Rehellisesti, onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi lukioon vai amikseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin toivoisin, että toinenkin poika menisi lukioon, mutta ei ole menossa kuin kuulemma autopuolelle amikseen.

Harmittaa, koska tällä on älliä, menestyy koulussa vaivattomasti tosi hyvin, nyt oli kasiluokan tokarissa esim. matematiikka, fysiikka, historia, englanti ysejä... Ja ilman että edes on lukenut. Lukemalla saisi helposti 9-10 varmaan kaikista aineista.

No, kyllä amiksen käymälläkin voi menestyä, itsekin olen varsin onnellinen vaikka amiksen olen käynyt. Ei koulutus takaa onnea ja menestystä, eikä myöskään estä sitä.

Amisten opetuksen taso on romahtanut niin, että toivoisin kyllä lapseni menevän lukioon.

Useimmilla duunarialoilla on enää tarjolla vain matalasti palkattua pätkätyötä ja osa-aikaisuuksia harva nauttii takavuosien tapaan pitkistä, vakaista työsuhteista.

Poikkeuksena lähihoitaja.

Vanhin lapsi kirjoitti juuri.

Seuraava kirjoittaa ensivuonna.

Nuorin on 8. luokalla, hänen kohdallaan amis/lukio-valinta on edessä.

Duunarialoja on muitakin kuin perinteiset huonosti palkatut naisten alat. 

Putkimies, sähköasentaja, peltiseppä, hitsaaja, asennustyöt ylipäätään, ihan vain pari mainitakseni.

Palkat on monella duunarilla enemmän kuin esim opettajilla.

Fiksu voi perustaa oman firman kys aloille ja tienata ehkä vielä paremmin kuin työntekijänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Tärkeintä on se, että lapseni elävät sellaista elämää jossa viihtyvät.

Ei kukaan viihdy pienituloisena.

Se voi perustaa firman ja tienata isot rahat,toisin kuin huuhaahumanisti.

Myös huuhaahumanisti voi perustaa yrityksen ja tienata isot rahat kaikenlaisena "valmentajana" tai terapeuttina. Ainahan voi myös ryhtyä influensseriksi.

Amikset kommentoimassa näitä "huuhaahumanisteja", itse eivät osaa edes lukea kunnolla!

Luitko ihan psykologiaa kuusi vuotta? Samaa arvailua (mitään tiedettähän se ei ole) voi tehdä peruskoulupohjalta 😆😆😆

Minä kouluttatautumaton mummo kysyn vaan, että onko se lukio kuitenkin enemmän yleissivistävä kuin amis?

Sanotaanhan useinkin, että kumpi vaan ja amiksesta voi mennä yliopistoonkin. Näinkö on?

Ei ole väliä. Poika meni lukioon ja se oli oikea ratkaisu, koska hänen kykynsä ovat todellakin soveltuvammat teoreettiseen opiskeluun, käytännön töissä ihan tumpelo. Jatkaa syksyllä yliopistoon. Tytär meni niin ikään lukioon, mutta hänellä on siellä enemmän haasteita, koska hänellä on lukihäiriö ja uupumusta ynnä masennusta jo valmiiksi. Ei ole helppoa ollut. Toisaalta amis olisi silti ollut hänen kyvyillään alisuoriutumista. Tytär on näppärä myös käsistään joten vaihtoehtoja oli ja on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on pienestä pitäen pidetty itsestään selvyytenä, että ainoa oikea valinta on lukio+korkeakoulu. Tähän on myös valmennettu, vaatimalla alaluokilta lähtien koulumenestystä. Meillä ei koulutyöhön ole koskaan suhtauduttu puolivillaisesti, myös lomilla on kertailtu kouluasioita.

Kuulostaa painajaiselta. Psykologinen pelisilmä ei taida olla teidän perheen vahvuus kun motivoinnin ja kannustamisen sijaan lapselta vaaditaan menestystä.

Onko vanhemmilla jäänyt jokin oma elämäntavoite saavuttamatta, kun asenne on tuollainen?

Niin,iso mahdollisuus että lapsi haluaa tehdä aivan päinvastoin.

Meidän suvussa ei ole ainuttakaan ammattikoululaista eikä muita vähäosaisempia.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin toivoisin, että toinenkin poika menisi lukioon, mutta ei ole menossa kuin kuulemma autopuolelle amikseen.

Harmittaa, koska tällä on älliä, menestyy koulussa vaivattomasti tosi hyvin, nyt oli kasiluokan tokarissa esim. matematiikka, fysiikka, historia, englanti ysejä... Ja ilman että edes on lukenut. Lukemalla saisi helposti 9-10 varmaan kaikista aineista.

