Riitaa miehen harrastuksista
Mieheni on ollut tosi innokas urheilun harrastaja aina. Tiesin tämän jo seurusteluaikana ja arvostan sitä, että hän haluaa elää terveellisesti ja urheilla. Nyt vaan lasten syntymän jälkeen tuntuu siltä, että riitelemme jatkuvasti miehen harrastuksista tai oikeammin niihin käytettävästä ajasta.
Olen itse hoitovapaalla kotona 10-kk vauvan kanssa ja 2,5-vuotias leikki-ikäisen kanssa ja tarkoitus on olla kotona ainakin tammikuuhun 24 asti (mahdollisesti jopa elokuuhun 24 asti). Miehellä on vaativa työ, jossa työpäivät venyvät välillä 10-tuntisiksi. Sen lisäksi hän tarvitsee 1,5-3 tuntia päivässä urheilemiseen 5-6 päivänä viikossa.
Tämän lisäksi tulee sitten vielä kisamatkat, jotka vie aina vähintään koko viikonlopun. Seurusteluaikoina lähdin näihin usein mukaan, mutta lasten kanssa koen ne turhan hankaliksi, kun ei lapset jaksa seisoskella paikallaan ja katsoa kisaa tuntitolkulla.
Ja kaiken tämän päälle, mies on nyt kavereineen innostunut golffaamisesta ja sitä pitäisi päästä tekemään joka viikonloppu.
Ja minulta alkaa oikeasti olla huumori vähissä. Minä yritän käydä kävelylle tai juoksulenkillä aamulla kuuden jälkeen (miehen valmistuessa työpäiväänsä), sillä toinen vaihtoehto on lasten mentyä nukkumaan.
Ei tämä minusta ihan reilulta tunnu. Mies puolestaan väittää, että minä tiesin kuinka tärkeää liikunta/urheilu hänelle on jo ennen lasten syntymää ja nyt yritän häntä muuttaa vaatimalla, että hänen pitäisi luopua harrastuksistaan. Ja hänestä se on hirvittävän epäreilua.
Olenko kohtuuton, kun vaadin miestäni luopumaa jostain menoistaan?
Vai onko mieheni kohtuuton, kun kuvittelee elämän jatkuvan aivan ennallaan myös lasten syntymän jälkeen?
Kommentit (720)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap on nyt varmaan sisäistänyt sen, että miehen on muututtava ja varmaan tajuaa ne vaaran paikat mitä voi tapahtua, jos mies ei ala kantamaan korteaan kekoon (ap:n opiskelut jää kesken, ap uupuu täysin ja masentuu, lapset eivät opi tuntemaan isäänsä ja isä lapsiaan). Nyt sitten vain tiukka keskustelu siitä miten miehen on osallistuttava perheensä elämään.
Terminaalihoitaja kertoi kerran, että ihmiset katuvat kuolinvuoteella vain sitä, etteivät ole viettäneet tarpeeksi aikaa läheistensä kanssa. Kukaan ei ole koskaan siinä vaiheessa kuulemma maininnut, että olisipa pitänyt tehdä enemmän töitä tai harrastaa enemmän. Ymmärrän kyllä harratusten olevan tärkeitä, mutta aikuisen ihmisen on tehtävä päätöksiä ja kannettava niistä myös vastuu. Lasten on mentävä harrastusten edelle. Lapsia ei kannata hankkia, jos harratukset ovat kaikki kaikessa. Valitsin jälkimmäisen.
Vierailija kirjoitti:
Borgå golfklubb?
Tämän vakioprovoilijan tyyli on hyvin tunnistettava. Kuvaa monimutkaista tilannetta seikkaperäisesti, ei ole aloituksessa vihainen tms. vähän ihmettelee ja miettii. Monta vastausta sitten eri näkökulmilta.
Aito lytätty nainen purkaa kiukkunsa ja sitten unohtaa tämän palstan luettuaan muutaman ensimmäisen vastauksen. Busted!!
Nyt teksti entistä pidempi, olet ilmeisesti ottanut chatGPT:n käyttöön. Surullista, että sadat yläpeukuttajat ovat näissä valmiita uskomaan mitä tahansa kohtuuttomuuksia miehestä. Tai ehkä tämä on viihdettä ja tiedetään fiktioksi, mutta jos tuollainen tilanne kuitenkin olisi niin....
