminen on vienyt tilannetta vain heikompaan suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja silti niistä kaikista saa samanarvoisen paperin.

Saa mutta seura tekee helposti kaltaisekseen. Miedän kahdesta lapsesta toinen meni paikalliseen lukioon ja toinen lähti Helsinkiin "huippulukioon". Molemmilla keskiarvo yläkoulun lopussa reippaasti yli ysin.

Se tavallisen lukion käynyt hengaili siellä kaverien kanssa ja viihtyi kyllä sinällään hyvin kun oli kuulemma niin rento ilmapiiri. No se ylioppilastodistus oli sitten C-tasoa. Toinen huippulukoon mennyt taas rupesi opiskelemaan tavoitteellisesti kun muutkin kaverit niin tekivät ja kirjoitti rivin älliä.

Ei tarvinne kertoa kummalla pohjalla oli helpompi hakea jatko-opintoihin.

Eihän tuolla ole mitään tekemistä opetuksen kanssa. Siinä oli ainoastaan se ero, että toisella lapsella ei ollut kavereita joiden kanssa hengata, kun muut opiskelivat

Ja jos hakee aitten eroja mielenterveyksiin verraten, veikkaan, että toisessa n-istä lukioistaboli huomattavasti enemmän mielenterveyspalveluiden köyttäviä (koulunkuraattori, psykologi), uupumusta ja syömishäiriöitä

Kumpi nyt sitten on parempi paikka ja kelle

Ei ole mitenkään selvää, että kaverit ja mielenterveysongelmat menevät noinpäin. Monella kympin oppilaalla on nimenomaan se kokemus, että peruskoulussa ei päässyt mukaan porukoihin, kun taas lukiossa kavereita riitti, kun ei enää ollut se kaikkien muiden hyljeksimä hikari.

Joo, oma lapsenikin oli eliittilukiossa ja on käynyt lukion jälkeen terapiassa. Mutta eivät ne terapiaa vaatineet ongelmat olleet peräisin lukioajalta, vaan sitä edeltävältä ajalta peruskoulusta. Lukio oli päinvastoin korjaava kokemus, mutta ei ihan riittänyt kumoamaan sitä edeltävää yhdeksää vuotta.

On tärkeää, että suomessa on eliittilukioita.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että Suomessa on eliittilukioita.

Laitoin lapseni niihin.

Eikö lapsesi osannut itse sinne hakea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiot alin ka millä pääsi, Ressun lukio  9,69   Hgin norssi  9,67,   Kulosaaren yk  9,61  Martinlaakson lukio luonnontiedelinja 9,47 Ressun lukio IB  9,42  2022  9,17 

Otaniemen lukio Espoo  9,25  2022  8,92   Sibelius lukio  9,25   Viikki 9,08  v 2022  9,62  Märsky 9  v 2022  8,85

Apollon yk desingn linja 9,58  v 2022  9,17   yleislinja  7,42 

Etis Espoo yleislinja  8,83  IB  8,73

ei ole kaikkia vielä ilmoitettu

Kaikki löytyy Hesarista.

missä esim. Oulunkylä??

Jutussa on hakutoiminto. Hae sieltä.

Otaniemi on mennyt Espoossa Etiksen ohi myös siksi, että Otaniemen lukio on metroaseman vieressä. Monesta paikasta on siksi nopeampaa kulkea sinne kuin Etikseen.

Toki myös Aalto-yliopiston läheisyys ja erikoislukiolinjat houkuttelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista hajontaa on keskiarvoissa, se on selvä.
Ressun keskiarvoraja korkein mitä ollut koskaan eli 9,69.

Omani sinne hakiessa se oli 9,42, pääsi silloin ja olisi päässyt nytkin. He jotka haluavat lähilukiopiirin ulkopuolelle ja ehkäpä hieman parempaa opetusta, ja työrauhaa, hakeutuvat noihin Hgin huippulukioihin.