No, kyllä amiksen käymälläkin voi menestyä, itsekin olen varsin onnellinen vaikka amiksen olen käynyt. Ei koulutus takaa onnea ja menestystä, eikä myöskään estä sitä.

Amisten opetuksen taso on romahtanut niin, että toivoisin kyllä lapseni menevän lukioon.

Useimmilla duunarialoilla on enää tarjolla vain matalasti palkattua pätkätyötä ja osa-aikaisuuksia harva nauttii takavuosien tapaan pitkistä, vakaista työsuhteista.

Poikkeuksena lähihoitaja.

Vanhin lapsi kirjoitti juuri.

Seuraava kirjoittaa ensivuonna.

Nuorin on 8. luokalla, hänen kohdallaan amis/lukio-valinta on edessä.

Duunarialoja on muitakin kuin perinteiset huonosti palkatut naisten alat. 

Putkimies, sähköasentaja, peltiseppä, hitsaaja, asennustyöt ylipäätään, ihan vain pari mainitakseni.

Palkat on monella duunarilla enemmän kuin esim opettajilla.

Fiksu voi perustaa oman firman kys aloille ja tienata ehkä vielä paremmin kuin työntekijänä. 

ongelmahan Suomessa on löytää edes nykyisille pienyrityksille jatkavat, vaikka toiminta olisi vakiintunutta ja antaisi ihan hyvät tulot yrittäjälle. Liian harva haluaa ottaa yrittäjyyden riskit kantaakseen ja olla töissä suunnilleen 24/7 niinkuin monet yrittäjät painaa hommia silloinkin töitä on. yrittäjät ovat myös pitkälti kaiken turvan ulkopuolella, mikäli tulee terveysongelmia tai muuten huonoja aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Lukioon päästään, amikseen joudutaan, näin se vaan menee

Luulet että kaikki hakevat yläkoulussa lukioon? 🤣🤣🤣

Varsinaisesti ei ole väliä. Toki toivoisin että menisi lukioon ja yliopistoon, mutta pääasia että lapsi on onnellinen, ja löytää mieleisen polun, tuen lapsen valintaa 100 %. Ollaan puolison kanssa kumpikin käyty teknillinen yliopisto.

Mutta tiedän omalta kotikylältä tapauksen, että vanhempien toiveesta lapset suuntasivat "arvoistetuille aloille" opiskelemaan yliopistoon, eivät saaneet seurata omia toiveitaan. Lopputuloksena kesken jääneitä opintoja, työttömyyttä ja pätkätöitä. Molemmat lopulta reilusti yli kolmekymppisenä lähtivät lopulta opiskelemaan toivomiaan aloja, toinen melkein nelikymppisenä. Kunpa olisivat saaneet jo alunperin valita alansa itse.

Vierailija kirjoitti:

Minä kouluttatautumaton mummo kysyn vaan, että onko se lukio kuitenkin enemmän yleissivistävä kuin amis?

Sanotaanhan useinkin, että kumpi vaan ja amiksesta voi mennä yliopistoonkin. Näinkö on?

Lukio antaa nykyäänkin laajemman yleissivistyksen. Amiksessa on kaikille yhteisiä aineita kuten matematiikkaa, englantia, äidinkieltä jne , jotta amiksen käyneet voivat yhtälailla päästä amkhon jatkamaan opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En keksi yhtään syytä miksi minulla vanhempana pitäisi olla asiasta mielipide.

Sääliksi käy lapsia joiden vanhemmat haluavat päättää mitä he haluavat opiskella. Siitä saa helposti pilattua suhteensa omiin lapsiin.

Neuvoa ja ohjata voi ilman käskyttämistä. En tajua vanhempia joiden asenne on tuo, että ei kuulu heille. 16-vuotias on ihan hukassa ja tarvitsee neuvoja ja tukea. Meillä aikuisilla on kuitenkin paljon tietoa jota voidaan jakaa ja joka helpottaa nuoren päätöksen tekemistä.

Et ymmärrä: Lue tätä ketjua niin huomaat että monella vanhemalla on ehdoton mielipide. Jos ei mene lukioon niin se on muka jotenkin paha asia. Jos otat ehdottoman kannan asiaan niin älä ihnettele jos lapset eivät halua olla misään tekemisissä kanssasi.

Jos lapsi haluaa mennä amikseen: Hyvä.

Jos laosi haluaa mennä lukioon: Hyvä

Jos lapsi haluaa mennä suoraan töihin: Hyvä

Jos lapsi haluaa jäädä kotiin pelaamaan pleikkaria: Ei hyvä.