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.
Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Miehesi on ap osa-aikaisä -pääajan arjestaan harrastaa ja käy töissä ja sitten osa-aikaisesti viettää perheensä kanssa aikaa. Haluatko sinä osapäiväisän jolle omat harrastukset ovat tärkeämpiä, kuin kaksi pientä lasta joiden lapsuutta ei voi enää ikinä korvata jos sen nyt menee ja korvaa kaikella muulla säätämisellä? Mikä mielikuva lapsille jää isästä, joka käväisee kotona ja silloin tällöin leikkii lasten kanssa, ja ap on kaiken muun ajan sekä lasten että kodin ylläpitäjä? Opetat tässä samalla lapsillesi roolia perheestä - äiti raataa ja isi harrastaa. Haluatko jatkaa tätä samaa mallia myös omille lapsillesi, koska sinulla on ne avaimet sen ketjun muuttamiseksi? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Kaikkea ei voi saada. Kukaa ei ole täydellinen. Turhaan valitat. Mies elättää teidät ja on hyvä isä. Sporttinenkin vielä. Hyvä kunto vaatii treeniä se on pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Borgå golfklubb?
Tämän vakioprovoilijan tyyli on hyvin tunnistettava. Kuvaa monimutkaista tilannetta seikkaperäisesti, ei ole aloituksessa vihainen tms. vähän ihmettelee ja miettii. Monta vastausta sitten eri näkökulmilta.
Aito lytätty nainen purkaa kiukkunsa ja sitten unohtaa tämän palstan luettuaan muutaman ensimmäisen vastauksen. Busted!!
Nyt teksti entistä pidempi, olet ilmeisesti ottanut chatGPT:n käyttöön. Surullista, että sadat yläpeukuttajat ovat näissä valmiita uskomaan mitä tahansa kohtuuttomuuksia miehestä. Tai ehkä tämä on viihdettä ja tiedetään fiktioksi, mutta jos tuollainen tilanne kuitenkin olisi niin....
En ole pyörinyt täällä itse riittävän kauan, että tietäisin, onko täällä paljon tällaisia keksittyjä aloituksia. Ihmettelen vaan kuka jaksaisi ylläpitää keskustelua 2 päivää, jos koko juttu olisi keksitty. Ei mulla ainakaan mielenkiinto pystyisi yllä ellen oikeasti olisi kiinnostunut millaisia näkemyksiä/kokemuksia muilta tulee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Tuntevatko lapset isänsä hyvin ja isä lapsensa? Jos vaihtaisitte roolit täysin päinvastoin, kuvailisko miehesi sinua huippu äidiksi ja vaimoksi vai olisiko tyytymätön? Jos sinä sairastuisit vakavasti, kuinka mies suoriutuisi arjesta lasten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
No kun nämä "kodak-moments" ei tee hyvää isää. Niinkuin yhden selvän päivän viettäminen viikossa ei tee juoposta ei-alkoholistia.
Vanhempi joka vapaaehtoisesti viettää vain pari hetkeä viikossa lastensa kanssa on "juoppo" eli huono vanhempi. Ihan sama vaikka siinä olisi muutama kiva hetki.
Mitä muuta mies tekee teidän lasten kanssa kuin tätä urheilukasvatusta, eli opettaa luistelua, palloilua keilailua, jne?
Hyvä vanhempi: tykkää ja välittää lapsistaan, on mukana heidän päivittäisessä elämässään, hoitaa rutiinit ja Ylipäätään tietää lasten rutiinit kuten lempiruoat, tavat, kuinka saada heidät nukkumaan, mistä he pitävät ja eivät pidä. Hyvä vanhempi on kiinnostunut lapsistaan ja priorisoi heidät arjessa, ja haluaa viettää heidän kanssaan aikaa. Hyvä vanhempi ei poimi rusinoita pullasta, vaan ymmärtää vanhemmuuteen kuuluvan myös niiden ikävien ja tylsien hoitorutiinien.
