Mitä konkreettisia lastensuojelutekoja voi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Jep.

Vankilatkin on tunnetusti täynnä ihan syyttömiä.

Ota puheeksi läheisen kanssa, jos olet lapsesta huolissasi. Kerro, että sijoitus toiseen perheeseen on joskus kaikille parasta. Ole valmis ottamaan lapsi omaan kotiisi kasvamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Jep.

Vankilatkin on tunnetusti täynnä ihan syyttömiä.

Oikeuslaitoksessa on käytössä syyttömyysolettama ja kaikki syytteet on tarkoin todisteltava. Jos syntyy selvä epäilys syytetyn syyttömyydestä, niin syytetty jätetään tuomitsematta. Ketään ei myöskään voida tuomita jos he eivät ole rikkoneet lakia.

Lastensuojelussa sen sijaan on vain huolikäsite minkä pohjalle toiminta on rakennettu. On sanomattakin selvää, että kun toiminta on perustettu näin epämääräiselle pohjalle, niin hyvin paljon tapahtuu virhearvioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Sekö on sinusta hyväksyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Useimmissa tapauksissa se ei ole sellainen erittäin vakava asia jonka vuoksi lapsi tulisi ottaa huostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Joopa joo.

Mene toki kertomaan tämä kodeissaan väkivaltaa pelkääville lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Joopa joo.

Mene toki kertomaan tämä kodeissaan väkivaltaa pelkääville lapsille.

Jopa on taas nyyhkyjutut sinulla. Ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että suurin osa lapsista elää sellaisissa oloissa, että sossutätien olisi rynnättävä "pelastamaan" heidät?

Onpa täällä keskustelun taso taas mitä on. Mutta alkuperäiselle ja muille samaa pohtiville vastaan.

Lähde käytännön tason ajattelusta konkreettisiin lastensuojelutekoihin. Paras tuki on aina ennaltaehkäisevä, ja se olisi myös se edullisin yhteiskunnalle, jos tajuttaisiin sitä ajatella.

Jos sinulla on lähipiirissä lapsiperheitä, ole tekemisissä. Vietä aikaa lasten kanssa, ota joskus vaikka illaksi hoitoon tai yökylään ja anna vanhemmille hetki omaa aikaa. Tai olkaa yhdessä porukalla, retkeilkää, leipokaa, käykää kirjastossa, rakennelkaa legoilla, ulkoilkaa - mitä vaan tykkäätte tehdä, kunhan vietätte aikaa yhdessä ja pidätte hauskaa. Lähde kaveriksi vaikka vaunulenkille ja kuuntele aidosti, ole tukena, ole läsnä, vahvista kaikkea positiivista toimintaa ja ajattelua. Kaikki tällainen tukee sekä vanhempien jaksamista että lapsen itsetunnon ja henkisen hyvinvoinnin kasvua. Vaikka olisi ihan normaali perhe, ei "tuen tarpeen perhe", niin tämä auttaa arjessa jaksamista ja piristää niin vanhempien kuin lasten mieltä, eikä sitä tuen tarvetta sitten välttämättä tule.

Jos sinulla on aikaa käytettävissäsi ja välittämistä sydämessäsi, harkitse voisitko olla tukihenkilö tai tukiperhe tarvitsevalle lapselle. Esimerkiksi Pelastakaa Lasten tukihenkilö tai sporttikummi tapaa lasta noin joka toinen viikko parin tunnin ajan, mikä ei vie kovinkaan paljon aikaa, mutta voi olla todella merkittävä tuki perheelle, jolla ei muuta tukea ole. Tukiperheenä lapsi on kerran kuussa yökylässä, siihen menee esimerkiksi se yksi viikonloppu kuussa. Tämä voi olla todella tärkeä tuki ja apu jaksamiseen vaikkapa yksinhuoltajalle, jolla ei ole tukiverkkoa. Voi toivoa lasta, jolla ei ole haasteita, tai jos on mahdollisuus, niin paljon tietysti on myös lapsia, joille se tuki olisi tarpeen esim. neuropuolen haasteiden tai muiden olosuhteiden takia. Joka tapauksessa tämä palvelu on niitä varten, joilla ei ole lastensuojelun tai sosiaalitoimen asiakkuutta, mutta joista saattaa sellaisia tulla, ellei mitään tukea saada.

On myös paljon vapaaehtoistoimintaa, joka on kertaluontoista, ellei pysty sitoutumaan toimintaan määräajaksi. Kysy seurakunnilta, vapaaehtoisjärjestöiltä, urheiluseuroilta. Niissä tarvitaan usein kipeästi käsiä käytännön työhön. Jos on rahaa, muttei aikaa, lahjoita luotettavina pitämillesi tahoille ja kohdenna lahjoitus ennaltaehkäisevään työhön tai vaikka tiettyyn toimintamuotoon. 

