Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Aika omahyväistä, onko se sitä narsismia , jos ei jaksa käydessään kuunnella apen tai anopin puheita. Miten ihmeessä te töissä pärjäätte , jos olette, niitä kiukku-iitoja joista uusille kuiskutellaan: toi Kirsi ei puhu kun lapsistaan/ koiristaan/ vaatteistaan ja itsestään. Älä ärsytö sitä puhumalla siitä..inä sinua kiinnostaa tai asioistasi.
Ei ne apet ja anopit (kaikki) oikeen pysty jostain pop-idoleista, muotimekoista, meikeistä, viinin hinnoista, komeista miehistä jne puhumaan. Lastenvaatteiden muotimerkeistä.
Vanhoissa käytösoppaissa oli että hyvätapainen ihminen puhuu yksi kertaisimpien kanssa asioista, joista he pystyvät puhumaan. Muulinajajan kanssa puhu muuleista.
Käytösoppaissa kyllä neuvotaan että ei paasata neljää tuntia putkeen kumminkaimanserkun peräpukamista pitopöydässä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli aikoinaan työtoveri joka oli hyvin voimakastahtoinen. Kaikkien piti olla hänen mieleensä tai muuten kuuli koko talo. Ajattele nyt, senja tuli puhumaan äitinsä kuolemasta, mitä se työpaikalle kuuluu.
Jokainen joka tuli huoneeseemme, esimiehiämme ja johtajaa myöten, ensin kyseli Allin koirasta, mitä Ressulle kuuluu, oletteko pitkiä lenkkejä tehneet. Kun koira oli käsitelty uskalsi se kuka tahansa vasta puhua työasiansa.
Mun tulee noista miniöistä jotka ei kestä.anoppinsa/appensa juttuja tää Alli mieleen. Alli ja miniä tahtovat määrätä mistä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aikoinaan työtoveri joka oli hyvin voimakastahtoinen. Kaikkien piti olla hänen mieleensä tai muuten kuuli koko talo. Ajattele nyt, senja tuli puhumaan äitinsä kuolemasta, mitä se työpaikalle kuuluu.
Jokainen joka tuli huoneeseemme, esimiehiämme ja johtajaa myöten, ensin kyseli Allin koirasta, mitä Ressulle kuuluu, oletteko pitkiä lenkkejä tehneet. Kun koira oli käsitelty uskalsi se kuka tahansa vasta puhua työasiansa.
Mun tulee noista miniöistä jotka ei kestä.anoppinsa/appensa juttuja tää Alli mieleen. Alli ja miniä tahtovat määrätä mistä puhutaan.
Kyllä se on se anoppi joka jauhaa niitä juttujaan. Tämä ketju on täynnä kertomuksia siitä.
Miniällä on täysi oikeus olla kuuntelematta.
Minun anoppini on niillä itsekeskeisillä paasauksillaan pilannut käytännössä kaikki meidän perhejuhlat.
Ja meillä ei hänen läheisyydessään ikinä päästy mihinkään muuhun.
Nuo pajattaja-anopit kulkee myös kirjaimellisesti perässä pajattamassa. Olen joskus yrittänyt paeta vessaan ja se anoppi leiriytyy sinne oven toiselle puolelle huutamaan sitä ärtynyttä suoltaan ja muita ongelmiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas miniä tulee passattavaksi. Makaa vaan sohvalla, eikä ymmärrä auttaa kotitöissä. Kahvit ja ruoat hänelle kyllä kelpaa.
Minä olen juuri tällainen miniä. Minä olen ihan sairaan väsynyt että ajattelen että sen hetken kun ollaan anoppilassa voisin levätä ja päästä vähän helpommalla. Mutta ei, siitä tuomitaan, mutta kun mieheni, anopin poika, makaa sohvalla niin hänen tilannettaan kyllä ymmärretään. Tottakai pitää huilata! Ja jos jäisin kotiin niin mieheni ja lapset eivät ole ilman minua lähdössä anoppilaan, ei tietenkään kosk minunhan tarvitaan sinne huolehtimaan lapsista, hoitamaan ne ja seurustelemaan anopin kanssa. Suoraan sanottuna siis anoppila reissut kuluttavat minua vaan lisää. Lisäksi vielä saan haukut jos hetken ottaisin omaa aikaa.
