Ärsyttääkö muita kun äänikirjat rinnastetaan lukemiseen?
Nykyään usein kun kyselee, että mitä olet viime aikoina lukenut, niin ihmiset vastaa, että olen kuunnellut sitä, tätä ja tuota. Ei se kuuntelu ole sama asia.
Kommentit (435)
Luetun ymmärtäminen tapahtuu aivoissasi (jos tapahtuu).
Ei ole väliä, millä tavoin se teksti sinne kulkeutuu.
Onneksi äänikirjoja on jokalähtöön, onnistuu näkövammaiseltakin lukeminen. Itsellani on tuskaa lukea tavallista kirjaa, kun mikään valo ei ole riittävä. Sähköiseltä laitteelta, jossa tarpeeksi kirkkautta pystyy vielä jotenkuten lukee, jos pysyy rivillä ja näkee kaikki kirjaimet
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Sisältö on sama riippumatta siitä että luetko vai kuunteletko saman kirjan
Äänikirjoja kuunnellaan yleensä muiden toimintojen ohella, eli keskittyminen ei ole samaa luokkaa kuin kirjaa luettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä. Valmistautuessani 80-luvulla ylioppilaskirjoituksiin luin monta äänikirjaa.
Etpäs lukenut. Äänikirjoja ei juurikaan ollut silloin saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä. Valmistautuessani 80-luvulla ylioppilaskirjoituksiin luin monta äänikirjaa.
Etpäs lukenut. Äänikirjoja ei juurikaan ollut silloin saatavilla.
Ei ollut hirveästi, mutta kylläpä niitä oli. ITsekin olen aina niin lukenut kuin kuunnellut kirjoja.
Ei ole ehtinyt ärsyttää koska ärsyttää se ettei fyysisten kirjojen lukemista enää arvosteta ja lasketa lukemiseksi kuten ennen. Luen siis paljon fyysisiä kirjoja, mutta kun en juurikaan välitä äänikirjoista ennkä kuuntele niitä. Sen takia jotkut tutut ja kaverit ovat alkaneet pitämään minua sivistymättömänä ja moukkana, mikä loukkaa kaltaisiani perinteistä kirjatoukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Luetun ymmärtäminen tapahtuu aivoissasi (jos tapahtuu).
Ei ole väliä, millä tavoin se teksti sinne kulkeutuu.
Sittenhän voit opetella pistekirjoitusta, ja tunnustella kirjoja :)
Ei ärsyttä. Ärsyttää se ettei fyysisten kirjojen lukemista enää lasketa lukemiseksi ja jotta olisi "lukenut" jonkin kirjan niin se olisi ihmisten mielestä pitänyt kuunnella äänikirjana.
Vierailija kirjoitti:
Luetun ymmärtäminen tapahtuu aivoissasi (jos tapahtuu).
Ei ole väliä, millä tavoin se teksti sinne kulkeutuu.
On siinä se ero, että kirjaa luettaessa pitää itse kuvitella henkilöille äänet ja äänenpainot. Sama koskee ympäristön ääniä, jotka siis on "valmiiksi pureskeltu" äänikirjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä. Valmistautuessani 80-luvulla ylioppilaskirjoituksiin luin monta äänikirjaa.
Satukasetteja kuuntelit varmaankin. Eihän niitä tainnut muita olla kasarilla, cd-soittimetkin olivat vielä varsin harvinaisia rikkaiden leluja.
No satukasetteja tuli harrastetuksi hieman aikaisemmin kuin oppi- ja viihdekirjoja. Joskus 70-luvulla kuuntelin sellaisenkin satukasetin, joka kertoi pienestä, Piip-nimisestä höyryveturista, jolle iso dieselveturi alkoi näyttää mahtiaan. :) Äitini taisi lainata sen paikallisesta kirjastosta. Celia-saavutettavuuskirjaston edeltäjästä sitä ei ollut lainattu.
