Ärsyttääkö muita kun äänikirjat rinnastetaan lukemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen kanssasi samaa mieltä, koska itse lukeminen kirjoista kehittää parhaiten aivoja, jos niitä vain kuuntelee äänikirjana, niin eivät kehitä aivoja kuin siten, ettei enää osata kirjoittaa oikein tai ajatella omilla aivoillaan. Toki ymmärrän, että tämä väline on hyvä ehkä sokeille, mutta ei näkeville. Tämä äänikirjojen lukeminen tylsistää aivoja, että ei ehkä enää tulevaisuudessa kukaan ehkä enää osaa edes lukea? Ja nyt jo näkee, jos kirjoittaa kaunokirjoitusta, niin se on toisille täyttä hepreaa. Ehkä tulevaisuudessa jopa, jos kuuntelee vain äänikirjoja, niin kukaan ei enää osaa edes lukea kirjoja? 

Olivatko ihmiset sitten tyhmempiä silloin, kun kirjoitustaitoa ei ollut vielä keksitty?

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan tarinat puhuttiin, kyllä, mutta kuulijat keskittyivät kuuntelemaan tarinaa eivätkä tehneet samalla kolmea eri juttua. Jokin yksinkertainen, hiljainen askare saattoi olla, mutta silti vuorovaikutettiin kertojan kanssa. Äänikirjoissa ei ole samaa vuorovaikutusta.

Kyllä saattoivat hyvinkin tehdä iltapuhteenaan jotain käsitöitä samalla kun kuuntelivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Miten se tähän liittyy? Eivät äänikirjat aiheuta keskittymiskyvyttömyyttä.

Eivät tietenkään suoraan, mutta ne kuvastavat itse oiretta. Keskittymiskyvyn heikkenemisen myötä monilla ei ole kykyä keskittyä lukemiseen, joten kuunnellaan kirjoja sen sijasta. Tällä tavalla se keskittymiskyky jota tarvitaan opinnoissa ja muussa elämässä ei kuitenkaan pääse kehittymään. Se tuossa oli se pointti. Vastahan uutisoitiin, miten lukioiden lisäksi jo yliopistoissa näkee, etteivät opiskelijat jaksa lukea kirjoja, ja se on kyllä ihan aito ja iso ongelma.

Minusta kyllä tuntuu näin mutu-tuntumalla siltä, että äänikirjan kuuntelu vaatii vähintään yhtä paljon keskittymiskykyä kuin lukeminen.

Vai että oikein vähintään yhtä paljon? Siis että jos laittaa taustalle jotain soimaan tai että keskittyy yhteen asiaan kunnolla? Noh, voihan sen niinkin sanoa, että kun on oikein monta laitetta pyörimässä taustalla, niin se vaatii keskittymistä. Mutta mitään ei ymmärretä.

Ja mihinkään ei silloin keskitytä kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan tarinat puhuttiin, kyllä, mutta kuulijat keskittyivät kuuntelemaan tarinaa eivätkä tehneet samalla kolmea eri juttua. Jokin yksinkertainen, hiljainen askare saattoi olla, mutta silti vuorovaikutettiin kertojan kanssa. Äänikirjoissa ei ole samaa vuorovaikutusta.

Mitä kolmea juttua ihminen voi tehdä keskittyneesti samalla kun kuuntelee äänikirjaa? Itse en ainakaan kykene tekemään mitään ajatustoimintaa vaativaa. Käveleminen tai tiskien laitto ei ole vaativaa eikä keskittymistä vaativaa toimintaa.

Odotan muuten sitä opettajalaumaa edelleen, joka tuomitsee äänikirjat. Missä he ovat? Kun heitä piti olla paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Miten se tähän liittyy? Eivät äänikirjat aiheuta keskittymiskyvyttömyyttä.