Mies ei kuulosta hyvältä vanhemmalta, ei lähellekään. Sun rima on ihan liian matalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Ymmärrä nyt, että tuo ei ole se isyyden mitta. Isyys on paljon enemmän kuin pallon pelaamista lasten kanssa. Mites ne hetket kun lapsilla on tosi paha mieli tai kun he huutavat ja raivoavat pää punaisena? Kun pitäisi vaihtaa vaipat ja kylvettää ja kakkaa ja pissaa on katossa asti? Tai lapsi on kipeä ja sen isän pitäisi olla pois töistä ja viedä lapsi lääkäriin ja kotona pitää lasta sylissä, siivota oksennuksia ja kuunnella sitä huutoa kun korva on kipeänä korvatulehduksessa. Nää on niitä asioita missä lapset kaipaa ja tarvitsee isää kaikista eniten. Kun lapset ovat vanhempia niin isän pitää olla kotona paikalla kuuntelemassa lasten huolia kun koulussa kiusataan, koulu menee huonosti tai lapsi on töpännyt ja pelkää, että koko maailma vihaa häntä. Tää on se arjen realismi. Ei paljon auta, jos isä on kotona vain viikonloppuna potkimassa palloa.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on ap osa-aikaisä -pääajan arjestaan harrastaa ja käy töissä ja sitten osa-aikaisesti viettää perheensä kanssa aikaa. Haluatko sinä osapäiväisän jolle omat harrastukset ovat tärkeämpiä, kuin kaksi pientä lasta joiden lapsuutta ei voi enää ikinä korvata jos sen nyt menee ja korvaa kaikella muulla säätämisellä? Mikä mielikuva lapsille jää isästä, joka käväisee kotona ja silloin tällöin leikkii lasten kanssa, ja ap on kaiken muun ajan sekä lasten että kodin ylläpitäjä? Opetat tässä samalla lapsillesi roolia perheestä - äiti raataa ja isi harrastaa. Haluatko jatkaa tätä samaa mallia myös omille lapsillesi, koska sinulla on ne avaimet sen ketjun muuttamiseksi? :)
TÄMÄ ISOIN KIRJAIMIN.
Tässähän sä opetat ihan livenä omille lapsillesi mitä on perhe-elämä. Äidin tehtävä on pyörittää arjen rutiinit, ne ikävätkin sellaiset. isälle riittää kun silloin tälläin söpösti leikkii pallolla tai opettaa pyöräilyä.
Kuka nyt jaksaa niitä kakkavaippoja, uhmakohtauksia, kaupassakäyntiä, ruoanlaittoa ja siivoamista, joita tehdään joka päivä huvitti tai ei. Mieluummin sitä harrastaa omia juttujaan.
Luultavammin viimeistään muutaman vuoden päästä sä olet kireä, nääntynyt mutsi ja isä on sellainen pyhäpäivän rento hauskuttaja, jota lapset pitää hyvänä tyyppinä kun se ei ole ikävä komentelija.
Sä nähtävästi ihailet sun miestä kun se on niin pätevä urheilija, vaikka ei juuri perheestään näytä käytännössä välittävän, satunnaisia leikkituokiota lukuunottamatta.
Kannattaa kuitenkin miettiä kuinka kauan jaksat tuollaista 50-luvun perheidylliä, joka ei varmasti ole idyllistä kuin sen isän mielestä, joka voi noukkia rusinat pullasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Tuntevatko lapset isänsä hyvin ja isä lapsensa? Jos vaihtaisitte roolit täysin päinvastoin, kuvailisko miehesi sinua huippu äidiksi ja vaimoksi vai olisiko tyytymätön? Jos sinä sairastuisit vakavasti, kuinka mies suoriutuisi arjesta lasten kanssa?
En tiedä miten vastata ensimmäiseen kysymykseen. Miten esim 10kk ikäsellä näkyy se, että tuntee isänsä hyvin?
Tunnistaa isänsä? Kyllä
Ilahtuu kun isä tulee kotiin? Kyllä
Haluaa isänsä syliin? Kyllä
Huolii myös isänsä lohduttajaksi? Kyllä (vaikka niissä tilanteissa mielummin hakeutuu minun luo)
Kuvailisiko mies minua huippu äidiksi ja vaimoksi? Kyllä!
Kehuu jatkuvasti kavereilleen, työkavereilleen, äidilleen, sukulaisilleen jne kuinka loistava äiti ja puoliso minä olen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Miehesi on tyypillinen rusinat pullasta-isä. Tekee noita (omasta mielestään) kivoja juttuja lapsen kanssa ja saa näytettyä ihmisten silmissä hyvältä isältä.