Lukiossa osa oppikirjoistani oli äänikirjoina, osa pistekirjoina. Esim. historiaa ja uskontoa pänttäsin C-kaseteilta. Onneksi minulla oli muistiinpanot pistekirjoituksella kierrevihkoissa, että sain treenatuksi kaikenlaisten hallitsijoiden ja muiden merkkihenkilöiden nimien kirjoitusasua. Tämä onkin äänikirjojen huono puoli, ettei voi tarkistaa, miten joku asia kirjoitetaan. Paitsi että nykyään jo voi, kun tavallista e-kirjaa voi kuunnella puhesyntikalla ja samaan aikaan lukea pistenäytöltä.
Jos joku kysyy, olenko lukenut Täällä Pohjantähden alla -trilogian, vastaan myönteisesti. Tarkkaan ottaen olen kuunnellut sen C-kaseteilta joskus 90-luvulla, mutta en silti vastaa että olen ja en ole.
Kyllä ärsyttää. Luen oikeita kirjoja. Äänikirjojen kuuntelu on kuuntelemista. Oikean kirjan lukemisessa on se juju, että se vaikuttaa eri tavalla tiedon perille menoon aivoihin ja omaksumista kun luetaan tekstiä paperilta.
Miksi se ärsyttää? Haluatko siis keskustella vain lukemisesta itsestään etkä esim. hyvistä uusista kirjoista? Jos itse kysyisin tuollaista joltakulta odottaisin kenties suosituksia, jolloin olisi sama olisiko kirja luettu vai kuunneltu.
En yleensä kuuntele äänikirjoja koska kokemukseni on että ne ovat aina lyhennettyjä versioita alkuperäisestä kirjasta joista pahin keelmani äänikirja oli Muumipappa ja meri jossa lukija skippadi useita lauseita ja kokonaisia lukuja jotka huomasin kun seurasin samalla fyysistä kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ärsyttää. Luen oikeita kirjoja. Äänikirjojen kuuntelu on kuuntelemista. Oikean kirjan lukemisessa on se juju, että se vaikuttaa eri tavalla tiedon perille menoon aivoihin ja omaksumista kun luetaan tekstiä paperilta.
joo ja vielä se, että haluan pitää käsissäni jotain konkreettista ja aina voi tarkistaa, mitä siinä luki.
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on lukemista ja kuuntelu kuuntelua.
Olen samaa mieltä. Pidän hyvin tehdystä radiokuunnelmasta, jossa näyttelijät esittävät eri äänirooleja ja joissa käytetään äänitehosteita kuten ukkosen jyrinää, oven avautumista, askelten ääniä ja muuta vastaavaa tilanteeseen sopivaa. Se on vaikuttavampaa kuin jos vain yksi henkilö lukee ääneen kirjaan.
Olen sekä lukenut Mika Waltarin Sinuhen 779-sivuisena kirjan että kuunnellut siitä tehdyn 22-osaisen radiokuunnelman.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/21/sinuhe-egyptilainen-kuunnelma
Vierailija kirjoitti:
En siis ole sitä mieltä että äänikirjat olisivat jotenkin kirjojen lukemista huonompi vaihtoehto eri tilanteissa, vaan enemmänkin tuo tapa kutsua sitä lukemiseksi.
Ap
Oletpa sinä nyt pilkunviilaaja. Jos joku kysyy minulta mielipidettä esim jonkun kirjailijan uusimmasta kirjasta, pitääkö minun vaieta vai saanko sanoa, että kirja oli hyvä. En ymmärrä ap:n nipotusta. Itse olen kiinnostunut tarinoista, eikä se tarina siitä muutu muuksi, vaikka kuuntelisin ko kirjan.
Minua taas arsyttää kun ihmiset alkavat luetella kirjoja ku kysyn mitä ovat viimeksi lukeneet. Minä olen viimeksi lukenut liikennemerkkejä, sukunimeni postilaatikosta ja tätä palstaa. Että ärsyttää valehtelevat ihmiset.
en tiä. on ne eri asioita kyllä. no, jos äänikirjat eivät ala uhkaamaan oikeiden asemaa, niin kai maailmaan mahtuvat molemmatkin. mutta makuasiana ei mun juttu ole äänikirja.
Tämän olen itsekin huomannut! Yksi työkaveri kehtasi oikein ilkkua, että eikö ole perin vanhanaikaista kantaa paperista kirjaa kahvitauolla lukemiseen kun kaikki löytyy nykyään kännykästä kuunneltavana.