Kunpa mahdollisimman moni oikeasti haluaisi auttaa. Kiitos, jos sinä, joka tätä luet, tahdot tehdä jotakin, että Suomen lapset voisivat hyvin ja vanhemmat jaksaisivat paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Useimmissa tapauksissa se ei ole sellainen erittäin vakava asia jonka vuoksi lapsi tulisi ottaa huostaan.

Minkäänlainen väkivalta ei ole ok.

Huostaanottoa ei seuraa automaattisesti siitä, jos joku tukistaa lapsiaan. Mutta puuttua siihenkin pitää, jos vanhempi tekee sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Joopa joo.

Mene toki kertomaan tämä kodeissaan väkivaltaa pelkääville lapsille.

Jopa on taas nyyhkyjutut sinulla. Ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että suurin osa lapsista elää sellaisissa oloissa, että sossutätien olisi rynnättävä "pelastamaan" heidät?

Mitä ihmettä oikein puolustelet?

Alkaa olla aika kummallisia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Useimmissa tapauksissa se ei ole sellainen erittäin vakava asia jonka vuoksi lapsi tulisi ottaa huostaan.

Minkäänlainen väkivalta ei ole ok.

Huostaanottoa ei seuraa automaattisesti siitä, jos joku tukistaa lapsiaan. Mutta puuttua siihenkin pitää, jos vanhempi tekee sellaista.

Väkivalta tarkoittaa samaa kuin pahuus. Fyysisen väkivallan lisäksi on myös esimerkiksi psyykkistä väkivaltaa ja taloudellista väkivaltaa. Jos lastensuojelu ei suojele lapsia pahuudelta niin kuka sitten suojelee? Väkivalta perheessä on aina peruste lastensuojeluasiakkuudelle.

Siis ketju koskee sitä miten lapsia voitaisiin suojella väkivaltaiselta kohtelulta, niin täällä jankataan, miten väkivalta on ihan normaalia kasvatusta, mihin sossunperkeleet yrittää puuttua?

Ei luoja.

Mitähän ihmeen alapeukuttamista on siinä, jos halukkaat voivat olla lapsiperheiden tukena? Hävetkää, ihmiset. Minäkin olen tukihenkilö lapselle ja näen, miten tärkeää se on lapselle kuin hänen perheelleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Siis ketju koskee sitä miten lapsia voitaisiin suojella väkivaltaiselta kohtelulta, niin täällä jankataan, miten väkivalta on ihan normaalia kasvatusta, mihin sossunperkeleet yrittää puuttua?

Ei luoja.

Et voi kieltää sitä etteikö väkivaltaa esiintyisi valtavasti. Yritys puuttua kaikkeen väkivaltaan on suurin syy lastensuojelun resurssipulaan. Mitkään resurssit eivät riitä siihen, että kaikkeen väkivaltaan pyritään puuttumaan. Asioita olisi siis pystyttävä priorisoimaan, koska muutoin yhä enemmän tapahtuu sitä, ettei ole resursseja puuttua vakaviin tapauksiin.

Milläkö? Käytä ehkäisyä, älä hanki lapsia, jos olet idiootti..100% aina, ellei ole täysi varmuus siitä, että haluat lapsen, käytä ehkäisyä. Aina ja joka paikassa, vaikkä se jätkä itkisi silmät päästään kerjätessää lupaa vetää paljaalla, aina kumi käyttöön. Ei mitään prseilyä, ei mitään "en tiennyt olevani raskaana" vaan jos on sillä tavoin aasi, ettei tiedä mihin ehkäisyn puute johtaa, sitten sterilointi tai pidättäytyminen seksistä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Useimmissa tapauksissa se ei ole sellainen erittäin vakava asia jonka vuoksi lapsi tulisi ottaa huostaan.

Minkäänlainen väkivalta ei ole ok.

Huostaanottoa ei seuraa automaattisesti siitä, jos joku tukistaa lapsiaan. Mutta puuttua siihenkin pitää, jos vanhempi tekee sellaista.

Tukistaminen on laillista suuressa osassa länsimaitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Useimmissa tapauksissa se ei ole sellainen erittäin vakava asia jonka vuoksi lapsi tulisi ottaa huostaan.

Minkäänlainen väkivalta ei ole ok.

Huostaanottoa ei seuraa automaattisesti siitä, jos joku tukistaa lapsiaan. Mutta puuttua siihenkin pitää, jos vanhempi tekee sellaista.

Tukistaminen on laillista suuressa osassa länsimaitakin.

Entä sitten? Suomessa se on laitonta ja siksi lastensuojelu tutkii ja rankaisee niitä jotka ovat siihen syyllistyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ironista, että tässäkin keskustelussa mollataan sossujen toimintaa ja kerrotaan tarinoita siitä, miten sossu yritti viedä lapset ihan tavalliselta perheeltä ja ihan ilman syytä.

Sossut eivät tee virheitä ja sossujen käsitys huolesta on aina oikea. Mitään syytä kyseenalaistaa sossujen toimintaa ei ole.

Niin, vanhemmathan ei koskaan virheitä teekään? Heillä on aina oikea käsitys toiminnastaan ja lapsen edusta.