Ja jos en lähde niin on minun vika kun mies ei näe äitiään, eikä lapset mummoa ja toisin päin.
Ja kun tällaisesta tuli riitaa, niin mieheni sitten suutuksissaan kirosi minulle toivovansa ettei lapsemme tule aikuisina vierailemaan luonani, että sittenpähän tiedän.
Joo, en voi voittaa.Mitä se Mies sanoi syyksi ettei halua hoitaa omia lapsiaan? Vai hoitaako mielestään? Kysyn koska meillä ei voi lähteä lomailemaan toisen kotiin kuin hotelliin, pitää se vieraanvaraisuus kompensensoida jollain tavalla.
Mieheni voi mielestään lapsuudenkodissaan olla passattavana, anoppi eli äitinsä mahdollistaa sen eikä vaadi mitään. Jos minä vaadin niin tulee vain riitaa, ja anopin kuullen ei voida riidellä tai keskustella asiasta koska heillä ei saa riidellä tms. Pari kertaa olen ottanut siellä miehelleni puheeksi, ja lopputulos on se että minua syytetään ikäväksi ihmiseksi kun olen eri mieltä kuin mies ja äitinsä, ja rikon hyvää ilmapiiriä. Olen siis mieluummin siellä vaan hiljaa koska ihan sama mitä sanoisin aiheeseen, se kääntyy minua vastaan. Kerään voimia ennen vierailua hoitaa lapset yksin, ja kerään voimia vierailun jälkeen että saan itseni taas tasapainoon, niin henkisesti kuin fyysisesti sillä lapsethan ei nuku sujuvasti tuolla että edes yöllä saisin levättyä/nukuttua/olla.
Lasten myötä mennyt tällaiseksi.Selkisi tämäkin kuvio. Ikuinen all inclusive oikeus vanhempien kotiin. Sinäkin siellä jonon jatkeena vaadit päästä lomailemaan vanhusten rahoilla ja työpanoksella. Sekö on sinusta tasa-arvoa. Sinä ja miehesi olettekin nyt vetovastuussa omasta taloudestanne, et enää kenenkään holhottavana. Et voi olettaa että sinulla on rajaton nautintaoikeus maata vaikkapa lappubiksuissa anoppilan pihan perukoilla sidukka kädessä. Ratkaiset tämä miehesi kanssa tai eroatte. Kehtaatkin kupata vanhuksia ja vielä julkisesti uhriutua!!!!
Hahhah. Ei kuule tämä äiti ehdi palkkatyöltään, lastenhoidoltaan, muilta töiltään mitään siideriä vetämään, ei kotona eikä anopin luona. Kun päivän hommat on tehty niin kaadun sänkyyn. Ja valitettavasti anoppilassa en nuku senkään vertaa koska lapset ei nuku siellä vieraassa paikassa kunnolla.
Ja lisäten vielä, narulappubikineistä ei tarvitse edes haaveilla, koska tätä kroppaa ei ole ehtinyt ja jaksanut kursia kokoon lasten jäljiltä, inhoan peilikuvaani ja mahaani mutta se on vielä toissijaista.
Eikä minun tarvitse kupata anoppivanhempia, sillä käyn ihan töissä ja saan kunnon palkkaa.
Tosiaan anopin poika on kotonaan taantuva pentu, jota anoppi hyysää huolellisemmin kuin edes lapsen lapsiaan.
Kiitos muille ymmärtävistä ja lohduttavista kommenteista, todellakin tulen vetämään tämän kevään jäljiltä rajan siihen ettei juhannuksena ainakaan minä ole menossa anoppilaan, koska en yksinkertaisesti jaksa mennä sinne miellyttämään muita tai kuuntelemaan arvostelua.Kuulostat kyllä melkoiselta hirviömammalta. Miehesi ei saa levätä kotonaan eikä edes vanhempiensa luona ilman että valitat koko ajan. Etköhän sinäkin äitisi luona pääse helpommalla - mutta annas olla jos anoppi passaa poikaansa, niin siitä sitten riehutaan loputtomiin.
