Kuuluuko haluttoman anta seksiä parisuhteessa?

Miehet vastaavat tähän kyllä, mutta unohtavat, että ei onnistu kunnolla, jos ei itse halua.

Ei kuulu. Mutta kuuluu antaa mahdollisuus hakea seksi muualta tai panna lusikat jakoon. Pihtaaminen ei ole sallittua parisuhteessa. Ei naisella eikä sen enempää miehelläkään.

Kyllä sen aistii, jos seksi tuntuu toisesta pakkopullalta. On mielenterveydelle haitallista, jos harrastaa seksiä, vaikkei haluaisi.

Asiasta pitää pystyä juttelemaan. Jos on täysin haluton, pitää olla valmis tutkailemaan miksi, ja voisiko joku olla avuksi. Pitää antaa tilaa toisen haluille ja muistaa, että jatkuvasti torjutuksi tuleminen tuntuu tietysti huonolta.

No minusta seksissä ei ole kyse antamisesta ja saamisesta ollenkaan. Seksi kyllä tavallisesti kuuluu parisuhteeseen ja halujen vaihtelu on ihan normaalia. Mutta jos haluttomuus jatkuu pidempään, minusta sen syistä tulisi pystyä keskustelemaan ja etsimään apuja halujen palautumiseen. Vastentahtoinen seksi ei minusta ole mukavaa puolin eikä toisin.

M45 kirjoitti:

No minusta seksissä ei ole kyse antamisesta ja saamisesta ollenkaan. Seksi kyllä tavallisesti kuuluu parisuhteeseen ja halujen vaihtelu on ihan normaalia. Mutta jos haluttomuus jatkuu pidempään, minusta sen syistä tulisi pystyä keskustelemaan ja etsimään apuja halujen palautumiseen. Vastentahtoinen seksi ei minusta ole mukavaa puolin eikä toisin.

Eli sun mielestä haluton on jollakin tapaa sairas?

Vierailija kirjoitti:

Miehet vastaavat tähän kyllä, mutta unohtavat, että ei onnistu kunnolla, jos ei itse halua.

Älä sinä miesten puolesta vastaile. Minä, mies, vastaan että ei kuulu "antaa" koska ainakaan itse en pystyisi nauttimaan mistään sääliseksistä, pelkkä paineiden purku on paljon mukavampaa omin käsin.

Mutta ei se koko tarina kuitenkaan siinä ole, että "mua nyt ei vaan huvita harrastaa seksiä ja sillä hyvä" vaan kyllä siinä silloin pitäisi selvittää, että mistä on kyse jos ei seksiä halua harrastaa. Me esimerkiksi ollaan nyt sekstattu vähintään viikottain jo kohta 30 vuotta, ja jos vaimo nyt yhtäkkiä ilmoittaisi että eiköhän se jo riitä, niin kyllä se aivan valtavan suuri kysymysmerkki olisi. Molemmat on nautittu toistemme läheisyydestä, rakastelusta, himosta ja toistemme kropasta, joten kyllä minä katsoisin ainakin olemaan oikeutettu tietämään, että mitä tämä nyt on.

Vierailija kirjoitti:

M45 kirjoitti:

No minusta seksissä ei ole kyse antamisesta ja saamisesta ollenkaan. Seksi kyllä tavallisesti kuuluu parisuhteeseen ja halujen vaihtelu on ihan normaalia. Mutta jos haluttomuus jatkuu pidempään, minusta sen syistä tulisi pystyä keskustelemaan ja etsimään apuja halujen palautumiseen. Vastentahtoinen seksi ei minusta ole mukavaa puolin eikä toisin.

Eli sun mielestä haluton on jollakin tapaa sairas?

Haluttomuus ei ole sairaus, mutta se voi olla oire jostakin, jos aikaisemmin seksielämä pitkässä parisuhteessa on ollut tyydyttävää. Syitä voi olla monia. Mutta ennen kaikkea siitä pitää kommunikoida. Seksittömyys ei välttämättä johda eroon, mutta yhdistettynä puhumattomuuteen se yleensä johtaa, tai ainakin pitäisi johtaa. Jos osapuolet (tai haluton osapuoli) ei halua edes keskustella asiasta, kyse on lähinnä vallankäytöstä.

Totaaliseksittömässä parisuhteessa pitäisi haluttoman mielellään kyllä suostua jonkinlaiseen kompromissiin. Seksin ei tarvitse olla yhdyntää, mutta monelle pariskunnalle voisi toimia ainakin ihokosketus, eli esimerkiksi alasti sylikkäin oleminen, ja jos mahdollista, esimerkiksi halukkaamman masturboidessa.

Toinen mahdollisuus kompromissiin voisi olla avoin suhde, jonka mahdollisuudesta keskustellaan aivan liian harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet vastaavat tähän kyllä, mutta unohtavat, että ei onnistu kunnolla, jos ei itse halua.

