Ärsyttääkö muita kun äänikirjat rinnastetaan lukemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun täytyy saada nähdä teksti ihan itse, en lapsenakaan tykännyt, kun minulle luettiin ääneen. Opin lukemaan ennen neljättä syntymäpäivääni, joten siinä varmaan se syy. Ymmärrän kyllä, että toisenlaisiakin ihmisiä on, mutta minä olen tällainen.

Sama täällä. Opin lukemaan neljävuotiaana ja kahdeksanvuotiaana olin lukenut kaikki kotona olleet kirjat (yli 600 kpl). Edelleen luen kirjat. Ajatuskin kirjojen "lukemisesta" kuuntelemalla on mahdoton.

Menetät kyllä siinä enemmän kun et kuuntele kuin saisit siinä että vain luet.

Mielestäni minä en ole menettänyt mitään kirjoja lukiessani. Minä olen lukiessani elänyt kaikki ne tuhannet tarinat, jotka olen lukenut. Kuuntelemalla ei samanlaista kokemusta saa. Väitteesi on idioottimainen.

Ihan samalla tavalla ne kuunnellessa "eletään".

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelisin mielelläni illalla nukkumaan mennessä ääni kirjaa. Mutta lukijan lukunopeus on niin revittävän nopea, ettei huvita kuunnella kirjaa, edes yhtä minuuttia.

Hitaasti ja rauhallisesti, ääneen lukeminen, on kaiketi fyysisesti mahdotonta. Olisin valmis maksamaan äänikirjasta, mitä ikinä pyydetään, jos vaan lukunopeus olisi ratkaisevasti rauhallisempi. Myös taukoja tarvitaan lauseiden välissä.

Ääntä ei myöskään pysty tekniikalla hidastamaan. Se on niin nähty.

Ainakin Bookbeatissa toimii sekä nopeutus ja hidastus hienosti. Kun lukunopeutta muuttaa, se kuulostaa oudolta ehkä minuutin, sen jälkeen siihen tottuu eikä eroa enää huomaa.

Yleensä kuuntelen 1,2 nopeudella, mutta jotain oppikirjoja olen kuunnellut myös hidastettuna, että olen ehtinyt painaa asiat mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä? Sisältö on sama riippumatta siitä että luetko vai kuunteletko saman kirjan

Äänikirjoja kuunnellaan yleensä muiden toimintojen ohella, eli keskittyminen ei ole samaa luokkaa kuin kirjaa luettaessa.

Niitä kuunnellaan yleensä sellaisten toimintojen ohella, jotka eivät haittaa keskittymistä tai kuulemista. Eihän siitä muuten mitään tule.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo tästä nyky-yhteiskunnasta paljon, että äänikirjoja kuunnellaan sen takia, että samalla voi tehdä muutakin. Kokoa ajan täytyy suorittaa ja olla tehokas. Kirjan lukemisessa juuri se on parasta, että ei voi tehdä muuta, vaan siihen lukemiseen ja asian sisäistämiseen täytyy oikeasti keskittyä.

Minua ei ainakaan haittaa se, että saan muutakin aikaan samalla kun kuuntelen äänikirjaa. Esimerkiksi villasukan kutominen on mukavampaa, kun samalla kuuntelee äänikirjaa. Keskityn silloin siihen kuuntelemiseen, koska kutomiseen ei tarvitse keskittyä.

Vastaavasti jos joku tylsimys soittaa minulle, saatan lukea kirjaa samalla kun "keskustelen" hänen kanssaan.

Minä olen lukenut aina paljon. Siis sillä tavalla, että lapsena vanhempani maanittelivat ja patistelivat ja lopulta komensivat tekemään välillä jotain muutakin. Ja kun haaveilin kesälomasta, haaveilin lähinnä siitä mitä aioin lukea, ja kuinka menen kirjastoon ja lainaan repun täydeltä kirjoja.

Edelleen luen paljon ja nykyään myös kuuntelen paljon. Minulla ei ole juurikaan eroa kokemuksessa, luenko itse vai kuuntelenko äänikirjaa. Ihan samalla tavalla kuvitan tapahtumat mielessäni ja koen tekstin herättämät tunteet.

Mieluiten lukisin paperikirjoja, mutta en voi lukea niitä niin paljon kuin haluan. On töitä ja kotitöitä ja liikkuakin pitää. Lisäksi silmäni ovat muutenkin kovilla liiasta näytön tuijottamisesta, joten äänikirjoilla saan säästettyä niitä. Kuuntelen äänikirjoja kun siivoan tai kokkaan tai laitan pyykkejä, tai teen pihatöitä. Kuuntelen niitä lenkillä ja jopa uidessa. Kuuntelen iltaisin, ja öisin jos en saa unta. Kirjojen lukeminen paperisina tai näytöltä on minulle luksusta, johon ei ole useinkaan mahdollisuutta.