Kun olet kerran itse ne lapset hommannut, niin miksi muiden niitä pitäisi aina hoitaa? Laske kännykkä kädestäsi, niin ehkä se väsymyskin helpottaa.
:) ilman miestähän niitä lapsia itse hankitaan :)
Miehen ei siis tarvitse hoitaa mielestäsi lapsia? Onko teitä näin ajattelevia mummoja montakin? Eikä sinunkaan miehesi osallistunut lasteNNE (ei sinun lapsieSI) hoitoon vai etkö antanut osallistua?
Mies ja poika taitaa olla sinulle se pyhä lehmä.
Pieleen meni ja pahasti, raivomamma. Olen vela ja yleisesti ottaen feministi, mutta tätä palstaa lukiessa ei voi kuin ihmetellä nykyäitien käytöstapoja ja toimintakykyä. Itse olet ihan vapaaehtoisesti miehesi valinnut, miksi sitten täällä siitä nillität?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo pajattaja-anopit kulkee myös kirjaimellisesti perässä pajattamassa. Olen joskus yrittänyt paeta vessaan ja se anoppi leiriytyy sinne oven toiselle puolelle huutamaan sitä ärtynyttä suoltaan ja muita ongelmiaan.
Lopeta jo hyvä ihminen toi loputon raivoaminen ja toisten haukkuminen! Kukaan ei enää usko sun säälittäviä juttujasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aikoinaan työtoveri joka oli hyvin voimakastahtoinen. Kaikkien piti olla hänen mieleensä tai muuten kuuli koko talo. Ajattele nyt, senja tuli puhumaan äitinsä kuolemasta, mitä se työpaikalle kuuluu.
Jokainen joka tuli huoneeseemme, esimiehiämme ja johtajaa myöten, ensin kyseli Allin koirasta, mitä Ressulle kuuluu, oletteko pitkiä lenkkejä tehneet. Kun koira oli käsitelty uskalsi se kuka tahansa vasta puhua työasiansa.
Mun tulee noista miniöistä jotka ei kestä.anoppinsa/appensa juttuja tää Alli mieleen. Alli ja miniä tahtovat määrätä mistä puhutaan.
Kyllä se on se anoppi joka jauhaa niitä juttujaan. Tämä ketju on täynnä kertomuksia siitä.
Miniällä on täysi oikeus olla kuuntelematta.
Minun anoppini on niillä itsekeskeisillä paasauksillaan pilannut käytännössä kaikki meidän perhejuhlat.
Ja meillä ei hänen läheisyydessään ikinä päästy mihinkään muuhun.
Eli miniä tahtoisi määrätä toisten puheet ja puhua vain itsestään hänkin.
Ei teistä ainakaan tulisi mitään spr ( tai jonkun muun järjestön) ystävää vanhuksille kun ette jaksaisi kuunnella. Jos ei siitä anopistakaan mutta minulla on lapsuudenkodista opittu oletus, nuorempi on joustavampi, niille anopeille voi jo vanhuus painaa päälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on hankalaa jos perheessä on tyttö ja poika. Pojan perheessä ei saa käydä, ei mitään osaa tehdä oikein, ei saa auttaa jne..
Tytön perheessä homma sujuu ja tulee hoidettua siten paljon lapsenlapsia.
Kun näin tapahtuu, miniä haukkuu ja vaatii, että tytön perhettäkään ei saa auttaa, kun he eivät halua apua tai kaikki apu on oikeastaan hänen mielestä väärin autettu
Tämä!!
Onneksi on olemassa järkeviäkin äitejä, ikävä kyllä miniöissä niitä näyttää vaan olevan vähemmistö.
Aatelkaas äidit keillä poikalapsi on siellä lastenhuoneessa.