Nuo alkavat olla jo niin poskettomia rajoja että alkaa ihmetellä saako kukaan niitä ihan vain omilla ansioillaan vai antavatko monet opettajat vielä vähän "lisää" kun tietävät oppilaan hakevan näihin huippulukioihin?

Itse muistan kun oma lapsi haki aikaan Ressuun niin yksi opettaja tuli kevätjuhlassa sanomaan että "olisin minä sinulle kympin antanut jos olisin tiennyt minne haet". No onneksi ei jäänyt siitä kiinni.

Tietenkin saa. Mun lapsilla keskiarvot on olleet liki kymppi mutta kyllä se vaati töitäkin. Tuonne haetaan laajalta alueelta mikä nostaa rajaa.

Peruskoulussa opettajilla on kyllä aika vaihtelevat käsitykset siitä, mitä kymppiin vaaditaan. Alakoulun puolella etenkin, mutta vielä yläkoulussakin.

Tätä on tutkittukin, ja tutkijoiden havainto on, että oppilaan temperamentin vaikutus on jopa 30 prosenttia arvosanasta. Eli kärjistetysti ysin ja kympin oppilaan ero on siinä, että kympin oppilaan persoona miellyttää opettajaa.

Mulle matikan opena on ihana sama, mikä sen opoilaan temperamentti on.. Seuraan sitä, mitä tekee tunnilla ja miten osaa asiat ja kokeess osoittaa tätä osaamistaan vielä.

Tuo on ihan huuhaata, että opettajilla olisi vaihteleva käsitys. Jos oppilaan edessä ollut isketään kenen tahansa matikan opettajan eteen, väitän, että kaikki arvioivat kokeen samanlailla. Jostain kummasta syystä matikan opettajilla tuntuu olevan käsitys oppiaan arvioinnista suhteessa tavoitteihin varsin hyvä.

Se, että puhutaan tutkimuksista, että kahden koulun välillä voi olla kahden numeron heitto arvosanassa. Toisesta koulusta saisi samll osaamisell kympin ja toisesta kasin. Ihan soopaa! Se oppilas ei ole ensinnäkään opiskellut kahdess paikassa, vaan ko. tutkimus pohjaa pseudotieteellisen höpötyksen valtakunnallisen kokeen arvosanaan ja oppilaan päättöarvosanaan.

Mitään kantaa ei oteta siihen, että oppilas opiskelee yläkoulussa 3v ja esim luonnontieteissä kolmen vuosiluokan eri sisällöt, jotka testataan sitten ysillä luonnontieteellisessä valtakunnallisessa. Opoilas on voinut seiskan aiheluueesta aikoinaan 10, osannut ne täydellisesti ja nyt valtakunnallisesti muistaa enää tyydyttävästi aiheet kksi vuotta myöhemmin. Tehdään vastaava testi nyt ruotsin kielestä. Miten paljon saisit valtakunnallisesta ruotsikokeesta, jos se testattaisiin kahden vuoden jälkeen? Tai historian kokeesta, vaikka vetänyt kymmepjä kokeista ja saanut päättönumeroksi kympin, mutta koko ysiluokka opiskeltu yhteiskuntaoppia. Testataan ysin lopuksi, onko oppilas kympin arvoinen kun ei ole vuoteen historiaa opiskellut.

Noille paeudotieteellisille humanistien tutkimuksille voi antaa paikan mäkin huussista.. Vähänkun ryspistelee käsissä, kyllä sillä peffa pyyhitään..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista hajontaa on keskiarvoissa, se on selvä.
Ressun keskiarvoraja korkein mitä ollut koskaan eli 9,69.

Omani sinne hakiessa se oli 9,42, pääsi silloin ja olisi päässyt nytkin. He jotka haluavat lähilukiopiirin ulkopuolelle ja ehkäpä hieman parempaa opetusta, ja työrauhaa, hakeutuvat noihin Hgin huippulukioihin.

