PULLEAT JOULUNPALLOT TORSTAIHIN ;-)

Viikot nyt täynnä 40+0 mutta kuten sanoitte muutkin, edelleen yhtenä kappaleena, eikä mitään merkkejä että jotain voisi tapahtua. Vaikka eipä niitä taida välttämättä tullakkaan...

Vähän masentaa tämä olotila, päätä särkee ja unettomuus vaivaa vaikka väsy olisikin. Mulla on ollut ihmeellistä kipua oik. alamahassa jo parisen viikkoa ja nyt on vaan pahentunut niin huomenna pitäisi mennä päivystykseen käymään että ultraavat. Neuvolassa sanottiin että voisin mennä jo tänään mutta meen nyt kuitenkin vasta huomenna. Tiistaille sai vasta ajan äippäpolille niin käskivät tulla päivystykseen ennen viikonloppua jos siltä tuntuu ja kyllä mä nyt taidan mennä, tulee muuten kaikkia ajatuksia täyteen jos täällä kotona niitä miettii. Jos ei sitten syntyisi ensi yönä??? Toivossa hyvä elää... Huomenna pääsee sitten vielä jouluostoksillekkin polin jälkeen heh että siinä mieles olisi ihan kivakin ajella seinäjoelle :)



Mutta tuli kyllä hyvä mieli ja ei niin " ota päähän" kun tuli lukemaan kuulumisia että on täällä muitakin jotka ovat jo yli ajalla ja joille on vakuuteltu että " ei tule pysymään LA saakka" ja silti vaan ollaan yhtenä kappaleena.



Onnea kaikille uusille vauvan saaneille! Ehkä täälläkin vauva syntyy just ennen joulua käynnistyksellä... vaikka oli tarkoitus olla kotona jo vauvan kanssa. Nyt taas alkaa negatiiviset ajatukset virrata joten heipparallaa! NIIN meillä tämä SSS ei ole tuottanut sitten yhtään mitään tulosta, siinä mä kyllä luovutan.



rv. 40+0

No niin, neuvolassa oltu, ja kaikki kunnossa! Paineet oli pikkasen koholla lääkityksestä huolimatta, mut enää ei kuitenkaan kädet ja jalat niin pahasti ku jossain vaiheessa, nyt sitten vuorossa nenä! Musta tuntuu et se kaksinkertastunu normaaliin! =)

Neuvolatäti sano et lähtöasemissa ollaan, vauva ihan keskellä, vähän niinku syöksylaskija, ja pää kiinnittyny ja tooosiiii alhaalla! Josko ei tarvis enää pitkään odotella.

Huomenna tosin pitäis mennä pankkiin, jotta saadaan noi kaikki uuden kodin paperit ym. kuntoon, kattellaan!



Kyllä täällä monella tuntuis jo lähtö olevan lähellä, saapi nähä kuka seuraavana pääsee luukkua availemaan...



Gallupista: Ite kun tein testin, oli olo tosi epätodellinen, vaikka asia olikin suunniteltu ja ilman ehkäsyä jo yli puol vuotta oltu, tuntu silti ettei se voi olla totta, ja haluunko tätä nyt sitten varmasti, mut siitä kun päästiin, ollaan onnellisia oltu!



Mä luulisin et tämän perheen lapset on sitten tehty, mut niinku joku tuolla sanokin parempi että ever say never...



Anni

mutta kopioin sen saman tähän=)



torstai päivää kaikille!



lyhyesti täytyy kommentoida kun neiti nukkuu sylissä ja kirjottaminen hieman hankalaa...



KIRSIKKA; tuo liikkeiden tunteminen tai paremminkin tuntemattomuus kuulosti hyvin tutulta. nimittäin pari viikkoa sitten pe minä kuulostelin samalla tavalla liikkeitä, ja jopa saunassakin kävin ja mehukaan ei auttanut. soitin myös päivystykseen ja lähdin näytille. käyrillä näkyi heti sykkeet ja liikkeitäkin tasaisesti vaikka en tuntenut kuin ehkä joka kolmannen jos sitäkään. kätilö sanoikin että vauva oli jo niin alhaalla ja tilaa hyvin vähän ettei välttämättä tunnekaan enää kaikki liikkeitä. seuraavana tiistaina neiti sitten syntyikin jo. tsemppiä sinulle, varmaan teidänkin vauvalla alkaa jo olemaan ahdasta.



nani ja uninen pikkunen



ainii on muuten pidempi pino jo nyt tänään kun muutamana viime päivänä illalla;)

Ihan pikaisesti vielä kirjoittelen ennen kun perhe tulee.

