Rehellisesti, onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi lukioon vai amikseen?
Ovatko molemmat vaihtoehdot sinulle samanarvoisia vai toivoisitko lapsesi valitsevan tietyllä tavalla?
Kommentit (510)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai on merkitystä. Lukio on käytävä jo aivan yleissivistyksen vuoksi. Sitten voi valita mitä haluaa tehdä.
Mitä sellaista yleissivistystä tarjoaa lukio, jota ei voi hankkia esimerkiksi kirjaston kirjoista? Mitä noita lukion käyneitä seuraa, niin ei se yleissivistys millään tavalla ole havaittavissa.
Lukion oppimäärän kussakin aineessa on tarkasti harkittu kokonaisuus. Vaikka kuinka lukisi kirjastossa randomisti kaikkea, ei siitä vastaavaa kokonaisuutta tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluiten lukioon ehdottomasti. Se antaa aikaa vielä miettiä, mitä haluaa tehdä, eikä sen käymisestä ole kenellekään mitään haittaa. Sen jälkeen on kaikki väylät vielä avoinna, mutta päässä enempi tietoa. Win-win.
Myös amiksen jälkeen on kaikki väylät vielä avoinna, mutta on ammatti, jolla voi ansaita. Jos tulee jokunen välivuosi ennen kuin pääsee opiskelemaan toivealalleen, voi kuitenkin olla töissä eikä vaan vetelehtiä valmennuskursseilla. Ja jos päätyy kaupan kassalle, siinäkin voi olla ammattilainen.
Lukiosta pääsee paljon todennäköisemmin korkeakouluun kuin amiksesta. Yliopisto-opiskelijoista vain muutama prosentti tulee amiksen kautta ja amk-opiskelijoistakin vain joka viides.
Tietenkin lukiosta pääsee todennäköisemmin korkeakouluun ja yliopistoon, koska sehän on koko lukion olemassaolon tarkoitus! Olisihan se kerrassaan pöljää käydä lukio, jos siitä ei olisi mitään etua verrattuna niihin, jotka samassa ajassa hankkivat ammatin, kun lukiolaisella on vielä vähintään saman mittaisin urakka edessä.
Ajattele niitä kahta 18-vuotiasta, joista toinen valmistuu amiksesta ja toinen lukiosta. Toisella on ammatti ja opinnot takana, toisella ei ole ammattia ja opinnot vielä edessä päin.
Onhan siitä toki etua, että amiksen jälkeen pääsee nostamaan työttömyyspäivärahaa ja toimeentulotukea sujuvasti. Harva ihminen loppujen lopuksi tekee työuransa alalla, jonka valitsi teininä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai on merkitystä. Lukio on käytävä jo aivan yleissivistyksen vuoksi. Sitten voi valita mitä haluaa tehdä.
Mitä sellaista yleissivistystä tarjoaa lukio, jota ei voi hankkia esimerkiksi kirjaston kirjoista? Mitä noita lukion käyneitä seuraa, niin ei se yleissivistys millään tavalla ole havaittavissa.
Harva opiskelee lukion matematiikkaa ja kemiaa vastaavan oppimäärän kirjaston kirjoista.
Mahdollista se toki on, mutta vaatii vahvaa motivaatiota ilman ohjausta.
Toivoisin lukiota, mutta se ei ehkä toteudu. Pääasia, että lapsi löytäisi oman alansa ja paikkansa elämässä. Itse nautin kovasti yliopisto-opinnoista ja mieluusti olisin samaa halunnut lapsellekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluiten lukioon ehdottomasti. Se antaa aikaa vielä miettiä, mitä haluaa tehdä, eikä sen käymisestä ole kenellekään mitään haittaa. Sen jälkeen on kaikki väylät vielä avoinna, mutta päässä enempi tietoa. Win-win.
Myös amiksen jälkeen on kaikki väylät vielä avoinna, mutta on ammatti, jolla voi ansaita. Jos tulee jokunen välivuosi ennen kuin pääsee opiskelemaan toivealalleen, voi kuitenkin olla töissä eikä vaan vetelehtiä valmennuskursseilla. Ja jos päätyy kaupan kassalle, siinäkin voi olla ammattilainen.
Lukiosta pääsee paljon todennäköisemmin korkeakouluun kuin amiksesta. Yliopisto-opiskelijoista vain muutama prosentti tulee amiksen kautta ja amk-opiskelijoistakin vain joka viides.
