Rehellisesti, onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi lukioon vai amikseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En keksi yhtään syytä miksi minulla vanhempana pitäisi olla asiasta mielipide.

Sääliksi käy lapsia joiden vanhemmat haluavat päättää mitä he haluavat opiskella. Siitä saa helposti pilattua suhteensa omiin lapsiin.

Neuvoa ja ohjata voi ilman käskyttämistä. En tajua vanhempia joiden asenne on tuo, että ei kuulu heille. 16-vuotias on ihan hukassa ja tarvitsee neuvoja ja tukea. Meillä aikuisilla on kuitenkin paljon tietoa jota voidaan jakaa ja joka helpottaa nuoren päätöksen tekemistä.

Et ymmärrä: Lue tätä ketjua niin huomaat että monella vanhemalla on ehdoton mielipide. Jos ei mene lukioon niin se on muka jotenkin paha asia. Jos otat ehdottoman kannan asiaan niin älä ihnettele jos lapset eivät halua olla misään tekemisissä kanssasi.

Jos lapsi haluaa mennä amikseen: Hyvä.

Jos laosi haluaa mennä lukioon: Hyvä

Jos lapsi haluaa mennä suoraan töihin: Hyvä

Jos lapsi haluaa jäädä kotiin pelaamaan pleikkaria: Ei hyvä.

Noin yksinkertaista se on. Itse en ole käynyt lukiota enkä ole tehnyt päivääkään koulutusta vastaavaa työtä ja tienaan 100ke vuodessa. Se on enemmän kuin suurin osa tänne kirjoittavista tienaa. Lisäksi olen aina saanut tehdä työkseni mitä haluan. Se ei olisi ollut mahdollista jos vanhemmat olisivat pakottaneet johonkin muottiin mikä heidän mielestä on oikea.

Kuinka moni muista lukiota käymättömistä tienaa 100 000 euroa vuodessa? Veikkaan, että aika harva.

Syyllistyt anekdoottiin mikä ei todista mitään.

Olet väärässä: Olen työskennellyt peli-alalla ja siellä on töissä valtava määrä hyvin palkattuja tekijöitä ilman mitään koulutusta. Oikeisiin töihin palkataan tekijät osaamisen perusteella ei todistusten perusteella.

Ei se nyt kyllä ihan näin mene. Meillä ohjelmistofirmaan vaaditaan vähintään DI:n paperit, koska se mm. takaa edes jonkinlaisen osaamisen matematiikasta.

Se tarkoittaa ettet ole töissä kovin kiinnostavalla alalla. Ei sinne kukaan nuori edes hakisi. IT ala on laaja ja en ole 30 vuoden aikana tavannu ainuttakaan koodaajaa jolla olisi DI paperit. Se aika mikä menee DI hankkimiseen on toinen koodannut itsensä jo miljonääriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen kautta on pääsy esim ammattikorkeakouluun ja siitä eteenpäin yliopistoon, jos vaan opiskelee kunnolla ja hyvin.

Amis on amis ja lukio on lukio vaikka kuinka yrittäisi asiaa kääntää. Amislaiset ovat aina jotenkin "omalla planeetallaan". Just sitä porukkaa, joka polttaa kumia mopoilla.

Ihan ennenvanhaista ajattelua tämä. Ajat ovat muuttuneet. Monet yli peruskoulun 9 - 10 keskiarvolla menee ammattikouluun, siellä on fiksua porukkaakin.

Enpä usko. Aika moni hyvällä todistuksella amikseen mennyt pettyy parissa viikossa opetukseen ja muun porukan pohjattomaan tyhmyyteen ja hakeutuu lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen kautta on pääsy esim ammattikorkeakouluun ja siitä eteenpäin yliopistoon, jos vaan opiskelee kunnolla ja hyvin.