Nuo alkavat olla jo niin poskettomia rajoja että alkaa ihmetellä saako kukaan niitä ihan vain omilla ansioillaan vai antavatko monet opettajat vielä vähän "lisää" kun tietävät oppilaan hakevan näihin huippulukioihin?

Itse muistan kun oma lapsi haki aikaan Ressuun niin yksi opettaja tuli kevätjuhlassa sanomaan että "olisin minä sinulle kympin antanut jos olisin tiennyt minne haet". No onneksi ei jäänyt siitä kiinni.

Tietenkin saa. Mun lapsilla keskiarvot on olleet liki kymppi mutta kyllä se vaati töitäkin. Tuonne haetaan laajalta alueelta mikä nostaa rajaa.

Peruskoulussa opettajilla on kyllä aika vaihtelevat käsitykset siitä, mitä kymppiin vaaditaan. Alakoulun puolella etenkin, mutta vielä yläkoulussakin.

Tätä on tutkittukin, ja tutkijoiden havainto on, että oppilaan temperamentin vaikutus on jopa 30 prosenttia arvosanasta. Eli kärjistetysti ysin ja kympin oppilaan ero on siinä, että kympin oppilaan persoona miellyttää opettajaa.

Mulle matikan opena on ihana sama, mikä sen opoilaan temperamentti on.. Seuraan sitä, mitä tekee tunnilla ja miten osaa asiat ja kokeess osoittaa tätä osaamistaan vielä.

Tuo on ihan huuhaata, että opettajilla olisi vaihteleva käsitys. Jos oppilaan edessä ollut isketään kenen tahansa matikan opettajan eteen, väitän, että kaikki arvioivat kokeen samanlailla. Jostain kummasta syystä matikan opettajilla tuntuu olevan käsitys oppiaan arvioinnista suhteessa tavoitteihin varsin hyvä.

Se, että puhutaan tutkimuksista, että kahden koulun välillä voi olla kahden numeron heitto arvosanassa. Toisesta koulusta saisi samll osaamisell kympin ja toisesta kasin. Ihan soopaa! Se oppilas ei ole ensinnäkään opiskellut kahdess paikassa, vaan ko. tutkimus pohjaa pseudotieteellisen höpötyksen valtakunnallisen kokeen arvosanaan ja oppilaan päättöarvosanaan.

Mitään kantaa ei oteta siihen, että oppilas opiskelee yläkoulussa 3v ja esim luonnontieteissä kolmen vuosiluokan eri sisällöt, jotka testataan sitten ysillä luonnontieteellisessä valtakunnallisessa. Opoilas on voinut seiskan aiheluueesta aikoinaan 10, osannut ne täydellisesti ja nyt valtakunnallisesti muistaa enää tyydyttävästi aiheet kksi vuotta myöhemmin. Tehdään vastaava testi nyt ruotsin kielestä. Miten paljon saisit valtakunnallisesta ruotsikokeesta, jos se testattaisiin kahden vuoden jälkeen? Tai historian kokeesta, vaikka vetänyt kymmepjä kokeista ja saanut päättönumeroksi kympin, mutta koko ysiluokka opiskeltu yhteiskuntaoppia. Testataan ysin lopuksi, onko oppilas kympin arvoinen kun ei ole vuoteen historiaa opiskellut.

Noille paeudotieteellisille humanistien tutkimuksille voi antaa paikan mäkin huussista.. Vähänkun ryspistelee käsissä, kyllä sillä peffa pyyhitään..

Matikan opella on ilmeisesti ollut korkki auki jo pari viikkoa. No, siksihän ne pitkät lomat ovat

Opettajat ovat hyvin koulutettuja joka paikassa. Osa opettajista jopa motivoituu juuri heikompien opettamisesta (tai sosiaalisesti hankalasta alueesta). Kaikki olet eivöt kärky norssiin töihin. Toki juuri norssissa oli paljon väitelleitä, koska yliopistokytkös. Ero tulee oppilaiden tasosta. Hyvässä koulussa esimerkiksi kaikki lukevat kirjoja... Koko ajan. He myös hahmottavat olevansa hyvätasoisia ja tekevät töitä sen perusteella. Tästä on tutkimuksiakin, eli siitä, miten luokan korkea käsitys itsestään nostaa oppimistuloksia ryhmässä.