Tietenkin lukiosta pääsee todennäköisemmin korkeakouluun ja yliopistoon, koska sehän on koko lukion olemassaolon tarkoitus! Olisihan se kerrassaan pöljää käydä lukio, jos siitä ei olisi mitään etua verrattuna niihin, jotka samassa ajassa hankkivat ammatin, kun lukiolaisella on vielä vähintään saman mittaisin urakka edessä.
Ajattele niitä kahta 18-vuotiasta, joista toinen valmistuu amiksesta ja toinen lukiosta. Toisella on ammatti ja opinnot takana, toisella ei ole ammattia ja opinnot vielä edessä päin.
Onhan siitä toki etua, että amiksen jälkeen pääsee nostamaan työttömyyspäivärahaa ja toimeentulotukea sujuvasti. Harva ihminen loppujen lopuksi tekee työuransa alalla, jonka valitsi teininä .
Toimeentulotukea ei niin vain saa ja aika moni tekee uran sillä alalla mihin kouluttautuu.
Outo aloitus, lapsi saa jo varhaiskasvatus laitoksessa päättää tahtooko olla tyttö vai poika. Kai nyt peruskoulun päättänyt osaa itse päättää mihin jatkaa, vai jatkaako mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikonloppuna olin juhlissa joissa eräs äiti sanoi lastensa (yläkoululaiset tytöt) kuullen että ammattikoulu ei ole vaihtoehto heidän perheessä. Yksi mies sitten kysyi että entäs jos lapsi haluaisi jollekin duunarialalle niin äiti vastasi että kyllä lukiossa sellaiset haihattelut unohtuvat.
Vanhemmillani oli samanlainen asenne ja olen siitä kiitollinen. Ei 15-16-vuotias ole tarpeeksi vanha ja kypsä päättämään tulevaisuudestaan. Joku nopea tienaaminen varmasti kiinnostaa, mutta monet tytöt päätyy amiksessa kauneusalalle tai lähihoitajaksi, joiden molempien palkat ovat lähinnä vitsi.
Ei meilläkään oman tytön kanssa amis ole edes vaihtoehto. On vasta alakoulussa, mutta nyt jo ollaan yhdessä pohdittu minkä painotuksen lukio voisi olla kiva. Asutaan pk-seudun kehyskunnassa, joten kaikki Helsingin hyvät lukiot ovat vaihtoehto.
Amiksesta on voinut päästä yliopistoon siitä asti kun ne muuttuivat opistoiksi. Siksi mitään ei ole menetetty vaikka hakisi lisää opiskeluhaluja duunarihommissa. Tunnen varatuomarin, joka oli vuoden metsurina ennen kuin lähti opiskelemaan.
Jos lukiotodistus ei ole niin hyvä että sillä pääsee suoraan, on sama meneekö pääsykokeisiin lukio- vai amis todistuksella.Mutta ei ole sama meneekö yliopistoon amis- vai lukiosivistyksellä ja opiskelutaidoilla. Lukiossa oppii opiskelemaan ja oppimaan ihan eri tavalla kuin amiksessa. Amiksen ja lukion käyneet eivät tosiaan ole samalla viivalla korkeakouluopintojen alkaessa. Jos korkeakouluun haluaa joka tapauksessa, ei ole mitään järkeä mennä amikseen. Paremmat eväät saa lukiosta.
Lukiosta ei saa parempia valmiuksia, mikäli saa vain jotkut Cn paperit. Monet kypsyy myöhemmin ja mikäli alaa kohtaan on kiinnostusta menestyy myöhemmin opinnoissa paremmin kuin olisi suoraan lukiosta menestynyt. Mikäli alalta on käytännön kokemusta ,antaa se myös siihen jatkokoulutukseen eri kulman ja taitoja, joita lukion käyneellä ei ole. Toki sen pitemmän opintopolku kulkeneen täytyy myös panostaa niihin opintoihinsa.
Niitä C:n papereita voi korottaa.
Muustakaa myös seuraava fakta:
Abiturientteja verrataan toisiinsa.
Aina puhutaan C:n papereista huonoina.
Mutta niitä C:n oppilaita ei ole jos joku ei kirjoita riviä A:ta ha B:tä.
Niiden A:n ja B:n ylioppilaidenkin pitää sijoittua jonnekin.
Yleensä lapset viihtyvät samoissa piireissä kuin vanhempansakin. Haluavat varmaan mukavan elämän ja hyvän toimeetulon itselleen. Meidän suvussa kyllä kaikki on menneet lukioon, kuten naapuritkin.
