Oletko ollut yksin lomalla ulkomailla?

Voi että olis ihanaa näin mummona lähteä nimenomaan yksin. On vai yksi syy miksi ei onnistu. Osaan vain suomea.

Vierailija kirjoitti:

Voi että olis ihanaa näin mummona lähteä nimenomaan yksin. On vai yksi syy miksi ei onnistu. Osaan vain suomea.

Kuule ei haittaa! Minä osaan enkkua huonosti niin käytän aina kääntäjää. Hyvin olen pärjännyt ja aina on asia selvinnyt. Lähde matkaan vaan rohkeasti. :)

Olen nuorena matkustanut yksin pitkin Eurooppaa. Nykyään matkustellaan miehen kanssa. Jos hänestä aika jättää niin sitten taas yksin reissuun. Käytiin juuri Australiassa ja tavattiin yksin reissaavia ikäihmisiä, eipä ollut heille ongelma.

Olen matkustanut paljon yksin, lähinnä Aasiassa. Hyvällä maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Suomen rajojen ulkopuolella vieraille puhumista ei pidetä outona, joten olet matkallasi yksinäinen vain jos itse pyrit olemaan yksin.

Vierailija kirjoitti:

Haaveeni on lähteä yksin matkalle. Olen aina matkustanut kavereiden tai perheen kanssa. Olisi aivan ihanaa matkustaa yksin. Jännitä asiaa aivan älyttömästi mutta aion sen vielä toteuttaa.

Kun matkustaa yksin, joutuuko koko ajan selittämään miksi on yksin?

Kenelle?! Useampi reissu tehty yksin, ei ole kenellekän vielä tarvinnut selittää :D 

Miksi selitellä? Lähden reissuun viikoksi. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Johonkin ns. länsimaahan matkustaessa naisena voit saada munaa, luultavasti mustaa ja kaiken lisäksi ihan pyytämättä. Että miettisin kahteen kertaan. Toki jos olet menossa ns. itäblokin maihin, niin ei hätää.

Kuka hakee "munaa" reissusta?? Mulla on mies ja rakastaja ihan kotiSuomessa, ei tarvitse sen perässä reissuun lähteä. Ihan muut asiat kiinnostaa reissatessa.

Voi pyhä yksinkertaisuus.... taas joku incel inisemässä...

Suosittelen Gambiaa tai itähesaa

Hiton yksinaista. En tykannyt oli ahdistavaa ja kauheaa

Vierailija kirjoitti:

Hiton yksinaista. En tykannyt oli ahdistavaa ja kauheaa

Miksi? Mulla juuri päinvastainen kokemus.

Mitä nuorempi sen helpommin saa seuraa mutta ei se mitään, yksin voi liikkua euroopassa, en lähtisi kaukomaille yksin. 

Onpa hassua, että joku aikuinen ihminen miettii tuollaista!!!!

Kyllä me ihmiset ollaan vaan niin erilaisia =D!

Itse olen tehnyt ainakin 100 matkaa ympäri maailmaa ja niistä varmaan 80% yksin. Ihan parasta; saa mennä just niin kuin itse haluaa! Parasta hermolomaa! Miestä ei kiinnosta kuin lähinnä Euroopan kaupunkilomat, niin eipä tulisi mieleenkään jättää matkustelua vain siksi, että en voisi mennä yksin!

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä. Kävin Pietarissa. Nykyään se on suunta, johon en lähtisi, mutta silloin oli kivaa. Kävin Eremitaasissa, Aleksanteri Nevskin lavrassa, kirjakaupoissa ja kahviloissa herkuttelin. Tosi kivaa oli yksinkin. Kerran haverin kanssa kävin myös ja silloin ei ollut niin kivaa, kun hän enempi tykkäsi shopata ja mä oisin halunnut olla täyden päivän Eremitaasissa.

Sama juttu minullakin, olin Pietarissa melkein viikon yksin ja nähtävää riitti. Oli myös ihana vain istua puistossa (mm. Pietarhovissa) lukemassa. Hyvä, että tuli käytyä, enää en tuohon maahan mene. Nykyisin käyn joskus Tallinnassa yksin, päiväseltään jossain näyttelyssä ja kävelemässä. New Yorkissa olin nuorena yksin. Mihinkään rantalomalle en kyllä haluaisi yksin mennä. Ehkä joskus vielä jollekin aktiiviselle Teema-matkalle voisi lähteä. Mitään vieraita seuraan tuppautujia en kestä.

Aina. Ei ole ketään jonka ottaisin mukaan. Siten kaksi kertaa maapallon ympäri, ensin vastapäivään, sitten myötäpäivään.

Fuengirolassa olin vuonna 2005 yksin kuukauden ja eipä tuolla tuntunut yksinäiseltä kun on niin paljon suomalaisia ja esim. suomalaisessa kahvilassa tutustuin eri tyyppeihin. siellä on huhtikuun lopulla yleensä kansainväliset päivät ja osallistuin laulukisojen esikarsintaan .. sen jälkeen oli tuttuja kaduilla ja kaupoissa. nythän siellä on vielä enemmän suomalaisia kauppoja ja kuppiloita. kannatan matkustamaan yksinkin...eipä tarvinnut raahata ketään perässään ja sai mennä tulla miten halusi. itse en kyllä jäänyt hotelliin yksin vaan olin rannalla aamupäivät ja iltapäivät nukuin tai olin kaupoilla. töitäkin löysin kun istuin kahvilassa ja joku mies tarvitsi avustajaa niin toimin siihen saakka hänen apuna ennenkuin miehen poika tuli suomesta hakemaan isänsä pois koko espanjasta takaisin kotisuomeen. juttuseuraa kyllä sain riittävästi suomalaisesta kahvilasta kun vaan itse oli aktiivinen ja sinne haetaan töihinkin tekijöitä aika usein..näin ymmärsin.

Olen ollut yksin Saksassa, Norjassa ja Tanskassa. Suht lähellä mut en erityisemmin olekaan rantalomien ystävä. Tykkään kulkea ja tutkia ympäriinsä. Ravintoloissa en yksin käy mut kahvilat ja kaupasta ostetut piknik-eväät riittää mulle.

Nyt taas lähdössä etelä-Eurooppaan kuun lopussa, tosin olen vain 9 pv yksin ja sen jälkeen tulee muuta porukkaa 3 viikoksi.

yksin olin nuorena kreikassa,espanjassa ja peräti nykissä käväisin.nyt vanhana kaipaan sitä itseensä luottamisen intoa.en uskalla lähteä yksin kuin ruotsinlaivalle.kyllä tuttuni ihmettelevät.

Esimerkiksi rannalla, uima- altaalla on aika samantekevää, oletko reissussa yksin

Kauppojen kiertely on melkein mukavampaa yksin

Jos istut terassilla viinilasilliselle tai kahville, kukaan ei kummastele

Päivällä ravintolassa syöminen yksin on kans ihan ok

Illalla illallinen pitkän kaavan mukaan on oikeastaan ainoa vähän tylsä juttu

Todellisuudessa yksin saa huippupalvelua, koska kaikki luulee sun olevan joku matkablogin pitäjä:)

Viikko yksin kuluu hyvin. Jossakin vaiheessa tulee vähän ankeampi hetki, nk. kylli. Se menee onneksi aina ohi. Kyllähän viikon reissulla kaverinkin kanssa tulee jossakin vaiheessa se ankea tylsä hetki.