Anni ko..kö.. se oli joka talo kaupat teki.. ONNEA! Taas yksi onnellinen lumityöntekiä lisää :) sit kun se lumi tulee.

G: toinenkin oli näköjään tullut. En tiedä jääkö tämä viimeiseksi, kolme on mielestäni vähän huono lapsimäärä (itse kun kärsin keskimmäisen lapsen kriisistä pitkään) Mut ikä ja voimat ei ole sitä mitä ennen.. enkä tästä nuorene.

Supistelee.. pakko liikkua..

nefili

Viime yönä taas supisteli aika reippaasti, mut muutaman tunnin jälkeen ne loppu kuten jo monena yönä aiemminkin. Se on niiin turhauttava tunne että...



Galluppiin: testin tein 15.4 ja olin onnesta sekaisin! Oltiinhan me vauvaa yritetty enempi ja vähempi, mut kun unohdettiin yrittäminen niin hetihän se tärppäsi!



Ja kyllä tämä jää meidän viimeiseksi lapseksi. Neljä on aika passeli luku! Tosin ikäähän mulla on vasta 27, että mistäs sitä tietää josko joskus vielä innostuttas, mutta en kyllä usko. Sitä on sitte taas uudenlaiset haaveet ja suunnitelmat kun on tää vauva saatu maailmaan..



Mutta nyt eletään tätä hetkeä ja odotan malttamattomana että pääsee kiinni vauva-arkeen, viimeistä kertaa!



4äippä 39+4

kun en muista olenko kirjoittanut vai en. Viime yönä tuli taas supistuksia sekä viiltävää kipua (kuin olisi puukolla kaivettu) ja koko päivän on supistellut kipeästi. Tai miten luokitellaan kipeä? Ainakin jomottaa vatsaa supistuksen aikana. Tulevat vaan niin harvakseltaan ettei tässä kauheasti toivo herää. LA olisi ylihuomenna lauantaina. Mielenkiinnolla odotan syntyykö meidän " pörpelö" edes ensi viikon aikana. Ikävää tällainen kipuilu eikä mitään konkreettista kuitenkaan tapahdu. Pitäisiköhän kävellä, kun on se verivuotelukin loppunut jo eilen. Jos vaikka supistaisi enemmän.



Käväisin neuvolassakin eikä sielläkään mitään uutta.



Isäni vointi kohenee joka päivä, joten alan huokaista helpotuksesta senkin suhteen.



GALLUP: Emme varsinaisesti yrittäneet vauvaa, joten en oikein ajatellut edes olevani raskaana. Testin tein vähän myöhässä, koska alussa tuli veristä vuotoa silloin kuin olisi pitänyt kuukautisten alkaa. Joskus jos on stressiä niin sitä voi tulla vähemmän kuin normaalisti niin en kiinnittänyt asiaan sen kummemmin huomiota. Lisäksi rintani turpoavat aina kuukautisten aikana, joten en yhdistänyt sitäkään raskauteen. Olin kuitenkin kauhean väsynyt ja sitten ykskaks alkoi kauhea pahoinvointi, josta ajattelin, että ehkä teen varmuudeksi raskaustestin. Lisäksi tiesin, että raskaus on mahdollinen, joskin erittäin epätodennäköinen. Tulos oli kuitenkin selvä plussa.

Testin tein raskausviikolla 6, 14.4 (ja sen jälkeen vielä 4 kertaa seuratakseni heikkeneekö viiva ja menikö tämäkin kuitenkin kesken). Vaikka tulos oli hämmentävä niin olin siitä todella iloinen ja onnellinen. Tuleva isäkin oli onnensa kukkuloilla, sillä hän oli erityisesti toivonut jälkikasvua.



t. pikkutapiiri rv 39+5

Kylläpä laiskottaa. Koko päivä mennyt huilatessa ja telkkarii katsoessa. Nyt illalla vasta lähdin pienelle kävelylle kauppaan mutta se reissu sai aikaan mahtavat supistukset, luulin jo kuolevani matkalla niihin kipuihin. Viime yön ja tämän päivän supistellut tasaseen tahtiin, josko nyt ois pian tapahtumassa. Myös sellasta viiltelyä tuntuu alapäässä ja välillä ihan vatsallakin ja vauva tykkää tuupata päällään kylkeen niin se sattuu oikein. Tämä veitikka kun nyt sitten on päättänyt pysyä pepullaan, ei auttanut kääntely yritykset.



Huomenna soittoaika polille, kuulee tuomion sitten. Palajan asiaan sen jälkeen.



sonette ja baby 37+6