Kohtalonne on sinetöity, teistä tulee huono anoppi, huono vanhus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä appi ei ole ikinä auttanut missään. Kun lapset oli pieniä, hän tuli usein lauantaisin, yleensä kutsumatta. Sitten käveli kengät jalassa pitkin asuntoa ja tietysti jakoi lapsille karkkia. Kerran puutuin siihen, että 1-vuotiaalle työnsi tikkarin käteen. Ymmärrä, että toi 4- ja 7-vuotiaille tuliaiskarkit, mutta 1-vuotiaalle ei kyllä tikkareita anneta. Hän odotti aina, että teen ruuan, katan pöydän, keitän kahvit ja loihdin pullat. Joskus kun ei ollut kahvileipää, laitoin mieheni hakemaan pullapitkon ja hän viipyi reissulla pari tuntia. Riita oli pystyssä sinä iltana. Mieheni puolusteli, että ei hän jaksa isänsä kanssa seurustella ja jutella koko vapaapäivää. Just. Minun odotti kyllä jaksavan, lastenhoidon lomassa. Usein appi jäi myös saunaan lauantai-iltana.
Nyt meillä on kaikki lapset koululaisia, myös nuorin. Appi käy harvoin, kun ikä alkaa painaa. Ja älyää lähteä kotiinsa viimeistään kuudelta, ei jää odottamaan, että hänelle lämmitetään sauna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Tätähän tämä näyttää olevan. Toiset vinkuu, että anoppi/lapsen mummo käy kylässä yhtenään ja on riesa ja toinen valittaa, että eivät käy, vaan heidän pitäisi aina mennä anoppilaan. Koskaan ei ole hyvä.
Ei kyllä enää tiedä miten päin sitä pitäisi olla, että teksi oikein. Toivon, ettei omat lapset koskaan tee lapsia.
Ainakaan poikalapset. Vävyt ei niin taida välittää, vaikka anoppi/lasten mummo kylässä käykin tai on käymättä.
Juuri näin. Olin viime viikonloppuna lapsenvahtina viikonlopun tyttöni kodissa. Vävy ja tyttö olivat tyytyväisiä, kun lastenlasten kanssa teimme suursiivouksen. Enne penkoneet kaappeja yms. Mutta käytin matot ulkona ja luutusin ja pyyhin pölyt yms
Tein pakkaseen pari lastikkoruokaa valmiiksi ja leivoin pullaa. Ei tullut vävy silmille tästä
Ei puhettakaan, että uskallan pojan perheessä käydä muuta kuin rahatukku kädessä pikaisesti kahvilla. En saa näkyä, mutta lapsenlapsille pitää antaa rahaa, koska kuulemma ostan aina vääränlaisia lahjoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Hehän ovat fiksuja, eivät tule lapsiperheeseen passattaviksi ja perheen rytmejä sotkemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Tätähän tämä näyttää olevan. Toiset vinkuu, että anoppi/lapsen mummo käy kylässä yhtenään ja on riesa ja toinen valittaa, että eivät käy, vaan heidän pitäisi aina mennä anoppilaan. Koskaan ei ole hyvä.
Ei kyllä enää tiedä miten päin sitä pitäisi olla, että teksi oikein. Toivon, ettei omat lapset koskaan tee lapsia.
Ainakaan poikalapset. Vävyt ei niin taida välittää, vaikka anoppi/lasten mummo kylässä käykin tai on käymättä.
Juuri näin. Olin viime viikonloppuna lapsenvahtina viikonlopun tyttöni kodissa. Vävy ja tyttö olivat tyytyväisiä, kun lastenlasten kanssa teimme suursiivouksen. Enne penkoneet kaappeja yms. Mutta käytin matot ulkona ja luutusin ja pyyhin pölyt yms
Tein pakkaseen pari lastikkoruokaa valmiiksi ja leivoin pullaa. Ei tullut vävy silmille tästäEi puhettakaan, että uskallan pojan perheessä käydä muuta kuin rahatukku kädessä pikaisesti kahvilla. En saa näkyä, mutta lapsenlapsille pitää antaa rahaa, koska kuulemma ostan aina vääränlaisia lahjoja
Mutta siellä oli kuitenkin ne pojankin lapset???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Tätähän tämä näyttää olevan. Toiset vinkuu, että anoppi/lapsen mummo käy kylässä yhtenään ja on riesa ja toinen valittaa, että eivät käy, vaan heidän pitäisi aina mennä anoppilaan. Koskaan ei ole hyvä.