Eivät tietenkään suoraan, mutta ne kuvastavat itse oiretta. Keskittymiskyvyn heikkenemisen myötä monilla ei ole kykyä keskittyä lukemiseen, joten kuunnellaan kirjoja sen sijasta. Tällä tavalla se keskittymiskyky jota tarvitaan opinnoissa ja muussa elämässä ei kuitenkaan pääse kehittymään. Se tuossa oli se pointti. Vastahan uutisoitiin, miten lukioiden lisäksi jo yliopistoissa näkee, etteivät opiskelijat jaksa lukea kirjoja, ja se on kyllä ihan aito ja iso ongelma.

Äänikirjako ei vaadi keskittymiskykyä? En välitä äänikirjoista, koska lukeminen on nopeampaa ja keskittymiskykyni on huono.

Varmaan jokainen voi laskea 1+1 ihan siitä, että jatkuvasti näkee mediassa opettajien avautumisia kaikilta koulutusasteilta siitä, ettei opiskelijoilla riitä keskittymistä pitkän tekstin lukemiseen, mutta äänikirjoja jaksetaan silti kuunnella. Vähän aikaa sitten joku yliopisto-opettajakin kertoi hesarissa, miten opiskelijat saattavat nykyään kysellä ehdotuksia youtube-videoista vaihtoehdoiksi tenttikirjojen lukemiselle. Lukeminen koetaan siis selkeästi raskaammaksi toiminnaksi kuin kuuntelu.

Tämä on täyttä valetta. En ole nähnyt yhtään opettajan valitusta äänikirjoista. Päinvastoin opettajat olisivat tyytyisiä, jos ne lyhytjänteiset jaksaisivat kuunnella äänikirjoja.

Etkö tosiaan tajua, mitä eroa on äänikirjalla ja Youtube-videolla? Miksi jatkuvasti rinnastat ne?

Minä olen nähnyt. En nyt äkkiseltään onnistunut löytämään kyseistä artikkelia, mutta siinä eräs lukion opettaja kertoi, miten jossain ryhmässä yksikään oppilas ei ollut valinnut lukea pakollisia kirjoja paperisena. Samassa artikkelissa käsiteltiin myös yliopisto-opiskelijoiden heikentynyttä lukutaita. Eihän kyse ole siitä, että äänikirjat itsessään olisivat jotenkin pahasta, vaan siitä, että lukutaidon heikentyminen yleisesti on ongelma, ja äänikirjat tarjoavat helpon mahdollisuuden olla kehittämättä sitä sitäkään vähää mitä kouluissa ennen yritettiin. Toki monet jättävät myös kuuntelematta kirjat ja etsivät vain netistä tiivistelmän. Varmasti ihan jokainen äidinkielen opettaja tunnistaa ongelman siinä, etteivät nuoret jaksa enää lukea.

Pitkiä ja polveilevia youtube-videoita voi mielestäni aivan hyvin verrata äänikirjoihin, sillä ne ovat mediana samantyyppisiä. Joku filosofiaa käsittelevä podcast voi hyvin vaatia enemmänkin keskittymistä kuin kevyt nuorten romaani äänikirjana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ovat nykyään niin kauhean huolissaan siitä, etteivät äänikirjan kuuntelijat välttämättä keskity kuuntelemiseen koko ajan. Eikö se ole jokaisen oma asia keskittyykö vai ei. Mistä te tiedätte keskittyykö paperisen kirjan lukijakaan välttämättä lukemaansa, tai keskittyykö elokuvateatterissa istuva katsoja elokuvaan. Oma menetyshän se on, jos jotain menee ohi.

Ehkä kyse on siitä, että ollaan huolissaan mitä keskittymiskyvylle yleisesti ottaen tapahtuu, kun älylaitteet ja some ovat rapauttaneet sitä niin, etteivät useimmat yläkoululaiset jaksa lukea enää yhtään pidempää tekstiä. Kyllä kyky keskittyä lukemiseen on edelleen aika tärkeä esimerkiksi opiskellessa, joten lienee ihan aiheellista pohtia, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitä laajempia vaikutuksia voi olla sillä, että entistä isompi osa erityisesti nuorista ei kykene keskittymään lukemiseen eikä pyri kehittämään tätä kykyä, vaan sen sijaan kuuntelee pakolliset luettavat kirjat koulussa jne. Lukutaito kehittyy vain lukemalla eikä yliopisto-opintoja toistaiseksi voi suorittaa (vain) youtuben avulla.