Aika pintaliidolle kuullostaa teidän meno. Pitää menon näyttää hyvälle viis siitä mitä se oikeasti on. Kunhan voi kavereille rehennellä että on kallista ja on söpöt lapset ja vaimo hoitaa ja rahaa piisaa kaikkeen kalliisiin harrastuksiin ja reissaillaan sinne tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Tuntevatko lapset isänsä hyvin ja isä lapsensa? Jos vaihtaisitte roolit täysin päinvastoin, kuvailisko miehesi sinua huippu äidiksi ja vaimoksi vai olisiko tyytymätön? Jos sinä sairastuisit vakavasti, kuinka mies suoriutuisi arjesta lasten kanssa?
En tiedä miten vastata ensimmäiseen kysymykseen. Miten esim 10kk ikäsellä näkyy se, että tuntee isänsä hyvin?
Tunnistaa isänsä? Kyllä
Ilahtuu kun isä tulee kotiin? Kyllä
Haluaa isänsä syliin? Kyllä
Huolii myös isänsä lohduttajaksi? Kyllä (vaikka niissä tilanteissa mielummin hakeutuu minun luo)Kuvailisiko mies minua huippu äidiksi ja vaimoksi? Kyllä!
Kehuu jatkuvasti kavereilleen, työkavereilleen, äidilleen, sukulaisilleen jne kuinka loistava äiti ja puoliso minä olen.Ap
Siis kehuisiko mies sinua huippuäidiksi, jos sinä olisit se, joka potkii viikonloppuna vähän palloa lapsenne kanssa ja muun ajan olisit töissä tai harrastuksissa? Eli jos vaihtaisitte roolit toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Tuntevatko lapset isänsä hyvin ja isä lapsensa? Jos vaihtaisitte roolit täysin päinvastoin, kuvailisko miehesi sinua huippu äidiksi ja vaimoksi vai olisiko tyytymätön? Jos sinä sairastuisit vakavasti, kuinka mies suoriutuisi arjesta lasten kanssa?
En tiedä miten vastata ensimmäiseen kysymykseen. Miten esim 10kk ikäsellä näkyy se, että tuntee isänsä hyvin?
Tunnistaa isänsä? Kyllä
Ilahtuu kun isä tulee kotiin? Kyllä
Haluaa isänsä syliin? Kyllä
Huolii myös isänsä lohduttajaksi? Kyllä (vaikka niissä tilanteissa mielummin hakeutuu minun luo)Kuvailisiko mies minua huippu äidiksi ja vaimoksi? Kyllä!
Kehuu jatkuvasti kavereilleen, työkavereilleen, äidilleen, sukulaisilleen jne kuinka loistava äiti ja puoliso minä olen.Ap
Niin, olethan sinä huippu puoliso, kun hoidat kaiken ja annat toisen noukkia rusinat pullasta. Ja toki tuo puolison ja lasten kehuminen kuuluu kuvioon, jossa tuon kaltaiset isät kiillottaa sitä täydellisen perheen kulissiaan. Mutta entäs jos et olisikaan yhtä uhrautuva puoliso vaan vaatisit yhtä paljon vapaa-aikaa kuin mies? Nythän jo saat kuulla vaativasi liikaa kun yrität rajoittaa hänen rakkaita harrastuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika pintaliidolle kuullostaa teidän meno. Pitää menon näyttää hyvälle viis siitä mitä se oikeasti on. Kunhan voi kavereille rehennellä että on kallista ja on söpöt lapset ja vaimo hoitaa ja rahaa piisaa kaikkeen kalliisiin harrastuksiin ja reissaillaan sinne tänne.
Kyllä! Oikein tyyppiesimerkki menestyjämiehestä joka haluaa että elämä näyttää kaikilla osa-alueilla hyvältä ja voi rehennellä kavereilleen. Perhe tarvitaan kulissiksi, hyvällä miehellä kuuluu olla perhe ja pallon potkiminen lapsen kanssa kuuluu asiaan, että kaikki näkee hänen olevan hyvä isä joka tekee kivoja juttuja lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä enemmänkin pointti oli, että kyllä mieskin jotain tekee. Ja tekee aina jotain kun hänellä vaan on hetkikin aikaa"
Tämä nyt on ihan yhtä typerä pää-pensaassa-perustelu kuin sanoa alkoholistista että on se joskus selvinkinpäin, ainakin kerran tai kaksi viikossa. Että ei sitä juopoksi voi sanoa, vaikka onkin 90% ajasta humalassa.