Ei kyllä enää tiedä miten päin sitä pitäisi olla, että teksi oikein. Toivon, ettei omat lapset koskaan tee lapsia.
Ainakaan poikalapset. Vävyt ei niin taida välittää, vaikka anoppi/lasten mummo kylässä käykin tai on käymättä.
Juuri näin. Olin viime viikonloppuna lapsenvahtina viikonlopun tyttöni kodissa. Vävy ja tyttö olivat tyytyväisiä, kun lastenlasten kanssa teimme suursiivouksen. Enne penkoneet kaappeja yms. Mutta käytin matot ulkona ja luutusin ja pyyhin pölyt yms
Tein pakkaseen pari lastikkoruokaa valmiiksi ja leivoin pullaa. Ei tullut vävy silmille tästäEi puhettakaan, että uskallan pojan perheessä käydä muuta kuin rahatukku kädessä pikaisesti kahvilla. En saa näkyä, mutta lapsenlapsille pitää antaa rahaa, koska kuulemma ostan aina vääränlaisia lahjoja
Mutta siellä oli kuitenkin ne pojankin lapset???
Eikö pojan lapset asu pojan kotona eikä sisarensa kodissa?
Jos kirjoittaja on ollut tyttären lasten kanssa vanhempien ollessa jossain, en huomannut siellä olleen myös pojan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Nuo pajattaja-anopit kulkee myös kirjaimellisesti perässä pajattamassa. Olen joskus yrittänyt paeta vessaan ja se anoppi leiriytyy sinne oven toiselle puolelle huutamaan sitä ärtynyttä suoltaan ja muita ongelmiaan.
Mun anoppi teki tätä samaa. Kun mainitsin hänelle vessarauhasta, niin ei kuulemma ole ikinä kuullutkaan, että joku haluaa olla vessassa rauhassa eikä keskustella oven läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Tätähän tämä näyttää olevan. Toiset vinkuu, että anoppi/lapsen mummo käy kylässä yhtenään ja on riesa ja toinen valittaa, että eivät käy, vaan heidän pitäisi aina mennä anoppilaan. Koskaan ei ole hyvä.
Ei kyllä enää tiedä miten päin sitä pitäisi olla, että teksi oikein. Toivon, ettei omat lapset koskaan tee lapsia.
Ainakaan poikalapset. Vävyt ei niin taida välittää, vaikka anoppi/lasten mummo kylässä käykin tai on käymättä.
Juuri näin. Olin viime viikonloppuna lapsenvahtina viikonlopun tyttöni kodissa. Vävy ja tyttö olivat tyytyväisiä, kun lastenlasten kanssa teimme suursiivouksen. Enne penkoneet kaappeja yms. Mutta käytin matot ulkona ja luutusin ja pyyhin pölyt yms
Tein pakkaseen pari lastikkoruokaa valmiiksi ja leivoin pullaa. Ei tullut vävy silmille tästäEi puhettakaan, että uskallan pojan perheessä käydä muuta kuin rahatukku kädessä pikaisesti kahvilla. En saa näkyä, mutta lapsenlapsille pitää antaa rahaa, koska kuulemma ostan aina vääränlaisia lahjoja
Mutta siellä oli kuitenkin ne pojankin lapset???
Eikö pojan lapset asu pojan kotona eikä sisarensa kodissa?
Jos kirjoittaja on ollut tyttären lasten kanssa vanhempien ollessa jossain, en huomannut siellä olleen myös pojan lapsia.
Teki suursiivousten lastenlasten kanssa eli paikalla oli silloin myös pojan lapset.
Aikamoinen seurue siivoamassa. En taida ihan uskoa höpöhöpötarinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Tätähän tämä näyttää olevan. Toiset vinkuu, että anoppi/lapsen mummo käy kylässä yhtenään ja on riesa ja toinen valittaa, että eivät käy, vaan heidän pitäisi aina mennä anoppilaan. Koskaan ei ole hyvä.