Amis on amis ja lukio on lukio vaikka kuinka yrittäisi asiaa kääntää. Amislaiset ovat aina jotenkin "omalla planeetallaan". Just sitä porukkaa, joka polttaa kumia mopoilla.

Ihan ennenvanhaista ajattelua tämä. Ajat ovat muuttuneet. Monet yli peruskoulun 9 - 10 keskiarvolla menee ammattikouluun, siellä on fiksua porukkaakin.

Niin niin! Tätä samaa löpinää on sanottu jo vuosikymmeniä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Tärkeintä on se, että lapseni elävät sellaista elämää jossa viihtyvät.

Ei kukaan viihdy pienituloisena.

Se voi perustaa firman ja tienata isot rahat,toisin kuin huuhaahumanisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En keksi yhtään syytä miksi minulla vanhempana pitäisi olla asiasta mielipide.

Sääliksi käy lapsia joiden vanhemmat haluavat päättää mitä he haluavat opiskella. Siitä saa helposti pilattua suhteensa omiin lapsiin.

Neuvoa ja ohjata voi ilman käskyttämistä. En tajua vanhempia joiden asenne on tuo, että ei kuulu heille. 16-vuotias on ihan hukassa ja tarvitsee neuvoja ja tukea. Meillä aikuisilla on kuitenkin paljon tietoa jota voidaan jakaa ja joka helpottaa nuoren päätöksen tekemistä.

Et ymmärrä: Lue tätä ketjua niin huomaat että monella vanhemalla on ehdoton mielipide. Jos ei mene lukioon niin se on muka jotenkin paha asia. Jos otat ehdottoman kannan asiaan niin älä ihnettele jos lapset eivät halua olla misään tekemisissä kanssasi.

Jos lapsi haluaa mennä amikseen: Hyvä.

Jos laosi haluaa mennä lukioon: Hyvä

Jos lapsi haluaa mennä suoraan töihin: Hyvä

Jos lapsi haluaa jäädä kotiin pelaamaan pleikkaria: Ei hyvä.

Noin yksinkertaista se on. Itse en ole käynyt lukiota enkä ole tehnyt päivääkään koulutusta vastaavaa työtä ja tienaan 100ke vuodessa. Se on enemmän kuin suurin osa tänne kirjoittavista tienaa. Lisäksi olen aina saanut tehdä työkseni mitä haluan. Se ei olisi ollut mahdollista jos vanhemmat olisivat pakottaneet johonkin muottiin mikä heidän mielestä on oikea.

Kuinka moni muista lukiota käymättömistä tienaa 100 000 euroa vuodessa? Veikkaan, että aika harva.

Syyllistyt anekdoottiin mikä ei todista mitään.

Olet väärässä: Olen työskennellyt peli-alalla ja siellä on töissä valtava määrä hyvin palkattuja tekijöitä ilman mitään koulutusta. Oikeisiin töihin palkataan tekijät osaamisen perusteella ei todistusten perusteella.

Ei se nyt kyllä ihan näin mene. Meillä ohjelmistofirmaan vaaditaan vähintään DI:n paperit, koska se mm. takaa edes jonkinlaisen osaamisen matematiikasta.

Se tarkoittaa ettet ole töissä kovin kiinnostavalla alalla. Ei sinne kukaan nuori edes hakisi. IT ala on laaja ja en ole 30 vuoden aikana tavannu ainuttakaan koodaajaa jolla olisi DI paperit. Se aika mikä menee DI hankkimiseen on toinen koodannut itsensä jo miljonääriksi.

HAHAHAHAHAHAHAHAH!

On. Lukioon kannustetaan. Ainakin autopuolen amispojat on melkoisia reppanoita.

Meillä on pienestä pitäen pidetty itsestään selvyytenä, että ainoa oikea valinta on lukio+korkeakoulu. Tähän on myös valmennettu, vaatimalla alaluokilta lähtien koulumenestystä. Meillä ei koulutyöhön ole koskaan suhtauduttu puolivillaisesti, myös lomilla on kertailtu kouluasioita.