Hain itse huippulukioon, koska lähiön peruskoulun lussukka näköalattomuus ei houkuttanut.

Kaikissa lukioissa annettava opetus pohjautuu samaan opetussuunnitelmaan. Se että opiskeleeko se kympin oppilas ryhmässä, jossa on pelkästään muita kympin oppilaita, ei vaikuta hänen henkilökohtaiseen menestykseensä mitenkään. Itseasiassa sellainenkin on jopa mahdollista että se niin sanotun eliittilukion opettaja pitää kursseja myös "tavallisimmissa" lukioissa

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa lukioissa annettava opetus pohjautuu samaan opetussuunnitelmaan. Se että opiskeleeko se kympin oppilas ryhmässä, jossa on pelkästään muita kympin oppilaita, ei vaikuta hänen henkilökohtaiseen menestykseensä mitenkään. Itseasiassa sellainenkin on jopa mahdollista että se niin sanotun eliittilukion opettaja pitää kursseja myös "tavallisimmissa" lukioissa

Ja opettaako se eliittilukion opettaja täsmälleen samalla tavalla tavislukiossa? Vaikka opetussuunnitelma on periaatteessa sama, niin kympin oppilaan kannalta on iso ero sillä, käytetäänkö 80 % oppitunnista ennestään tuttujen perusasioiden kertaamiseen vai oletetaanko oppilaiden jo osaavan perusasiat ja suurin osa oppitunnista käytetään opittavan asian syventämiseen ja keskusteluun siitä.

Hgissä alle 8 ka lla pääsee mm Hgin Medialukio  7,25 Hgin yhteislyseo  7,50, Hgin uusi yk  7,58 Hgin kielikoulu yleislinja 7,62  englanti-suomi  7,79, kielet ja kansainvälisyys 8.00 nippanappa

Vuosaaren lukio yleislinja  7,67 musiikkilinja  11,5 ja teknologialinja 13,5 pist.  Aurinkolahdessa tiedelinja vain oman koulun oppilaille ja teknologiakasvatus nk painotettu yläasteella kaikillem sen takia varmaan lukiossa tuo teknologialinja, 

Vantaalla alle 8 lukioita suurin osa, paitsi Martinlaakson  lumo yli 9

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirkkonummella aina vaan sama lukio on vikojen joukossa, ollut jo yli 20 vuotta (ja välillä myös maan huonoimpien joukossa). Rehtorilla on aina selitys asiaan. Kuitenkin tuo alue on ollut aina sellainen, että huono-osaiset asuvat siellä...

Kirkkonummi on landea pk-seudussa kiinni. Jokainen nuori jolla on rahkeita lähteä Kirkkonummelta pois, lähtee Espooseen tai Helsinkiin lukioon. Harmillista silti että kunnassa ei olla kyetty kunnianhimoisempaan. Käsittääkseni Porkkalan ja Masalan lukioiden yhdistäminen on vienyt tilannetta vain heikompaan suuntaan.

   Kuninkaantien lukio lähellä Kiekkonummea (sähköjuna) 

Porkkalan lukiossa v 2023     91 kirjoitti   I 2   A 45    B  110   C 143  M 100  E 65   L 21    486 koesuoritusta

Vierailija kirjoitti:

Hgissä alle 8 ka lla pääsee mm Hgin Medialukio  7,25 Hgin yhteislyseo  7,50, Hgin uusi yk  7,58 Hgin kielikoulu yleislinja 7,62  englanti-suomi  7,79, kielet ja kansainvälisyys 8.00 nippanappa

Vuosaaren lukio yleislinja  7,67 musiikkilinja  11,5 ja teknologialinja 13,5 pist.  Aurinkolahdessa tiedelinja vain oman koulun oppilaille ja teknologiakasvatus nk painotettu yläasteella kaikillem sen takia varmaan lukiossa tuo teknologialinja, 

Vantaalla alle 8 lukioita suurin osa, paitsi Martinlaakson  lumo yli 9

Ei ole mitään lukioita vain oman koulun oppilaille

Maksaisin kyllä paljon että saisin meidän lapsen Sykkiin. Mutta pelkään ettei tuolla 'lihakset' riitä, lukeminen varsinkaan ei tunnu kiinnostavan. Saa kelvata joku peruslukio.