Ei kyllä enää tiedä miten päin sitä pitäisi olla, että teksi oikein. Toivon, ettei omat lapset koskaan tee lapsia.
Ainakaan poikalapset. Vävyt ei niin taida välittää, vaikka anoppi/lasten mummo kylässä käykin tai on käymättä.
Juuri näin. Olin viime viikonloppuna lapsenvahtina viikonlopun tyttöni kodissa. Vävy ja tyttö olivat tyytyväisiä, kun lastenlasten kanssa teimme suursiivouksen. Enne penkoneet kaappeja yms. Mutta käytin matot ulkona ja luutusin ja pyyhin pölyt yms
Tein pakkaseen pari lastikkoruokaa valmiiksi ja leivoin pullaa. Ei tullut vävy silmille tästäEi puhettakaan, että uskallan pojan perheessä käydä muuta kuin rahatukku kädessä pikaisesti kahvilla. En saa näkyä, mutta lapsenlapsille pitää antaa rahaa, koska kuulemma ostan aina vääränlaisia lahjoja
Mutta siellä oli kuitenkin ne pojankin lapset???
Eikö pojan lapset asu pojan kotona eikä sisarensa kodissa?
Jos kirjoittaja on ollut tyttären lasten kanssa vanhempien ollessa jossain, en huomannut siellä olleen myös pojan lapsia.
Ehkä heillä on perhekeskeisempi perhe, ja tyttärellä ja pojalla on yhteiset lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat eivät ole käyneet kylässä viimeiseen 4 vuoteen. Aiemmin tekivät päiväretkiä ja ajelivat ympäriinsä, mutta kun ensimmäinen lapsi ja heille ensimmäinen lapsenlapsi syntyi niin sitten yhtäkkiä kaikki matkanteko muuttuikin vaikeaksi. Sinne heidän luokse pitäisi aina mennä, jotta nähtäisiin. Ja koko sen ajan ennen raskautta/lapsen syntymää kärtettiin että no milloin hankitte lapsia. Kaksi kertaa on käyty lapsen syntymän jälkeen siellä ja he eivät kertaakaan meillä. On pärjätty aivan hyvin näin, vähän surku lapsen kannalta, mutta kyllä isovanhemmatkin ovat aikuisia (eivätkä missään huonossa fyysisessä kunnossa vielä) niin pidän vastuuta ihan yhtä suuresti heidänkin kontollaan.
Tätähän tämä näyttää olevan. Toiset vinkuu, että anoppi/lapsen mummo käy kylässä yhtenään ja on riesa ja toinen valittaa, että eivät käy, vaan heidän pitäisi aina mennä anoppilaan. Koskaan ei ole hyvä.
Ei kyllä enää tiedä miten päin sitä pitäisi olla, että teksi oikein. Toivon, ettei omat lapset koskaan tee lapsia.
Ainakaan poikalapset. Vävyt ei niin taida välittää, vaikka anoppi/lasten mummo kylässä käykin tai on käymättä.
Juuri näin. Olin viime viikonloppuna lapsenvahtina viikonlopun tyttöni kodissa. Vävy ja tyttö olivat tyytyväisiä, kun lastenlasten kanssa teimme suursiivouksen. Enne penkoneet kaappeja yms. Mutta käytin matot ulkona ja luutusin ja pyyhin pölyt yms
Tein pakkaseen pari lastikkoruokaa valmiiksi ja leivoin pullaa. Ei tullut vävy silmille tästäEi puhettakaan, että uskallan pojan perheessä käydä muuta kuin rahatukku kädessä pikaisesti kahvilla. En saa näkyä, mutta lapsenlapsille pitää antaa rahaa, koska kuulemma ostan aina vääränlaisia lahjoja
Mutta siellä oli kuitenkin ne pojankin lapset???
Eikö pojan lapset asu pojan kotona eikä sisarensa kodissa?