Noin yksinkertaista se on. Itse en ole käynyt lukiota enkä ole tehnyt päivääkään koulutusta vastaavaa työtä ja tienaan 100ke vuodessa. Se on enemmän kuin suurin osa tänne kirjoittavista tienaa. Lisäksi olen aina saanut tehdä työkseni mitä haluan. Se ei olisi ollut mahdollista jos vanhemmat olisivat pakottaneet johonkin muottiin mikä heidän mielestä on oikea.

Kuinka moni muista lukiota käymättömistä tienaa 100 000 euroa vuodessa? Veikkaan, että aika harva.

Syyllistyt anekdoottiin mikä ei todista mitään.

Olet väärässä: Olen työskennellyt peli-alalla ja siellä on töissä valtava määrä hyvin palkattuja tekijöitä ilman mitään koulutusta. Oikeisiin töihin palkataan tekijät osaamisen perusteella ei todistusten perusteella.

Ei se nyt kyllä ihan näin mene. Meillä ohjelmistofirmaan vaaditaan vähintään DI:n paperit, koska se mm. takaa edes jonkinlaisen osaamisen matematiikasta.

Se tarkoittaa ettet ole töissä kovin kiinnostavalla alalla. Ei sinne kukaan nuori edes hakisi. IT ala on laaja ja en ole 30 vuoden aikana tavannu ainuttakaan koodaajaa jolla olisi DI paperit. Se aika mikä menee DI hankkimiseen on toinen koodannut itsensä jo miljonääriksi.

Koulutettu koodaaja tekee parempaa koodia kuin itseoppinut. Kyllä sillä koulutuksella on kysyntää työelämässä tuollakin alalla ja ennen kaikkea se tekee omasta työstä mielekkäämpää kun joka ongelman kohdalla ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen tai kirjoittaa mutkikkaampaa koodia kuin oikeasti olisi pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin toivoisin, että toinenkin poika menisi lukioon, mutta ei ole menossa kuin kuulemma autopuolelle amikseen.

Harmittaa, koska tällä on älliä, menestyy koulussa vaivattomasti tosi hyvin, nyt oli kasiluokan tokarissa esim. matematiikka, fysiikka, historia, englanti ysejä... Ja ilman että edes on lukenut. Lukemalla saisi helposti 9-10 varmaan kaikista aineista.

No, kyllä amiksen käymälläkin voi menestyä, itsekin olen varsin onnellinen vaikka amiksen olen käynyt. Ei koulutus takaa onnea ja menestystä, eikä myöskään estä sitä.

Amisten opetuksen taso on romahtanut niin, että toivoisin kyllä lapseni menevän lukioon.

Useimmilla duunarialoilla on enää tarjolla vain matalasti palkattua pätkätyötä ja osa-aikaisuuksia harva nauttii takavuosien tapaan pitkistä, vakaista työsuhteista.

Poikkeuksena lähihoitaja.

Vanhin lapsi kirjoitti juuri.

Seuraava kirjoittaa ensivuonna.

Nuorin on 8. luokalla, hänen kohdallaan amis/lukio-valinta on edessä.

Duunarialoja on muitakin kuin perinteiset huonosti palkatut naisten alat. 

Putkimies, sähköasentaja, peltiseppä, hitsaaja, asennustyöt ylipäätään, ihan vain pari mainitakseni.

Palkat on monella duunarilla enemmän kuin esim opettajilla.

Fiksu voi perustaa oman firman kys aloille ja tienata ehkä vielä paremmin kuin työntekijänä. 

Kaikki nuo mainitaemasi alat on sellaisia, että työ on usein kausiluonteista ja työttömiä on paljon. Työvoimapula tarkoittaa sitä, että ei löydy viikoksi ammattitaitoista tekijää takennustyömaalle. En suosittelisi lapsilleni mitään hitsaajan tai peltisepän ammattia.

Väite siitä, että duunarilla voi olla parempi palkka kuin opettajalla ei ole mikään yleistettävä. Enemmistöllä duunareista palkka on huonompi.

Työttömyysprosentti pelkän amiksen käyneillä on myös moninkertainen verrattuna korkeasti koulutettuihin.

Vierailija kirjoitti:

Varsinaisesti ei ole väliä. Toki toivoisin että menisi lukioon ja yliopistoon, mutta pääasia että lapsi on onnellinen, ja löytää mieleisen polun, tuen lapsen valintaa 100 %. Ollaan puolison kanssa kumpikin käyty teknillinen yliopisto.