:D

Kai nyt ihmeessä käsität, että niillä "sossuilla" on ihan velvollisuus selvittää esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen perusteella lapsen tilanne?

Joskus vanhemmat ovat oikeassa ja joskus sossut ovat oikeassa. Tosin oikeassa oleminen on pitkälti riippuvaista kunkin omista mielipiteistä, koska lastenkasvatuksessa harvemmin on mitään ehdottomia totuuksia olemassa.

Lastensuojeluilmoitusjärjestelmä tulisi ajaa alas. Tuollainen ilmiantokoneisto ei palvele ketään. Jos ihmisillä on asiaa sossuille niin he voivat ottaa yhteyttä heihin aivan tavallisin keinoin, kuten asia oli ennen lastensuojeluilmoituksia.

Ei kyllä ole riippuvaisia omista mielipiteistä, vaan ihan laista. Oletko sellaisesta kuullut?

Edelleen, sosiaalityössä kaikkien tehtyjen päätösten pitää perustua lakiin. Ne ei ole mitään mielipidekysymyksiä.

Tuo ehdotuksesi kuulostaa aika hurjalta. Mitäpä meinaat, että sellaisissa perheissä tapahtuu, missä vanhemmat ei itse näe mitään ongelmaa? Vai ihanko tosissaan luulet, että kaikki ottaisi itse yhteyttä tarvittaessa?

Voi apua.

Laissa on vaan sanottu, että jos on huoli lapsesta niin se on lastensuojeluasia. Huolta ei ole määritelty sen tarkemmin, vaan se on henkilökohtainen kokemus.

Lastensuojelu toimi ihan hyvin vielä 90-luvulla jolloin lasuja ja muuta laajennettua toimenkuvaa ei vielä ollut.

Joo, lastensuojelu toimi "hyvin" 90-luvulla, kun mitään lastensuojelua ei varsinkaan pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla ollut lainkaan. Nimimerkillä itsekin kärsin perheväkivallasta lähes koko lapsuuteni. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut puuttua, vaikka kaikki opettajia myöten koulussa tiesi asiasta.

Nyt jos olisit lapsi niin sinut todennäköisesti otettaisiin huostaan. Mutta siitä taas seuraisi muita traumoja (isoja sellaisia). Eli mikä lopulta on paras? Huostaanotot ja koko nykyinen valvontakoneisto myös maksavat valtavasti rahaa ja luovat pelon ilmapiiriä lapsiperheiden keskuuteen.

Mitä traumoja?

Olisipa otettu. Harmi ettei. Mitäpä luulet sen olleen, kun piti melkein koko lapsuus pelätä epävakaata ja väkivaltaista isäpuolta? Eihän siitä nyt toki traumoja voinut jäädä.

Toivoin ala-asteella pääseväni sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Onneksi äiti erosi siitä paskakasasta, kun olin nuorin teini. Koti missä ei tarvinut pelätä, oli ihan unelma.

Useimmat lapset ovat kiintyneitä perheenjäseniinsä ja haluavat olla perheenjäsentensä kanssa vaikka heidän toimintansa ei olisikaan suositusten mukaista. Vasta hyvin vakavissa tapauksissa lapsen on parempi olla jossain muualla. Lastensuojelussa tätä ei ymmärretä, vaan hyvin jäykällä tavalla pyritään ohjaamaan vanhempien toimintaa ja langettamaan sanktioita perheille.

Ei ole lapsen edun mukaista elää esimerkiksi väkivaltaisessa perheessä, vaikka kyseessä olisikin ne omat ja rakkaat perheenjäsenet.

Ihan turhaa yrittää sepittää jotain muuta.

Useimmissa perheissä esiintyy väkivaltaa jossain muodossa.

Mitä ihmettä nyt taas?

Yritätkö seuraavaksi väittää, että se on ihan ok?

Useimmissa tapauksissa se ei ole sellainen erittäin vakava asia jonka vuoksi lapsi tulisi ottaa huostaan.

Minkäänlainen väkivalta ei ole ok.

Huostaanottoa ei seuraa automaattisesti siitä, jos joku tukistaa lapsiaan. Mutta puuttua siihenkin pitää, jos vanhempi tekee sellaista.

Tukistaminen on laillista suuressa osassa länsimaitakin.

Entä sitten? Suomessa se on laitonta ja siksi lastensuojelu tutkii ja rankaisee niitä jotka ovat siihen syyllistyneet.

"Tutkii ja rankaisee" ovat termejä, jotka kuuluvat poliisille ja oikeuslaitokselle. Lastensuojelu selvittää ja tukee. Toimet ei koskaan ole rankaisuja. 

Lastensuojelun kuuluu tehdä laittomuuksista ilmoitus poliisiin, liian usein eivät tee. Niin paljon he ovat kyllä sen vanhemman tukemisen kannalla, että jopa rikosilmoitus jää joskus tekemättä. Huolehditaan vain perheen auttamisesta ja eteenpäin selviämisestä.

Vaikka täällä paljon muuta väitetään.