Vierailija kirjoitti:

Palstalaisilla ajatuksia aiheesta? Jatkuuko Vantaan trendi jatkossakin? Mikä Otaniemessä on sellaista, että parhaat opiskelijat valitsevat juuri sen?

   viime vuonna Kuninkaantienlukio tuli kolmanneksi eli ykköseksi Espoossa miten kirjoittivat

Aalto yliopisto vaikuttaa , ennen oli Olarissa matematiikkalukio joka siirtyi tavallaan Otaniemeen, 

Yleislinja  9,25 alin ka mllä pääsi,  matematiikka-luonnontiedelinja  17.97 pist 

Teatteri ja media   16,73    Kuninkaantien lukio  8,83   Etelä-Tapiola yleislinja  8,83  IB-linja  8,73 

Vantaan trendi Lumon lukio  7,08,   Sotungin lukio  7,83  urheilulinja  9,7 pist 

Tikkurilan lukio  7,92  IB-linja  12,02 pist 

Vaskivuoren lukio 7,58  medialinja  15,88   musiikki 

Vierailija kirjoitti:

Maksaisin kyllä paljon että saisin meidän lapsen Sykkiin. Mutta pelkään ettei tuolla 'lihakset' riitä, lukeminen varsinkaan ei tunnu kiinnostavan. Saa kelvata joku peruslukio.

ei tarvita lihaksia vaan päätä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hgissä alle 8 ka lla pääsee mm Hgin Medialukio  7,25 Hgin yhteislyseo  7,50, Hgin uusi yk  7,58 Hgin kielikoulu yleislinja 7,62  englanti-suomi  7,79, kielet ja kansainvälisyys 8.00 nippanappa

Vuosaaren lukio yleislinja  7,67 musiikkilinja  11,5 ja teknologialinja 13,5 pist.  Aurinkolahdessa tiedelinja vain oman koulun oppilaille ja teknologiakasvatus nk painotettu yläasteella kaikillem sen takia varmaan lukiossa tuo teknologialinja, 

Vantaalla alle 8 lukioita suurin osa, paitsi Martinlaakson  lumo yli 9

Ei ole mitään lukioita vain oman koulun oppilaille

  yläasteella ei lukiossa, kirjoitin ehkä epäselvästi, siis tiedelinja vain oman koulun oppilaille yläasteella ja teknologiakasvatus yläasteella kaikille ts painotettu

Otaniemi on onnistunut hypettämään itseään, että laaja kurssitarjotin, uudet tilat yms. Ilmeisesti ovat myös aktiivisia jodelissa ja instassa ja näitä kautta antavat yltiöpositiivisen kuvan. Todellisuus on kuitenkin se, että se on aivan järkyttävän iso koulu ja opiskelijat on pelkkää massaa. Tunneilla saattaa olla yli 40 opiskelijaa, eivätkä opettajat yritäkään tututustua oppilaisiin, saatika opetella nimiä. Tunnit ovat pelkkää massaluennointia, joka tunnilla uudet naamat vastassa, eikä opiskelukavereihinkaan tutustu kun ekaluokkalaisiakin taidetaan ottaa sisään n.500.

Lapsemme aloitti siellä ja vaihtoi jo syksyllä pienempään huippulukioon ja sanoi että ero on kuin yöllä ja päivällä. Ryhmäkoko n. 20 oppilasta, opetus on yksilöllisempää jne.