Mutta tiedän omalta kotikylältä tapauksen, että vanhempien toiveesta lapset suuntasivat "arvoistetuille aloille" opiskelemaan yliopistoon, eivät saaneet seurata omia toiveitaan. Lopputuloksena kesken jääneitä opintoja, työttömyyttä ja pätkätöitä. Molemmat lopulta reilusti yli kolmekymppisenä lähtivät lopulta opiskelemaan toivomiaan aloja, toinen melkein nelikymppisenä. Kunpa olisivat saaneet jo alunperin valita alansa itse.

yhtälailla voi olla niin ,että se 16 v valittu oma ala ei olekkaan se, mitä haluaa lopun ikäänsä tehdä ja samalla lailla opinnot jää kesken , on työttömyyttä ja hanttihommia

Vierailija kirjoitti:

Minä kouluttatautumaton mummo kysyn vaan, että onko se lukio kuitenkin enemmän yleissivistävä kuin amis?

Sanotaanhan useinkin, että kumpi vaan ja amiksesta voi mennä yliopistoonkin. Näinkö on?

Molemmat amis ja lukio ovat toiseenasteen koulutuksia. Molempien jälkeen voi hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Molemmista voi jatkaa tohtorinopintoihin YAMK master/ YO maisteri opintojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Tärkeintä on se, että lapseni elävät sellaista elämää jossa viihtyvät.

Ei kukaan viihdy pienituloisena.

Se voi perustaa firman ja tienata isot rahat,toisin kuin huuhaahumanisti.

Myös huuhaahumanisti voi perustaa yrityksen ja tienata isot rahat kaikenlaisena "valmentajana" tai terapeuttina. Ainahan voi myös ryhtyä influensseriksi.

Tuohon ei taida olla tutkintoa olemassakaan,ihan kysynnän mukaan menee myykö ne valmennukset vai ei.

Oli itsestään selvää että lukioon, ei tarvinnut pitää mainospuhetta. 

Ei. Itselläni yliopistotutkinto, mutta poikani on erittäin kiinnostunut sähkötekniikasta, ja menee sähkölinjalle ammattikouluun. Kelpaa minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kouluttatautumaton mummo kysyn vaan, että onko se lukio kuitenkin enemmän yleissivistävä kuin amis?

Sanotaanhan useinkin, että kumpi vaan ja amiksesta voi mennä yliopistoonkin. Näinkö on?

Molemmat amis ja lukio ovat toiseenasteen koulutuksia. Molempien jälkeen voi hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Molemmista voi jatkaa tohtorinopintoihin YAMK master/ YO maisteri opintojen jälkeen.

Niin. Amis vaan ei ole korkeakoulu!

Toivoisin lapsen menevän lukioon.

Tåssä perusteet:

1 lapsi osoittaa enemmän akateemista suuntautuneisuutta kuin sellaista käytännönläheistä puuhakkuutta, itse olen samanlainen

2 lukio antaa aikaa vielä kypsyä ja löytää omia mielenkiinnonkohteita

3 uskon että lukio tarjoaa enemmän eväitä yleissivistykseen ja kriittisen ajattelun kehittymiseen

4 lukio antaa laaja-alaisemmat mahdollisuudet jatko-opintoihin

5 Toverisuhteiden merkitys nuoren elämässä on suuri: olen ehkä asenteellinen, mutta tilastojen valossa ammattikoululaisilla on enemmän päihteiden käyttöä ja muita käytösongelmia

En kuitenkaan arvota lapselle näitä vaihtoehtoja ja tuen täysin hänen valintojaan. Johtuukohan kenties kaveripiiristä ja heidän vanhemmista sisaruksista, mutta lapsi puhuu jo nyt seiskaluokkalaisena lukiosta itsestäänselvänä vaihtoehtona, vaikka en ole itse ainakaan tietoisesti tätä suuntaa viitoittanut tai korostanut.

Jos palo ammatilliseen koulutukseen syttyy, olen valmis tulemaan tätä valintaa.

Ei, meille sillä ei ole merkitystä. Mieheni, huippuälykäs, on artesaani; muuhunkin olisi varmasti taipunut, mutta kun ei halunnut. Lapsesta asti se käsillä tekeminen on ollut hänelle oikeastaan ainoa kiinnostava juttu töitä miettien. Hyvin on riittänyt hommia toistaiseksi. 

Haluamme kannustaa lapsiamme siihen, mikä heitä itseään kiinnostaa. Minä en saanut nuoruuden vuosina pitää tarvitsemaani välivuotta, pakotettiin vaan opiskelemaan, ja tämän seurauksena paloin loppuun ensimmäisen vuoden lopulla.