Jos kirjoittaja on ollut tyttären lasten kanssa vanhempien ollessa jossain, en huomannut siellä olleen myös pojan lapsia.Ehkä heillä on perhekeskeisempi perhe, ja tyttärellä ja pojalla on yhteiset lapset?
Ins e stimummo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas miniä tulee passattavaksi. Makaa vaan sohvalla, eikä ymmärrä auttaa kotitöissä. Kahvit ja ruoat hänelle kyllä kelpaa.
Minä olen juuri tällainen miniä. Minä olen ihan sairaan väsynyt että ajattelen että sen hetken kun ollaan anoppilassa voisin levätä ja päästä vähän helpommalla. Mutta ei, siitä tuomitaan, mutta kun mieheni, anopin poika, makaa sohvalla niin hänen tilannettaan kyllä ymmärretään. Tottakai pitää huilata! Ja jos jäisin kotiin niin mieheni ja lapset eivät ole ilman minua lähdössä anoppilaan, ei tietenkään kosk minunhan tarvitaan sinne huolehtimaan lapsista, hoitamaan ne ja seurustelemaan anopin kanssa. Suoraan sanottuna siis anoppila reissut kuluttavat minua vaan lisää. Lisäksi vielä saan haukut jos hetken ottaisin omaa aikaa.
Ja jos en lähde niin on minun vika kun mies ei näe äitiään, eikä lapset mummoa ja toisin päin.
Ja kun tällaisesta tuli riitaa, niin mieheni sitten suutuksissaan kirosi minulle toivovansa ettei lapsemme tule aikuisina vierailemaan luonani, että sittenpähän tiedän.
Joo, en voi voittaa.Mitä se Mies sanoi syyksi ettei halua hoitaa omia lapsiaan? Vai hoitaako mielestään? Kysyn koska meillä ei voi lähteä lomailemaan toisen kotiin kuin hotelliin, pitää se vieraanvaraisuus kompensensoida jollain tavalla.
Mieheni voi mielestään lapsuudenkodissaan olla passattavana, anoppi eli äitinsä mahdollistaa sen eikä vaadi mitään. Jos minä vaadin niin tulee vain riitaa, ja anopin kuullen ei voida riidellä tai keskustella asiasta koska heillä ei saa riidellä tms. Pari kertaa olen ottanut siellä miehelleni puheeksi, ja lopputulos on se että minua syytetään ikäväksi ihmiseksi kun olen eri mieltä kuin mies ja äitinsä, ja rikon hyvää ilmapiiriä. Olen siis mieluummin siellä vaan hiljaa koska ihan sama mitä sanoisin aiheeseen, se kääntyy minua vastaan. Kerään voimia ennen vierailua hoitaa lapset yksin, ja kerään voimia vierailun jälkeen että saan itseni taas tasapainoon, niin henkisesti kuin fyysisesti sillä lapsethan ei nuku sujuvasti tuolla että edes yöllä saisin levättyä/nukuttua/olla.
Lasten myötä mennyt tällaiseksi.Selkisi tämäkin kuvio. Ikuinen all inclusive oikeus vanhempien kotiin. Sinäkin siellä jonon jatkeena vaadit päästä lomailemaan vanhusten rahoilla ja työpanoksella. Sekö on sinusta tasa-arvoa. Sinä ja miehesi olettekin nyt vetovastuussa omasta taloudestanne, et enää kenenkään holhottavana. Et voi olettaa että sinulla on rajaton nautintaoikeus maata vaikkapa lappubiksuissa anoppilan pihan perukoilla sidukka kädessä. Ratkaiset tämä miehesi kanssa tai eroatte. Kehtaatkin kupata vanhuksia ja vielä julkisesti uhriutua!!!!
Hahhah. Ei kuule tämä äiti ehdi palkkatyöltään, lastenhoidoltaan, muilta töiltään mitään siideriä vetämään, ei kotona eikä anopin luona. Kun päivän hommat on tehty niin kaadun sänkyyn. Ja valitettavasti anoppilassa en nuku senkään vertaa koska lapset ei nuku siellä vieraassa paikassa kunnolla.