Miten se tähän liittyy? Eivät äänikirjat aiheuta keskittymiskyvyttömyyttä.

Eivät tietenkään suoraan, mutta ne kuvastavat itse oiretta. Keskittymiskyvyn heikkenemisen myötä monilla ei ole kykyä keskittyä lukemiseen, joten kuunnellaan kirjoja sen sijasta. Tällä tavalla se keskittymiskyky jota tarvitaan opinnoissa ja muussa elämässä ei kuitenkaan pääse kehittymään. Se tuossa oli se pointti. Vastahan uutisoitiin, miten lukioiden lisäksi jo yliopistoissa näkee, etteivät opiskelijat jaksa lukea kirjoja, ja se on kyllä ihan aito ja iso ongelma.

Minusta kyllä tuntuu näin mutu-tuntumalla siltä, että äänikirjan kuuntelu vaatii vähintään yhtä paljon keskittymiskykyä kuin lukeminen.

Vai että oikein vähintään yhtä paljon? Siis että jos laittaa taustalle jotain soimaan tai että keskittyy yhteen asiaan kunnolla? Noh, voihan sen niinkin sanoa, että kun on oikein monta laitetta pyörimässä taustalla, niin se vaatii keskittymistä. Mutta mitään ei ymmärretä.

Ja mihinkään ei silloin keskitytä kunnolla.

Miten niin monta laitetta pyörimässä taustalla? Eikö äänikirjaa yleensä kuunnella yhdellä laitteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan tarinat puhuttiin, kyllä, mutta kuulijat keskittyivät kuuntelemaan tarinaa eivätkä tehneet samalla kolmea eri juttua. Jokin yksinkertainen, hiljainen askare saattoi olla, mutta silti vuorovaikutettiin kertojan kanssa. Äänikirjoissa ei ole samaa vuorovaikutusta.

Kyllä saattoivat hyvinkin tehdä iltapuhteenaan jotain käsitöitä samalla kun kuuntelivat.

Miksi tämä saa alapeukkua? Eikö alapeukuttaja ole kuullut puhdetöistä? Ennen ei ollut varaa olla jouten vaan oli puhdetöitä, kuten ompelua, pieniä korjaustöitä, tuohiesineiden valmistusta ym. tehtävänä samalla kun tarinoitiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen kanssasi samaa mieltä, koska itse lukeminen kirjoista kehittää parhaiten aivoja, jos niitä vain kuuntelee äänikirjana, niin eivät kehitä aivoja kuin siten, ettei enää osata kirjoittaa oikein tai ajatella omilla aivoillaan. Toki ymmärrän, että tämä väline on hyvä ehkä sokeille, mutta ei näkeville. Tämä äänikirjojen lukeminen tylsistää aivoja, että ei ehkä enää tulevaisuudessa kukaan ehkä enää osaa edes lukea? Ja nyt jo näkee, jos kirjoittaa kaunokirjoitusta, niin se on toisille täyttä hepreaa. Ehkä tulevaisuudessa jopa, jos kuuntelee vain äänikirjoja, niin kukaan ei enää osaa edes lukea kirjoja? 

Olivatko ihmiset sitten tyhmempiä silloin, kun kirjoitustaitoa ei ollut vielä keksitty?