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Tavallaan voi ajatella, että lukeminen on palannut juurilleen: kirjoistahan nautittiin pitkään juuri siten, että joku luki ääneen ja muut kuuntelivat. Mutta ei se minusta lukemista ole, vaan nimenomaan kuuntelua. Itse koen myös, että lukiessa ihminen tulkitsee teosta itsenäisemmin. Kuunnellessa lukijan äänenpainot ym vaikuttavat väkisinkin tarinan tulkintaan. Se, miten merkityksellisenä tätä pitää on tietysti jokaisen oma asia, mutta itse en tykkää kuunnella kirjoja osittain tuosta syystä, osittain sen takia että se on hitaampaa kuin lukeminen ja itselleni on myös helpompi keskittyä lukemiseen kuin kuunteluun. Kuunnellessa ei ole myöskään mahdollisuutta jäädä makustelemaan lauseiden rytmiä ja tyyliä samalla tavalla. Kuuntelemisen syrjäyttäessä lukemista myös ihmisten kirjoitustaito tulee kyllä väkisinkin pahenemaan, esim. pilkkusäännöt eivät tietystikään kuunnellessa painu mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan voi ajatella, että lukeminen on palannut juurilleen: kirjoistahan nautittiin pitkään juuri siten, että joku luki ääneen ja muut kuuntelivat. Mutta ei se minusta lukemista ole, vaan nimenomaan kuuntelua. Itse koen myös, että lukiessa ihminen tulkitsee teosta itsenäisemmin. Kuunnellessa lukijan äänenpainot ym vaikuttavat väkisinkin tarinan tulkintaan. Se, miten merkityksellisenä tätä pitää on tietysti jokaisen oma asia, mutta itse en tykkää kuunnella kirjoja osittain tuosta syystä, osittain sen takia että se on hitaampaa kuin lukeminen ja itselleni on myös helpompi keskittyä lukemiseen kuin kuunteluun. Kuunnellessa ei ole myöskään mahdollisuutta jäädä makustelemaan lauseiden rytmiä ja tyyliä samalla tavalla. Kuuntelemisen syrjäyttäessä lukemista myös ihmisten kirjoitustaito tulee kyllä väkisinkin pahenemaan, esim. pilkkusäännöt eivät tietystikään kuunnellessa painu mieleen.

Tuo makustelu on syy, miksi jotkut kirjat on vain luettava. Esim. Rakkaudella Tove ja Johanna Venhon Ensimmäinen nainen , ovat niin kaunista kieltä, että ei kokisin niiden kuuntelun itselleni kurjaksi . 

Sitten taas itselleni Alastalon salissa on niin vaikea kirja, että en voisi kuvitella sen vuoksi lukevani sitä, että kieli on niin vaikeaa ( paljon murresanoja, ammattisanoja, vanhan ajan sanoja ja lisäksi myös keksittyjä sanoja).

Mutta olen siis innokas kuuntelija, mutta myös lukija.

Joo. Äänikirjoja "lukevat" eli kuuntelevat nämä kiireiset ja keskittymiskyvyttömät ihmiset, jotka eivät vaan löydä aikaa eivätkä pysty rauhoittumaan hetkeksikään lukemaan kirjaa. Kuuntelunopeuskin asetetaan kaksinkertaiseksi kun ei keskittymiskyky enää riitä normaaliin nopeuteen. Huolestuttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ärsytä. Jos teos on jotenkin koskettanut, tuonut uusia nökökulmia, muuttanut ajattelua, innostanut tutustumaan aiheeseen lisää tai tarjonnut hetkeksi pakopaikan todellisuudesta, on kirja tehnyt tehtävänsä.

Olipa se kirja sitten luettu tai kuunneltu.

Minulle luettiin lapsena paljon.

Minä olen lukenut paljon lapsilleni.

Lukemisella on suuri myönteinen vaikutus lasten kognitiiviselle ja emotionaaliselle kehitykselle.

Vaikka he eivät itse lue vaan kuuntelevat.

Tärkeintä on minusta tarina.

Kyllä. Mutta on silti väärin sanoa ottaneensa tarinan ns. haltuun lukemalla, jos on kuunnellut sen.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Äänikirjoja "lukevat" eli kuuntelevat nämä kiireiset ja keskittymiskyvyttömät ihmiset, jotka eivät vaan löydä aikaa eivätkä pysty rauhoittumaan hetkeksikään lukemaan kirjaa. Kuuntelunopeuskin asetetaan kaksinkertaiseksi kun ei keskittymiskyky enää riitä normaaliin nopeuteen. Huolestuttavaa. 