Minun maisterina varmaan kuuluisi sanoa, että ehdottomasti lapsi lukioon. En kuitenkaan pidä lukiota pelkästään riittävän arvokkaana, jos ei sen jälkeen hakeudu vähintään ammattikorkeaan. Olen nähnyt kaveripiirissäkin, että yliopistokin voi yllättävän usein tuottaa vain työelämän väliinputoamista, kun vielä 35-vuotiaanakaan ei olla käytännössä koskaan oltu työelämässä kuin pieniä pätkiä. On masennusta ja katkeroitumista yhteiskuntaa kohtaan sekä koulutuksesta huolimatta suuntautumista kuitenkin ihan duunarityöhön loppujen lopuksi. Omasta kaveripiiristä korkeakoulun aloittaneista puolet päätyi lopulta koulutuksen mukaisiin töihin ja siitä toisesta puolesta tuli joko perusduunareita tai syrjäytyneitä. Kaikki ovat fiksua porukkaa, mutta se nyt ei vaan yksistään riitä.

Kunhan lapseni ottaa jonkun reitin, eikä ihan vapaaehtoisesti syrjäydy, niin kovin paljon muuta ei tarvita. Jos johonkin "järkevään" ammattiin on intohimo, niin aivan mahtavaa (en nyt esim. jotain koirien kristalliparantajaa pidä järkevänä ammattina vaikka kuinka olisi intohimoa). Jos intohimo liittyy johonkin duunariammattiin, niin sillä ei ole minulle merkitystä. Itselläni ei ollut intohimoja, joten tässä sitä nyt vähän kuin kärvistellään vaikka hyvät on koulutukset ja palkkaus.

Ei todellakaan ole. Lapsella tulee olemaan sen verran pääomatuloja ettei millään uralla tai muulla jonninjoutavilla ole mitään väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Tärkeintä on se, että lapseni elävät sellaista elämää jossa viihtyvät.

Ei kukaan viihdy pienituloisena.

Pätevä asentaja on ehtinyt 30-vuotiaana ansaita enemmän kuin saman ikäinen humanisti tai muu pienituloinen akateeminen. Tai onhan siinä iso ero, kun asentajalla on asuntolainaa, akateemisella opintolainaa.

Toisaalta jos se asentaja kouluttautuisi eteenpäin teknillisellä alalla niin hän saisi jo opiskeluvaiheen töistä parempaa liksaa kuin asentajana. Vertaat perunoita ja omenoita toisiinsa

Asentaja voi perustaa firman.Työstä maksetaan tuottavuuden eikä opiskelupituuden mukaan kuten esim. ahtaajat ja humanistit.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on pienestä pitäen pidetty itsestään selvyytenä, että ainoa oikea valinta on lukio+korkeakoulu. Tähän on myös valmennettu, vaatimalla alaluokilta lähtien koulumenestystä. Meillä ei koulutyöhön ole koskaan suhtauduttu puolivillaisesti, myös lomilla on kertailtu kouluasioita.

Kuulostaa painajaiselta. Psykologinen pelisilmä ei taida olla teidän perheen vahvuus kun motivoinnin ja kannustamisen sijaan lapselta vaaditaan menestystä.

Onko vanhemmilla jäänyt jokin oma elämäntavoite saavuttamatta, kun asenne on tuollainen?

Jos on sen verran kouluviisautta että tulisi suorittamaan lukion edes keskikertaisesti. Muutenhan niillä papereilla ei sitten juurikaan mitään tee.

Minusta molemmat vaihtoehdot on hyviä ja ammattikoulutus on hyvä vaihtoehto.