Yksittäiset pienet teot eivät kumoa sitä mikä tapahtuu suurimman osan ajasta. Sinä huijaat nyt itseäsi "ei tämä nyt niin paha tilanne ole koska [mies tekee jonkin yksittäisen kivan teon silloin kun häntä itseään sattuu huvittamaan]..."
.Kaipa mulle tulee tarve pitää miehen puolia, kun osa teistä tuntuu ajattelevan/kirjoittavan, että se on ihan surkea mies ja isä. Ja kun ei se oo. Jos te näkisitte sen tuolla luistelukentällä opettamassa meidän esikoista luistelemaan. Tai nyt kesällä opettamassa sitä ajamaan pyörällä. Tai näkisitte ne potkimassa palloa. Tai pelaamassa tolla hölmöllä muovisella keilauspelillä, mitä muksu rakastaa, niin te kaikki ajattelisitte, että se on hyvä isä.
Näitä hetkiä on vaan ihan liian vähän
Ap
Tuntevatko lapset isänsä hyvin ja isä lapsensa? Jos vaihtaisitte roolit täysin päinvastoin, kuvailisko miehesi sinua huippu äidiksi ja vaimoksi vai olisiko tyytymätön? Jos sinä sairastuisit vakavasti, kuinka mies suoriutuisi arjesta lasten kanssa?
En tiedä miten vastata ensimmäiseen kysymykseen. Miten esim 10kk ikäsellä näkyy se, että tuntee isänsä hyvin?
Tunnistaa isänsä? Kyllä
Ilahtuu kun isä tulee kotiin? Kyllä
Haluaa isänsä syliin? Kyllä
Huolii myös isänsä lohduttajaksi? Kyllä (vaikka niissä tilanteissa mielummin hakeutuu minun luo)Kuvailisiko mies minua huippu äidiksi ja vaimoksi? Kyllä!
Kehuu jatkuvasti kavereilleen, työkavereilleen, äidilleen, sukulaisilleen jne kuinka loistava äiti ja puoliso minä olen.Ap
Miksi koet niin hirveästi tarvetta puolustella miestäsi?
Et myöskään vastaa kysymyksiin. Pystyisikö miehesi tarvittaessa ottamaan koppia niistä sun päivittäisistä hommista?
Miehesi kehuu sua kun on saanut susta 50-luvun kotihengettären, entä sitten kun sulle tulee muita tarpeita? Tarvitset aikaa opiskeluun ja omaan harrastamiseen samalla kun lapset ja kotikin pitää hoitaa.
Kantsii miettiä kuinka kauan jaksat tuota kuviota.
Tämä ap:n tilanne on kyllä aika oiva esimerkki siitä, että sitoutunut parisuhde ja lasten hankinta parikymppisenä ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa on kyllä aika riskaabelia.
Harva siinä vaiheessa tuntee itseään riittävän hyvin, että osaa miettiä mitä itse oikeasti kaipaa parisuhteelta tai perheeltä. Kun oman persoonallisuuden kehitys on vielä kesken ja seurustelukokemusta ei ole kuin yhdestä kumppanista, niin sitä tekee valinnan oikeasti aika sokeana.
Toki joku voi säkällä osua oikeaankin, mutta useammin kai ei. Opiskelu ja vapaa sinkkuelämä ennen sitoutumista ovat oikeasti aika tärkeitä vaiheita elämässä, joissa oppii itsestään ja maailmasta aika paljon. Mikä mulle on tärkeää, mistä pidän ja mistä unelmoin ja minkälainen kumppani sopisi juuri mulle ja mun persoonaan.
Jotenkin en osaa nähdä näitä kahta enää yhdessä 10 vuoden päästä.
Ap on jo alkanut kapinoida sitä roolia vastaan, johon hän on huomaamattaan solahtanut. Toki mahdollista, että mies muuttuu, mutta ehkä todennäköisempää, että ei. Jos hän on kerran jo vedonnut siihen, että hän on tälläinen ja tiesit sen, on se kuitenkin merkki siitä, että valmiutta muutokseen ei hirveästi ole.