Tästä keskustelustakin on löytynyt paljon meitä, jotka sekä luemme, että kuuntelemme 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

No ne keskittymiskyvyttömät eivät varmasti pysty keskittymään äänikirjoihinkaan. Eiväthän kaikki koululaiset jaksa enää edes katsoa elokuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Äänikirjoja "lukevat" eli kuuntelevat nämä kiireiset ja keskittymiskyvyttömät ihmiset, jotka eivät vaan löydä aikaa eivätkä pysty rauhoittumaan hetkeksikään lukemaan kirjaa. Kuuntelunopeuskin asetetaan kaksinkertaiseksi kun ei keskittymiskyky enää riitä normaaliin nopeuteen. Huolestuttavaa. 

Itse en kuuntele äänikirjoja, koska luen nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Äänikirjoja "lukevat" eli kuuntelevat nämä kiireiset ja keskittymiskyvyttömät ihmiset, jotka eivät vaan löydä aikaa eivätkä pysty rauhoittumaan hetkeksikään lukemaan kirjaa. Kuuntelunopeuskin asetetaan kaksinkertaiseksi kun ei keskittymiskyky enää riitä normaaliin nopeuteen. Huolestuttavaa. 

Itse en kuuntele äänikirjoja, koska luen nopeammin.

Minäkin luen nopeammin, mutta silti kuuntelen, koska se mahdollistaa tarinoiden maailman silloinkin, kun en pystyisi lukemaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Miten se tähän liittyy? Eivät äänikirjat aiheuta keskittymiskyvyttömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Äänikirjoja "lukevat" eli kuuntelevat nämä kiireiset ja keskittymiskyvyttömät ihmiset, jotka eivät vaan löydä aikaa eivätkä pysty rauhoittumaan hetkeksikään lukemaan kirjaa. Kuuntelunopeuskin asetetaan kaksinkertaiseksi kun ei keskittymiskyky enää riitä normaaliin nopeuteen. Huolestuttavaa. 

Onko nopeaan puheeseen sitten helpompi keskittyä kuin hitaaseen? Voisi kuvitella, että asia olisi juuri päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä? Sisältö on sama riippumatta siitä että luetko vai kuunteletko saman kirjan

Lukemiseen käytetään silmiä, kuuntelemiseen korvia. Eli kuuntelu ei ole lukemista.

Jos kysyisi "mistä kirjallisuudesta olet viime aikoina nauttinut?" Vastaukseksi kelpaisi äänikirjojen kuuntelu.

Toki tuohon lukemiskysymykseen on vaikea vastata, koska äänikirjojen kuuntelulle ei ole vielä kunnollista termiä.

Itse luin juuri kuulokkeiden kautta äänikirjaa ja sain Alastalon salin loppuun. Minkä äänikirjan sinä olet viimeksi lukenut vai luetko ylipäätään kirjoja?

Miten sä luet kuulokkeiden kautta? Laitat korvanapit silmille? Sama kuin sanoisi, että katsoin juuri elokuvan persereiälläni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Tirsk! YouTube- ja Tiktok-videoihin koukussa olevat tuskin kuuntelevat äänikirjoja.

Ihmeellistä vastakkainasettelua. Jos joku kuuntelee kirjan ääneen luettuna, ei se todellakaan ole merkki muusta kuin positiivisista asioista. Lapsillekin luetaan ääneen ja se kehittää heidän ajatteluaan.

Olisi surkeaa, jos ainoa oikea tapa nauttia tarinoista ja kirjallisuudesta olisi niiden lukeminen paperilta. Ei Kalevalan runojakaan ja kansansatujakaan olisi, ellei ihmiset olisi välittäneet ääneen laulamalla tai kertomalla tarinoita. Se on ihmiskunnan vanhinta kulttuuriperintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Miten se tähän liittyy? Eivät äänikirjat aiheuta keskittymiskyvyttömyyttä.

Eivät tietenkään suoraan, mutta ne kuvastavat itse oiretta. Keskittymiskyvyn heikkenemisen myötä monilla ei ole kykyä keskittyä lukemiseen, joten kuunnellaan kirjoja sen sijasta. Tällä tavalla se keskittymiskyky jota tarvitaan opinnoissa ja muussa elämässä ei kuitenkaan pääse kehittymään. Se tuossa oli se pointti. Vastahan uutisoitiin, miten lukioiden lisäksi jo yliopistoissa näkee, etteivät opiskelijat jaksa lukea kirjoja, ja se on kyllä ihan aito ja iso ongelma.