Kyllähän ihmisten äo on kasvanut niistä ajoista, ja erilaisten kognitiivisten kykyjen harjoittaminen nähdään myös tärkeänä äo:n täyden potentiaalin saavuttamiseen. Koulutus ja lukutaito on siis ollut yhteydessä älykkyyden kehittymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan tarinat puhuttiin, kyllä, mutta kuulijat keskittyivät kuuntelemaan tarinaa eivätkä tehneet samalla kolmea eri juttua. Jokin yksinkertainen, hiljainen askare saattoi olla, mutta silti vuorovaikutettiin kertojan kanssa. Äänikirjoissa ei ole samaa vuorovaikutusta.

Kyllä saattoivat hyvinkin tehdä iltapuhteenaan jotain käsitöitä samalla kun kuuntelivat.

Ja todennäköisesti tekivätkin.

Huomaatteko muuten, että kirjojen lukijat hyväksyvät äänikirjat lukemisen rinnalle, mutta joillakin kirjojen kuuntelijoilla menee pahasti ihon alle se, kun heidän harrastustaan ei pidetä samana asiana?

Tätähän ketjun avauksessakin kysyttiin. ;)

Jos kuuntelen konsertissa musiikkia, silloin kuuntelen musiikkia, en sano et itse luen nuotteja. Muusikko lukee nuotteja soittaessaan kun on nuotit paperilla/padilla. Ja kuuntelee omaa soittoaan toivottavasti samalla. Vastaava asia, luen kirjaa itse mutta kuuntelen kun joku muu lukee tallenteella kirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen kanssasi samaa mieltä, koska itse lukeminen kirjoista kehittää parhaiten aivoja, jos niitä vain kuuntelee äänikirjana, niin eivät kehitä aivoja kuin siten, ettei enää osata kirjoittaa oikein tai ajatella omilla aivoillaan. Toki ymmärrän, että tämä väline on hyvä ehkä sokeille, mutta ei näkeville. Tämä äänikirjojen lukeminen tylsistää aivoja, että ei ehkä enää tulevaisuudessa kukaan ehkä enää osaa edes lukea? Ja nyt jo näkee, jos kirjoittaa kaunokirjoitusta, niin se on toisille täyttä hepreaa. Ehkä tulevaisuudessa jopa, jos kuuntelee vain äänikirjoja, niin kukaan ei enää osaa edes lukea kirjoja? 

Olivatko ihmiset sitten tyhmempiä silloin, kun kirjoitustaitoa ei ollut vielä keksitty?

Kyllähän ihmisten äo on kasvanut niistä ajoista, ja erilaisten kognitiivisten kykyjen harjoittaminen nähdään myös tärkeänä äo:n täyden potentiaalin saavuttamiseen. Koulutus ja lukutaito on siis ollut yhteydessä älykkyyden kehittymiseen.

Antiikin Kreikassa oltiin huolissaan siitä, että kirjoitustaito tyhmentää ihmisiä, kun ei enää tarvitse muistaa asioita ulkoa. Näin sitä on jokaisella ajalla omat murheensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ärsytä. Valmistautuessani 80-luvulla ylioppilaskirjoituksiin luin monta äänikirjaa.

Et siis ole lukenut vaan kuunnellut ylioppilaaksi.

Hmm, silti jouduin kirjoittamaan vastaukset. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen kanssasi samaa mieltä, koska itse lukeminen kirjoista kehittää parhaiten aivoja, jos niitä vain kuuntelee äänikirjana, niin eivät kehitä aivoja kuin siten, ettei enää osata kirjoittaa oikein tai ajatella omilla aivoillaan. Toki ymmärrän, että tämä väline on hyvä ehkä sokeille, mutta ei näkeville. Tämä äänikirjojen lukeminen tylsistää aivoja, että ei ehkä enää tulevaisuudessa kukaan ehkä enää osaa edes lukea? Ja nyt jo näkee, jos kirjoittaa kaunokirjoitusta, niin se on toisille täyttä hepreaa. Ehkä tulevaisuudessa jopa, jos kuuntelee vain äänikirjoja, niin kukaan ei enää osaa edes lukea kirjoja? 

