Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttääkö muita kun äänikirjat rinnastetaan lukemiseen?
11.06.2023 |
Nykyään usein kun kyselee, että mitä olet viime aikoina lukenut, niin ihmiset vastaa, että olen kuunnellut sitä, tätä ja tuota. Ei se kuuntelu ole sama asia.
Kommentit (435)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ehtinyt ärsyttää koska ärsyttää se ettei fyysisten kirjojen lukemista enää arvosteta ja lasketa lukemiseksi kuten ennen. Luen siis paljon fyysisiä kirjoja, mutta kun en juurikaan välitä äänikirjoista ennkä kuuntele niitä. Sen takia jotkut tutut ja kaverit ovat alkaneet pitämään minua sivistymättömänä ja moukkana, mikä loukkaa kaltaisiani perinteistä kirjatoukkaa.
Sinun tuttusi ja kaverisi ovat sivistymättömiä moukkia ja sen lisäksi vielä tyhmiäkin. Mikä ihmeen tarve ihmisillä on kailottaa tyhmyyttään joka asiasta. Tuollainen ehdottomuus ja vain yhden vaihtoehdon hyväksyminen on osoitus laumasieluisuudesta, kapeakatseisuudesta ja laiskuudesta, kun kirjoja ei vaan jaksa lukea.
Kirjan lukemisessa elää sitä tarinaa, mutta eihän nuo pöljät sitä tajua.
En ole koskaan kuunnellut kirjoja, mutta ovathan ne vaihtoehto lukutaidottomille laiskureille.
T. palstapöljä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei äänikirjojen kuuntelu ja kuuntelijat ärsytä vaan se että äänikirjojen kuuntelu on markkinointi syistä bräntätty "sivistyneeksi" ja "paremmaksi" vaihtoehdoksi "sivistymättömälle" ja "barbaariselle" fyysisen kirjan lukemisella. Ja sitten on ihmisiä jotka sinisilmäisesti ja naivisti ostavat tämän markkinoihin tuputtaman vastakkain asettelun vaikka se on toksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä elämystä ei äänikirjasta saa, kun illalla sängyssä selällään ollen lukee paksua, painavaa opusta ja unen lähestyessä ote höltyy ja...pam!
Äänikirjaelämys on paremi: kuulokkeet, valot pois ja kuuntelet. Torkkukytkin kirjaan, ja ihana nukahtaminen levolliseen ääneen😍
Hyi, nukahtaminen kuulokkeet korvilla. Kiva kääntää kylkeä eikä yhtään ota kipeää korvaan. Saatikka kuulokkeiden etsintä aamuisin sängystä. Kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelisin mielelläni illalla nukkumaan mennessä ääni kirjaa. Mutta lukijan lukunopeus on niin revittävän nopea, ettei huvita kuunnella kirjaa, edes yhtä minuuttia.
Hitaasti ja rauhallisesti, ääneen lukeminen, on kaiketi fyysisesti mahdotonta. Olisin valmis maksamaan äänikirjasta, mitä ikinä pyydetään, jos vaan lukunopeus olisi ratkaisevasti rauhallisempi. Myös taukoja tarvitaan lauseiden välissä.
Ääntä ei myöskään pysty tekniikalla hidastamaan. Se on niin nähty.
Millä sovelluksella kuuntelet? Minä kuuntelen Elisa-kirjan sovelluksella ja siinä taas lukunopeus on niin hidas, että nostan sitä aina kahdella pykälällä.