Mutta valitettavasti valinnat luokittaa ihmisen vahvasti ja amis on kauhea leima, sitä ei voi suositella siitä syystä. Vaikka korkeakouluttaisit myöhemmin itseäsi lisää, uppoat tähän amis kategoriaan siitä huolimatta. Vaikka tiedän lääkäreitä jotka on opintojen alussa työskennelleet siivoajina ei heitä leimata sen perusteella. Mutta jos olet korkeakoulutettu esim. insinööri, mutta toisen asteen koulutus oli amis ja tehnyt töitä esim. tuotannossa niin olet tehdästyöläinen lopunikää työnantajan silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin toivoisin, että toinenkin poika menisi lukioon, mutta ei ole menossa kuin kuulemma autopuolelle amikseen.

Harmittaa, koska tällä on älliä, menestyy koulussa vaivattomasti tosi hyvin, nyt oli kasiluokan tokarissa esim. matematiikka, fysiikka, historia, englanti ysejä... Ja ilman että edes on lukenut. Lukemalla saisi helposti 9-10 varmaan kaikista aineista.

No, kyllä amiksen käymälläkin voi menestyä, itsekin olen varsin onnellinen vaikka amiksen olen käynyt. Ei koulutus takaa onnea ja menestystä, eikä myöskään estä sitä.

Amisten opetuksen taso on romahtanut niin, että toivoisin kyllä lapseni menevän lukioon.

Useimmilla duunarialoilla on enää tarjolla vain matalasti palkattua pätkätyötä ja osa-aikaisuuksia harva nauttii takavuosien tapaan pitkistä, vakaista työsuhteista.

Poikkeuksena lähihoitaja.

Vanhin lapsi kirjoitti juuri.

Seuraava kirjoittaa ensivuonna.

Nuorin on 8. luokalla, hänen kohdallaan amis/lukio-valinta on edessä.

Ei ihan. Minusta on tosi hyvä että lapsi ei joudu valitsemaan tulevaa ammattiaan jo nyt vaan saa kolme vuotta aikaa harkita vielä lukion aikana. Nyt alustavasti häntä kiinnostavat eniten ammatit joihin lukio kyllä on tärkeä pohja, joten on ehkä todennäköistä että sen käyminen on siinäkin mielessä järkevää. Mutta katsotaan! Jännittävää nähdä mihin suuntaan hän lukion jälkeen lähtee.

Ei ole yhtään mitään merkitystä. Me vanhemmat on molemmat käyty lukio, minulla ällän paperit ja mies meni rimaa hipoen läpi. 

Hyvin oltaisiin elämässä pärjätty myös ilman lukiota. (Minä en haluamaani yliopistoon päässyt niillä ällän papereillani.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Tärkeintä on se, että lapseni elävät sellaista elämää jossa viihtyvät.

Ei kukaan viihdy pienituloisena.

Se voi perustaa firman ja tienata isot rahat,toisin kuin huuhaahumanisti.

Myös huuhaahumanisti voi perustaa yrityksen ja tienata isot rahat kaikenlaisena "valmentajana" tai terapeuttina. Ainahan voi myös ryhtyä influensseriksi.

Lukioon päästään, amikseen joudutaan, näin se vaan menee

Omassa nuoruudessa 90-luvun lama oli niin lähellä että oli loogista mennä amikseen että saa ammattinimikkeen, sillä sitä ei lukiosta saanut. Nyt ajattelen niin että ois parempi kun ei vielä alaikäiseltä kysellä miksikä haluaa isona. Saattaa muutamassa vuodessa mielipiteet ja vahvuudet muuttua huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Tärkeintä on se, että lapseni elävät sellaista elämää jossa viihtyvät.

Ei kukaan viihdy pienituloisena.

Se voi perustaa firman ja tienata isot rahat,toisin kuin huuhaahumanisti.

Myös huuhaahumanisti voi perustaa yrityksen ja tienata isot rahat kaikenlaisena "valmentajana" tai terapeuttina. Ainahan voi myös ryhtyä influensseriksi.

Amikset kommentoimassa näitä "huuhaahumanisteja", itse eivät osaa edes lukea kunnolla!