Älä sinä miesten puolesta vastaile. Minä, mies, vastaan että ei kuulu "antaa" koska ainakaan itse en pystyisi nauttimaan mistään sääliseksistä, pelkkä paineiden purku on paljon mukavampaa omin käsin.

Mutta ei se koko tarina kuitenkaan siinä ole, että "mua nyt ei vaan huvita harrastaa seksiä ja sillä hyvä" vaan kyllä siinä silloin pitäisi selvittää, että mistä on kyse jos ei seksiä halua harrastaa. Me esimerkiksi ollaan nyt sekstattu vähintään viikottain jo kohta 30 vuotta, ja jos vaimo nyt yhtäkkiä ilmoittaisi että eiköhän se jo riitä, niin kyllä se aivan valtavan suuri kysymysmerkki olisi. Molemmat on nautittu toistemme läheisyydestä, rakastelusta, himosta ja toistemme kropasta, joten kyllä minä katsoisin ainakin olemaan oikeutettu tietämään, että mitä tämä nyt on.

Luitko koko vastaukseni ja ymmärsit sen? Koski miehiä jotka vastaavat "kyllä".

Taidat olla herkkänahkainen, kun näet ilkeilyä siellä missä sitä ei ole.

Ei kuulu jos ei halua, mutta ei sitten kannata ihmetellä eikä varsinkaa valittaa, jos toinen käy vieraissa tai haluaa erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet vastaavat tähän kyllä, mutta unohtavat, että ei onnistu kunnolla, jos ei itse halua.

Älä sinä miesten puolesta vastaile. Minä, mies, vastaan että ei kuulu "antaa" koska ainakaan itse en pystyisi nauttimaan mistään sääliseksistä, pelkkä paineiden purku on paljon mukavampaa omin käsin.

Mutta ei se koko tarina kuitenkaan siinä ole, että "mua nyt ei vaan huvita harrastaa seksiä ja sillä hyvä" vaan kyllä siinä silloin pitäisi selvittää, että mistä on kyse jos ei seksiä halua harrastaa. Me esimerkiksi ollaan nyt sekstattu vähintään viikottain jo kohta 30 vuotta, ja jos vaimo nyt yhtäkkiä ilmoittaisi että eiköhän se jo riitä, niin kyllä se aivan valtavan suuri kysymysmerkki olisi. Molemmat on nautittu toistemme läheisyydestä, rakastelusta, himosta ja toistemme kropasta, joten kyllä minä katsoisin ainakin olemaan oikeutettu tietämään, että mitä tämä nyt on.

Luitko koko vastaukseni ja ymmärsit sen? Koski miehiä jotka vastaavat "kyllä".

Taidat olla herkkänahkainen, kun näet ilkeilyä siellä missä sitä ei ole.

Luin vastauksesi ja siinä luki, että "miehet vastaavat tähän kyllä". Ajatustenlukija en ole, joten en tiennyt että tarkoitit jotakin muuta kuin että miehet vastaavat tähän kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu jos ei halua, mutta ei sitten kannata ihmetellä eikä varsinkaa valittaa, jos toinen käy vieraissa tai haluaa erota.

Oikeutatko pettämisen tällä mielipiteelläsi? Eron ymmärrän, mutta en pettämistä.

Ja toisaalta miltä tuntuu harrastaa seksiä haluttoman kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Totaaliseksittömässä parisuhteessa pitäisi haluttoman mielellään kyllä suostua jonkinlaiseen kompromissiin. Seksin ei tarvitse olla yhdyntää, mutta monelle pariskunnalle voisi toimia ainakin ihokosketus, eli esimerkiksi alasti sylikkäin oleminen, ja jos mahdollista, esimerkiksi halukkaamman masturboidessa.

Toinen mahdollisuus kompromissiin voisi olla avoin suhde, jonka mahdollisuudesta keskustellaan aivan liian harvoin.

ei avoin suhde toimi noin, vaan siinä se halukkaampi ja innoissaan vapauteen lähtevä vain etsii uuden kumppanin jonka kanssa saa kaiken sen lisäksi mitä nykyisenkin kanssa on, vielä sen seksin samasta osoitteesta ilman pakkoa lähteä hakemaan sitä muualta.  Ja se haluttomampi jätetään kuin nalli kalliolle. Ei voi tietää kuinka pitkä se haluton kausi on. Itselläni se oli 1,5 vuotta, ja johtui sen miljoonasta eri asiasta jotka nivoutuivat yhteen. Moni on yhdessä vielä vanhuksenakin, joten sekin merkkaa edelleen isolle osalle, että kenen kanssa haluaa sen loppuelämän viettää. Ei kaikkea lasketa seksin määrässä.

Jos suhteessa on rakkautta, niin kumppanin tarpeet hoidetaan esim. suuseksillä tilanteessa, jossa kumppania haluttaa, mutta itseä ei. Rakkaus on epäitsekäs.