AP miksi tiedustelet mitä kukakin on lukenut? Haluatko keskustella kirjoista? Jos näin on niin silloin on ihan normaalia vastata mitä kirjoja on kuunnellut. Kirjoja voi harrastaa monilla eri tavoin. Minusta olisi hassua olla kommentoimatta mitä on kuunnellut jos puhutaan kirjojen lukemisesta. Molemmissa tavoissa on kuitenkin kyse samasta asiasta eli siitä että tietää mitä kirjassa kerrotaan. Vai pitääkö tähän keksiä AP:n mieliksi uusi verbi joka tarkoittaa sekä lukemista että kuuntelua. Sanotaanko jatkossa mitä kirjoja "olet käynyt läpi". :D
PS. AP kuulostaa Ostolakkossa blogin Virpilta. Sama virsi on sen instassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjallisuuden suurkuluttajana en näe lukemistani niin merkittävänä että tekisin sillä yhtään mitään eroa olenko lukenut fyysisen kirjan, sähköisen kirjan tai jopa kuunnellut samat sanat tarinana. Pääasia että tiedän juonen ja saan siitä elämyksiä.
Olen siis oikeasti kirjaston kanta-asiakas ollut lapsesta saakka ja mikä nykyään helpompaa kuin raahata kirjoja kännykässä kuin paksua romaania käsilaukussa.
Samalla kädet ja silmät vapautuvat tekemään jotain muuta kuten vaikkapa neulomaan.
Äänikirjojen myötä on pehmeä pudotus harjaantua oppimaan vieraita kieliäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kun en ole koskaan lukenut päteäkseni sillä.
Mitäh??? Kirjoja luetaan, koska niiden sisältö kiinnostaa. Missäpäin Suomea kirjan lukeminen on pätemistä ?? Miten sillä pädetään, kun kaikki normaalit lukutaitoiset haluavat lukea kirjasta eikä kuunnella???
"Normaalit lukutaitoiset" tekevät sitä, mikä parhaiten sopii heidän elämäntilanteeseensa. Joillekin ihmisille voi vain olla vaikea löytää sellaista väliä, että kirjoja ehtisi lukea. Omituinen aihe nostaa epäsopua, ne lukevat, jotka ovat siihen vihkiytyneet. Itse äänikirjoja kuuntelevana iloitsen siitä, että kirja tulee äänikirjana nopeasti kuunneltavaksi, kirjastostahan uutuuuskirjoja saa jonotella kuukausikaupalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on lukemista ja kuuntelu kuuntelua.
Olen samaa mieltä. Pidän hyvin tehdystä radiokuunnelmasta, jossa näyttelijät esittävät eri äänirooleja ja joissa käytetään äänitehosteita kuten ukkosen jyrinää, oven avautumista, askelten ääniä ja muuta vastaavaa tilanteeseen sopivaa. Se on vaikuttavampaa kuin jos vain yksi henkilö lukee ääneen kirjaan.
Olen sekä lukenut Mika Waltarin Sinuhen 779-sivuisena kirjan että kuunnellut siitä tehdyn 22-osaisen radiokuunnelman.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/21/sinuhe-egyptilainen-kuunnelma
Ei kuunnelman kuunteleminen ole sama asia kuin äänikirjan kuunteleminen. Lukijanhan pitää olla mahdollisimman neutraali. En edes pidä siitä, että lukija näyttelee, kun lukee kirjaa.
Kyllä minusta esim. Gabaldonin suursarjan englanninkielisen lukijan perässä oli helpompi pysyä kuka puhuu milloinkin kun eri hahmoilla oli eri ääniasu (vaikka oli sama lukija koko kirjan).
Äänikirjojen lukeminen on helpompaa ja parempaa koska se säästää silmiä ja vapauttaa samalla muulle tekemiselle. Itse esimerkiksi otan päikkärit samalla kun laitan äänikirjan soimaan taustalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoja lukemalla oppii kuin ohimennen kielioppia ja pilkkusääntöjä. Äänikirjoja kuunnellessa näitä ei opi. Äänikirjoja kuuntelemalla ei myöskään aina saa selvää vieraskielisten nimien oikeasta kirjoitustavasta: esim. Potter-kirjoista tuttu (Minerva) McGonagall muuttuu kirjat äänikirjoina kuunnelleiden kirjoituksissa McGarnegalliksi, ja Dumbledore Dumledooriksi.