Ei väliä. Itse kävin lukion, kun en vielä ennen sitä tiennyt mitä haluan. Sitten kokeilin AMK,mutta keskeytin ja menin amikseen. Vuosia tein tyytyväisenä töitä alalla. Noin 40v iski into opiskella ja menin taas AMK, minne olisin päässyt ihan sillä amistaustallakin. Nyt taas tyytyväisenä uutta koulutusta vastaavassa työssä ollut muutaman vuoden.
Eli ihan sama, mitä ne lapsukaisena valitsee, sen ehtii kyllä muuttaa myöhemmin, jos haluaa.
Toivoin lukiota, mutta menee amiksee. Harkitsee kaksoistutkintoa. Toivon että amiksen jälkeen jatkaisi amk opintoihin. Tuen joka tapauksessa ja pidän mölyt mahassa.
Meillä myös valmennetaan jo meidän 10- ja 12-vuotiaita lukiota varten ja painotamme yliopistokoulutuksen (=työllistävät alat) tärkeyttä. Kerrataan ala-asteen asioita kesälomalla ja hiukan hivutettaan mukaan jo yhtälöitä ja latinaa. Tykkäävät kovasti ja ymmärtävät, mikä merkitys varsinkin matematiikan osaamisella on: se takaa muhkean tilipussin ja täten kaikenlaisen kivan.
Toivomme salaa, että lapsistamme tulisi lääkäreitä ja siihen me heitä valmennetaan tuolla latinalla :) Älliä ja motivaatiota heillä siihen olisi. AMK tai joku taide-/humanistiala yliopistossa olisi älytön pettymys, kun muutenkin mun ja miehen suvut ovat kokonaan akateemisia. Tietysti ensin pitää käydä myös lukio ja eiköhän nuo Ressuun mene suostuttelemattakin :D
Rehellisesti. Erittäin paljon merkitystä.
Olen surullinen, pojan peruskoulun toikkarin keskiarvo 9.2 mutta ei halunnut lukioon. Halusi amikseen, valmistui nyt joksikin suurtalouskokiksi, toki toikkari oli pelkkää vitosta ja on paikkakunnan suurimman hotellin keittiössä nyt töissä. Vieläkin toivon että kävisi lukion.
Pärjää hän toki kun älykäs on, missä ammatissa vain. No, toteuttakoon unelmiaan. Ihmettelen mihin se lääkärin toiveammatti katosi yläasteen aikana.
Minulle on väliä vain sillä, että nuoreni valitsevat oman kiinnstuksensa mukausesti. Tai ovat valinneet. Esikoinen kävi lukion ja viettää välivuotta työssä käyden. Keskimmäinen on amiksessa ja opiskelee innolla alalla, mistä tykkää ja kokee onnistumisia. Kuopuksella vielä edessään valinnat.
Mulla on jo hyllyssä 400 kirjaa, ja olen lukenut 4000 kirjaa, aivan taatusti on käymättä lukiota suurempi yleissivistys. Aivan normaalia monelle. Noin pentuna kuin lukiossa ei mikään edes tartu mieleen, kurssit vaan kahlataan läpi.
Kyllä toivon, että hän valitsee lukion ja jatkaa tämän jälkeen opintojaan yliopistossa tai korkeakoulussa. Me molemmat vanhemmat olemme korkeasti koulutettuja.
Vierailija kirjoitti:
Olen surullinen, pojan peruskoulun toikkarin keskiarvo 9.2 mutta ei halunnut lukioon. Halusi amikseen, valmistui nyt joksikin suurtalouskokiksi, toki toikkari oli pelkkää vitosta ja on paikkakunnan suurimman hotellin keittiössä nyt töissä. Vieläkin toivon että kävisi lukion.
Pärjää hän toki kun älykäs on, missä ammatissa vain. No, toteuttakoon unelmiaan. Ihmettelen mihin se lääkärin toiveammatti katosi yläasteen aikana.
"Joksikin", miten voi vanhempi noin väheksyä nuorensa valitsemaa alaa? Hienoa, että toteuttaa omia unelmiaan eikä mitään äidin tovetta "lääkäriksi".
Ei tytöillä ole mitään syytä mennä amikseen, se on luusereille eli pojille.
Kyllä se olisi kova paikka, mutta varmasti siihen olisin tottunut. Nyt kuitenkin 2/3 on käynyt lukion ja yliopistolla opiskelemassa, kolmaskin menee varmasti lukioon, koska koulumenestys on niin hyvää.
Ei minulle ole merkitystä. Toivon vain, että löytävät omat polkunsa, johon ovat tyytyväisiä. Samaa toivon omien lasteni lisäksi oppilailleni. On aina ihanaa, kun entiset oppilaat esimerkiksi kaupassa tai kadulla vastaan tullessaan kertovat minne elämä on heidät vienyt.