Vierailija kirjoitti:

M45 kirjoitti:

No minusta seksissä ei ole kyse antamisesta ja saamisesta ollenkaan. Seksi kyllä tavallisesti kuuluu parisuhteeseen ja halujen vaihtelu on ihan normaalia. Mutta jos haluttomuus jatkuu pidempään, minusta sen syistä tulisi pystyä keskustelemaan ja etsimään apuja halujen palautumiseen. Vastentahtoinen seksi ei minusta ole mukavaa puolin eikä toisin.

Eli sun mielestä haluton on jollakin tapaa sairas?

Ei se sairaus ole tietenkään, mutta yleensä siihen on jokin syy, jos halut loppuu ja usein asialle voisi olla jotain tehtävissä. Toki on mahdollista että kumpikaan ei seksiä halua ja se on toki ok, samoin kuin jos se on ok molemmille että toinen ei halua, niin mikäpä siinä. Mutta minusta kuitenkin parisuhteessa, jossa seksiä on ollut, sen loppuminen on jonkinlainen ongelma ja siitä pitää pystyä keskustelemaan. Ei se nyt minusta niinkään mene oikein, että toinen ei vaan halua ja sitten eletään seksittömässä suhteessa hamaan tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totaaliseksittömässä parisuhteessa pitäisi haluttoman mielellään kyllä suostua jonkinlaiseen kompromissiin. Seksin ei tarvitse olla yhdyntää, mutta monelle pariskunnalle voisi toimia ainakin ihokosketus, eli esimerkiksi alasti sylikkäin oleminen, ja jos mahdollista, esimerkiksi halukkaamman masturboidessa.

Toinen mahdollisuus kompromissiin voisi olla avoin suhde, jonka mahdollisuudesta keskustellaan aivan liian harvoin.

ei avoin suhde toimi noin, vaan siinä se halukkaampi ja innoissaan vapauteen lähtevä vain etsii uuden kumppanin jonka kanssa saa kaiken sen lisäksi mitä nykyisenkin kanssa on, vielä sen seksin samasta osoitteesta ilman pakkoa lähteä hakemaan sitä muualta.  Ja se haluttomampi jätetään kuin nalli kalliolle. Ei voi tietää kuinka pitkä se haluton kausi on. Itselläni se oli 1,5 vuotta, ja johtui sen miljoonasta eri asiasta jotka nivoutuivat yhteen. Moni on yhdessä vielä vanhuksenakin, joten sekin merkkaa edelleen isolle osalle, että kenen kanssa haluaa sen loppuelämän viettää. Ei kaikkea lasketa seksin määrässä.

Eli sinä tuomitset sen halukkaamman tarvittaessa ikuiseen seksittömyyteen, kun eihän sitä voi tietää herääkö ne halut tuon 1,5 vuoden kuluttua, 10 vuoden kuluttua vai eivätkö koskaan.

Toinen menettää siinä ajanmyötä mahdollisuutensa haluamaansa normaaliin seksielämään ja pahimmassa tapauksessa seksuaaliterveytensä samalla kun sinä paistattelet siinä omassa erinomaisuudessasi kun eihän seksi ole kaikki kaikessa.

Ei pidä antaa haluttomana seksiä vaan pitää huolta haluistaan.

Haluaminen on tahdon asia ja asennekysymys.

Tietysti on muutamat lääkitykset jotka voivat vaikuttaa haluihin, mutta se on häviävän pieni porukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu jos ei halua, mutta ei sitten kannata ihmetellä eikä varsinkaa valittaa, jos toinen käy vieraissa tai haluaa erota.

Oikeutatko pettämisen tällä mielipiteelläsi? Eron ymmärrän, mutta en pettämistä.

Ja toisaalta miltä tuntuu harrastaa seksiä haluttoman kanssa?

Tiedätkö miltä tuntuu kun toinen kieltätyy seksistä ja melkein kaikesta muustakin läheisyydestä kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen, kun ei vain jaksa tai ei huvita, eikä ota mitään kantaa siihen jos kysyy mistä tämä oikeasti johtuu.

Haluttoman pitää kantaa vastuunsa parisuhteesta ja tehdä jotakin tilanteen korjaamiseksi. Jotakin konkreettista, ieiä vain sitkutella ----- kyllä sitä seksiä enemmän on sitten kun.....

Seksi perustuu vapaaehtoisuuteen. Joten vastaus on että ei tarvitse sekstata jos ei huvita.

Toisaalta, parisuhde perustuu niin ikään vapaaehtoisuuteen. Joten, ei tarvitse olla parisuhteessa jossa tuntee jäävänsä paitsi jotakin itselle tärkeää asiaa, kuten esimerkiksi seksiä.

Tämän asian itsekukin pariskunta omalla tavallaan ratkaisee. Joko sopeudutaan, haetaan seksi muualta tai erotaan.