Minun täytyy saada nähdä teksti ihan itse, en lapsenakaan tykännyt, kun minulle luettiin ääneen. Opin lukemaan ennen neljättä syntymäpäivääni, joten siinä varmaan se syy. Ymmärrän kyllä, että toisenlaisiakin ihmisiä on, mutta minä olen tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei äänikirjojen kuuntelu ja kuuntelijat ärsytä vaan se että äänikirjojen kuuntelu on markkinointi syistä bräntätty "sivistyneeksi" ja "paremmaksi" vaihtoehdoksi "sivistymättömälle" ja "barbaariselle" fyysisen kirjan lukemisella. Ja sitten on ihmisiä jotka sinisilmäisesti ja naivisti ostavat tämän markkinoihin tuputtaman vastakkain asettelun vaikka se on toksista.
En ole koskaan nähnyt, että äänikirjojen kuuntelijat väheksyisivät kirjojen lukijoita. Mutta näitä toisin päin väheksyviä aloituksia olen nähnyt täällä monta kertaa. Samoin muissakin medioissa olen törmännyt tähän samanlaiseen keskusteluun, onko kuunteleminen oikeaa "lukemista" ja samalla jotenkin alempi arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Sisältö on sama riippumatta siitä että luetko vai kuunteletko saman kirjan
Äänikirjoja kuunnellaan yleensä muiden toimintojen ohella, eli keskittyminen ei ole samaa luokkaa kuin kirjaa luettaessa.
Yleensä ehkä on useimmiten näin. Mutta koska äänikirjat ovat itselläni alun perin olleet ainoa tapa päästä käsiksi kirjallisuuteen, olen aina kuunnellut kirjoja tekemättä samaan aikaan mitään muuta. Jos juon kahvia tai tiskaan tai kävelen, en ymmärrä kirjan sisällöstä mitään; se menee ikään kuin ohi pelkkkänä taustahöpinänä. Keskityn siis täysillä siihen, mitä kulloinkin teen, eli kun kuuntelen/luen kirjaa, se vie kaiken huomioni. Tämä on epänormaalia, mutta niin se minulla toimii. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään kilpaillaan jo siitä että kuka lukee eniten äänikirjoja päivässä. Joidenkin hurjien lukijoide päivätahti on jopa kymmenen kirjaa kun ennen yhden kirjan lukemiseen meni kaksi tai useampi ilta.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoja lukemalla oppii kuin ohimennen kielioppia ja pilkkusääntöjä. Äänikirjoja kuunnellessa näitä ei opi. Äänikirjoja kuuntelemalla ei myöskään aina saa selvää vieraskielisten nimien oikeasta kirjoitustavasta: esim. Potter-kirjoista tuttu (Minerva) McGonagall muuttuu kirjat äänikirjoina kuunnelleiden kirjoituksissa McGarnegalliksi, ja Dumbledore Dumledooriksi.
Pienet lapset oppivat kieliopin ja laajan sanaston nimenomaan kuuntelemalla kirjoja. Jo päiväkoti-ikäisestä pystyy lastentarhaopettaja sanomaan onko tälle luettu kotona vai ei.
Olen synnynnäisesti erittäin auditiivinen yksilö. Opin mielelläni myös kuuntelemalla ja sitäKIN kannattaa jokaisen treenata.
Suosittelen suosimaan ja kuuntelemaan mieluiten englanninkielisiä äänikkrjoja. Suomalaisissa äänikirjoissa on usein sellaisen kankea ja robottimainen ääni joka ei osaa suomen ääntämistä ja lausumista kunnolla oikein.
Tässä on lukemista kuuntelijoille;
Lukeminen ja aivot: tiedätkö mitä lukeminen tekee aivoillesi?