Ja lisäten vielä, narulappubikineistä ei tarvitse edes haaveilla, koska tätä kroppaa ei ole ehtinyt ja jaksanut kursia kokoon lasten jäljiltä, inhoan peilikuvaani ja mahaani mutta se on vielä toissijaista.
Eikä minun tarvitse kupata anoppivanhempia, sillä käyn ihan töissä ja saan kunnon palkkaa.
Tosiaan anopin poika on kotonaan taantuva pentu, jota anoppi hyysää huolellisemmin kuin edes lapsen lapsiaan.
Kiitos muille ymmärtävistä ja lohduttavista kommenteista, todellakin tulen vetämään tämän kevään jäljiltä rajan siihen ettei juhannuksena ainakaan minä ole menossa anoppilaan, koska en yksinkertaisesti jaksa mennä sinne miellyttämään muita tai kuuntelemaan arvostelua.Sinähän täällä uliset ja valitat. Perheesi voi varmasti paremmin jos lähtee ilman sinua sinne anoppilaan - eipähän tarvitse kuunnella marttyyrin loputonta marinaa.
Juu pysy vaan kotonas en jaksakaan katsoa sinun nyrpeää naamaasi täällä. Lapsetkin ovat paljon vapautuneempia, kun heidän ei tarvitse jännittää äidin käytöstä. Niin ja voin poikani kanssa keskustella rauhassa meidän yhteisistä, henkilökohtaisista asioista.
Kiva. Meidän tapauksessa mies ei edes halua mennä äitinsä luo vierailulle yksin tai lasten kanssa, vaan siten että minäkin olisin mukana (sijaiskärsijänä, lasten hoitajana ja anopin viihdyttäjänä).
Mun mielestä tää on erikoisinta, meillä sama tilanne. Minua syytetään siitä, että mies ei halua mennä vanhemmilleen lasten kanssa ilman minua, pilaan ilmapiirin vaikken olisi edes paikalla. :D Kun isänsä alkaa kertoa narsistisia minä-minä tarinoitaan, sanon että kertoo pojalleen kun häntä varmaan kiinnostaa enemmän. Sekä isänsä että mies suuttuvat minulle, minkä ihmeen takia, sitä olen miettinyt.
Myös anopin tuntikausien sairauskertomukset (omat ja muiden) jätän nykyään kuuntelematta ja sanon, että poikasi on kiinnostuneempi, kerro hänelle. Mieheni sitten turhautuneena ja ärtyneenä kuuntelee äitinsä jaarittelua 2 minuttia ja lähtee pois, ja taas kaikki on minun vikani. Tuntuu, että olen heille pelkkä henkinen laskiämpäri, ja selvästi minua tarvitaan kipeästi.
Näin juuri, lasten hoitaja, sijaiskärsijä ja anopin/apen viihdyke. Ettei miehen itse tarvitse. Minulle mies kerran lipsautti ettei lähde yksin lasten kanssa, koska hän joutuisi siellä vanhempiensa luona ensinnäkin vahtimaan meidän lapset ja lisäksi katsomaan vanhempiensakin perään, etteivät esim jätä lapsille vaarallisia veitsiä/saksia tms esille. Että siinä on ihan liikaa tekemistä hänelle ja hän ei sitä aio tehdä.
Muuten kiva mutta ei sitten jatkunut hänenkään lauseensa sen pidemmälle, sillä juuri sitähän minulta odotetaan, että teen sen siellä yksinäni, sen mitä hänkään ei siellä yksinään halua tehdä. Jep, minä olenkin supernainen!Kyllä nää tarinat täällä alkaa olla jo niin hurjia, että uskotteko noihin enää itsekään 😂 Ei uskoisi, miten vaikeita ihmisiä nää nykyvanhemmat on.
Minusta on hienoa, että nuorempi sukupolvi uskaltaa vetää rajoja ja lopettaa turhan alistumisen.
Kyllä nää tarinat täällä alkaa olla jo niin hurjia, että uskotteko noihin enää itsekään 😂 Ei uskoisi, miten vaikeita ihmisiä nää nykyvanhemmat on.