Olivatko ihmiset sitten tyhmempiä silloin, kun kirjoitustaitoa ei ollut vielä keksitty?

Kyllähän ihmisten äo on kasvanut niistä ajoista, ja erilaisten kognitiivisten kykyjen harjoittaminen nähdään myös tärkeänä äo:n täyden potentiaalin saavuttamiseen. Koulutus ja lukutaito on siis ollut yhteydessä älykkyyden kehittymiseen.

Ei niinä aikoina edes ollut olemassa älykkyystestejä.

Jos äänikirjojen lukeminen tylsistyttää aivoja, alamäki varmaan alkoi radion keksimisestä.

Muistaakohan joku vielä ne ajat, kun radio oli tärkein väline lähes joka kodissa? Kirjoja ei välttämättä ollut kovin paljon ja kovat lukijat harvassa, mutta radiota kuunneltiin runsaasti.

Nyt opimme, että puheen kuunteleminen tylsistyttää aivoja. Kyllä ennen oli sitten terävyys kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko muuten, että kirjojen lukijat hyväksyvät äänikirjat lukemisen rinnalle, mutta joillakin kirjojen kuuntelijoilla menee pahasti ihon alle se, kun heidän harrastustaan ei pidetä samana asiana?

Tätähän ketjun avauksessakin kysyttiin. ;)

Kyllä se ärsyttää myös monia sellaisia ihmisiä, jotka tekevät molempia.

Jos kuunteleminen tyhmentää, lasten pitäisi tyhmistyä jos heille lukee ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen kanssasi samaa mieltä, koska itse lukeminen kirjoista kehittää parhaiten aivoja, jos niitä vain kuuntelee äänikirjana, niin eivät kehitä aivoja kuin siten, ettei enää osata kirjoittaa oikein tai ajatella omilla aivoillaan. Toki ymmärrän, että tämä väline on hyvä ehkä sokeille, mutta ei näkeville. Tämä äänikirjojen lukeminen tylsistää aivoja, että ei ehkä enää tulevaisuudessa kukaan ehkä enää osaa edes lukea? Ja nyt jo näkee, jos kirjoittaa kaunokirjoitusta, niin se on toisille täyttä hepreaa. Ehkä tulevaisuudessa jopa, jos kuuntelee vain äänikirjoja, niin kukaan ei enää osaa edes lukea kirjoja? 

Olivatko ihmiset sitten tyhmempiä silloin, kun kirjoitustaitoa ei ollut vielä keksitty?

Kyllähän ihmisten äo on kasvanut niistä ajoista, ja erilaisten kognitiivisten kykyjen harjoittaminen nähdään myös tärkeänä äo:n täyden potentiaalin saavuttamiseen. Koulutus ja lukutaito on siis ollut yhteydessä älykkyyden kehittymiseen.

Mistä tiedät että äo on kasvanut?

On muka niin upeeta ja taidokasta muötitaskata miljoonaa: et kuuntelee romaania äänikirjana ja samalla tiskaa/siivoaa/leikkaa nurmikkoa/ajaa autoa liikenteessä/syö/nukkuu..... On niin kätevää. Mä keskityn yhteen asiaan kerralla ja mietin sitä mitä teen. Kirjallisuus on taidetta. Miten muistatte kuulemanne jos teette koko ajan jotain muuta?

Vierailija kirjoitti:

Jos äänikirjojen lukeminen tylsistyttää aivoja, alamäki varmaan alkoi radion keksimisestä.

Muistaakohan joku vielä ne ajat, kun radio oli tärkein väline lähes joka kodissa? Kirjoja ei välttämättä ollut kovin paljon ja kovat lukijat harvassa, mutta radiota kuunneltiin runsaasti.

Nyt opimme, että puheen kuunteleminen tylsistyttää aivoja. Kyllä ennen oli sitten terävyys kaukana.

Ennen radiossa ei ollut nykyisenlaisia humpuukkiohjelmia, vaan puhuttiin asiaa.