Joillain asioilla on voima aiheuttaa myönteisiä muutoksia aivoihimme. Yksi näistä on lukeminen, mikä tekeekin vallan kiehtovia asioita aivoille. Mitä me tiedämme lukemisen ja aivojen yhteydestä? Vaikka jokaisella kirjalla ei olekaan tätä voimaa, kertovat lukuisat tutkimukset, että tarinoiden lukeminen erilaisista hahmoista, ovatpa he sitten todellisia tai kuvitteellisia, voi olla yksi kaikkein eniten muutosta luovista aktiviteeteista, johon voimme uppoutua.
Silti on sanomattakin selvää, että lukeminen on kokemuksena hyvin erilainen kuin elokuvissa käynti. Ensinnäkin lukeminen vaatii korkeampaa keskittymisen, abstraktion ja mielikuvituksen tasoa. Toisekseen lukemisen aivoissa aiheuttamat muutokset ovat huomattavasti voimakkaampia ja pidempikestoisia. Tutustukaamme seuraavaksi siihen, mitä asiantuntijoilla on asiasta sanottavaa…
Lukeminen ja aivot: lukeminen on yhtä kuin kokeminen
Tutkija Raymond Mar, Yorkin yliopiston psykologian tohtori, meni vielä askelta pidemmälle. Hänen aiheesta tekemiensä tutkimusten mukaan kaikki vaikuttaisi kielivän siitä, että aivomme eivät osaa erottaa kovinkaan hyvin toisistaan mitä on koettu ja mistä on luettu. Jotain vastaavanlaista tapahtuu katsellessamme elokuvaa, mutta lukiessa tämä kokemus on henkilökohtaisempi ja syvempi. Lukeminen saa aikaan paljon suurempia muutoksia aivoissa.
Me siis kirjaimellisesti koemme mitä me luemme, ja tästä kaikesta saamme kiittää erästä tietyn tyyppistä hermosolua: peilisolu. Aivan, samat hermosolut jotka saavat meidät esimerkiksi matkimaan haukotusta nähdessämme jonkun muun haukottelevan. Juuri ne samaiset solut, jotka saavat vauvan hymyilemään kun joku hymyilee hänelle.
Sitten terveisiä rähiseville kuuntelijoille:
Lukeminen ja aivot… sekä empatia
Tutkijat ovat kiinnittäneet paljon huomiota lukemisen aivoissa aiheuttamiin muutoksiin ja empatiaan liittyen. Ensinnäkin he ovat havainneet, että ne aivojen alueet joita käytetään lukemiseen ja tiettyjen henkilöhahmojen tekojen ymmärtämiseen, ovat samoja kuin toisten ihmisten ymmärtämiseen käytetyt. Loppujen lopuksi molempien kokemusten perustana oleva prosessi liittyy kommunikointiin.
Täten me toisaalta koemme mitä kirjan hahmo tekee aivan kuin me itse tekisimme sen. Toisaalta me myös parannamme omaa kykyämme ymmärtää muita, sekä yhdistää tilanteita ja tunteita. Johtopäätelmänä: lukeminen on keino harjoittaa ja ravita empatiaa. Me muutamme omaa näkökantaamme tavalla tai toisella, kun luemme tarinan kerrontaa.
https://mielenihmeet.fi/lukeminen-ja-aivot-tiedatko-mita-lukeminen-teke…
Äänikirjat ovat helppoja. Kuuntelen paljon huononäköisenä. Ärsyttää ainoastaan teatraalisen äänet. Moni kirja on loppunut alkuunsa, jos lukija on teatraalinen.
Alue: Aihe vapaa
Olen omalla kohdallani todennut, että syvään uneen pääsemistä äänikirjan kuuntelu haittaa. Sitä torkahtelee ja taas havahtuu ääneen ja lopulta sammutan kirjan itse, koska en kuitenkaan muistaisi siitä mitään. Ja älykello todentaa tä,än torkahtelunnja syvään uneen vaipumisen häiriintymisen myös. Näin siis omalla kohdallani.