WTF? "Jos tekee kaiken kuten pitää ja on kohtelias, käytösarvosana yläkoulussa on 8. Arvosanoihin 9 ja 10 päästäkseen pitää vaikuttaa positiivisesti koko luokan ilmapiiriin."

Tuo oli jo vuosituhannen vaihteessa, kun peruskouluni päättyi. Opo (opinto-ohjaaja) sanoi itse, että arvosana 10 tarkoittaa sellaista, joka luo hyvää ilmapiiriä tai tsemppaa muita tms. Se tuntui jo silloin älyttömältä. 

Siis ihan älytöntä, sillä eihän tuossa arvostella enää käytöstä vaan jo luonteenpiirteitä ja persoonallisuutta. Ulospäin suuntautuneemmat pärjäävät tuossa paremmin kuin ujommat. Ja voihan joku olla koulukiusattu eikä siksi uskalla tuoda itseään hirveästi luokassa esille. Ja se estää saamasta käytöksestä 10?! Siis niin naurettavaa. 

Meillä ainakin käytösarvosanat katsotaan koko opettajakunnan kesken läpi. Kaikki antavat arvosanan ja sitten siitä muotoutui ka. Jos on kahden vaiheilla, siitä keskustellaan. Ei ole mikään yhden opettajan näkemys se.

Vierailija kirjoitti:

Myös jokin "tuntiaktiivisuus" on aivan kädestä. Mitä se oikeasti mittaa sellaista mitä koenumerot eivät voi kertoa puolestaan?

Eihän tuntiaktiivisuus tarkoita (tai ainakaan pitäisi) vain sitä, että jatkuvasti viittaa ja vastaa opettajan kysymyksiin. Tuntiaktiivisuutta on myös se, että kuuntelee opetusta ja tekee annetut tehtävät tunnilla, olivat sitten pari/ryhmätehtäviä tai itsenäistä työskentelyä oppikirjasta.

Vierailija kirjoitti:

Oman lapseni ope sanoi todella viisaasti, että

eämä on erilainen niille, joilla on hyvät sosiaaliset taidot. Hän puhui mm. kaveritaidoista ja siitä että olemme kaikki erilaisia ja erityisiä, mutta silti yhdenvertaisia.

Ja tosiaan, kyse on taidoista joita voi harjoitella ihan lapsesta saakka, eikä mistään synnynnäisestä bettrefolk-geenistä.

Höpö höpö. Kyse on persoonallisuudesta ja on kyllä geeneissä. Toki ujo ja arkakin voi kehittyä sosiaalisissa taidoissa. Valitettavasti vain koulussa on paljon myös sosiaalisesti taitavia psykopaattisia lapsia, jotka estävät sen kehityksen kiusaamalla.

Vierailija kirjoitti:

Lasten koulussa stipenditkin jaetaan sosiaalisuuden perusteella. Hiljaiset huippuoppilaat (vaikka osallistuisivat tunnillakin) ei niitä saa. Ja käytösnumero tulee sosiaalisuuden perusteella.

Ei haittaa vaikka olisi jäänyt kiusaamisesta samana vuonna kiinni, silti voi tulla stipendi. Kunhan olet puhelias ja sosiaalinrn.

Hyvä jios edes noin. Meillä aikoinaan kasarilla stipendit jaettiin mm. sen mukaan mitä oppilaiden vanhemmat tekivät tai keitä he olivat. Vanhempainyhdistyksen jäsenten lapset olivat aina saajien joukossa, samoin kaupunginvaltuuston jäsenten ja pankinjohtajan lapset vaikka näiden arvosanat olivat huonot. Ylipäätään kaikki sellaiset joiden vsnhempiin opettajan kannatti pitää hyvät välit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös jokin "tuntiaktiivisuus" on aivan kädestä. Mitä se oikeasti mittaa sellaista mitä koenumerot eivät voi kertoa puolestaan?

Eihän tuntiaktiivisuus tarkoita (tai ainakaan pitäisi) vain sitä, että jatkuvasti viittaa ja vastaa opettajan kysymyksiin. Tuntiaktiivisuutta on myös se, että kuuntelee opetusta ja tekee annetut tehtävät tunnilla, olivat sitten pari/ryhmätehtäviä tai itsenäistä työskentelyä oppikirjasta.

Toivon todella, että nykyään erilaiset oppimistavat tunnustettaisiin... Itse opin parhaiten kuuntelemalla ja kirjoittamalla muistiinpanoja. Mutta nimen omaan viittaanattomuus oli aina se paha, paha juttu. Ja vaikutti käytöksen lisäksi heikentävästi kaikkiin muihinkin arvosanoihin (ihan ope totesi tämän, en kuvittele). Kun "eihän minun osaamiseni tule tunnilla esille" jos en viittaa.

Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten koulussa stipenditkin jaetaan sosiaalisuuden perusteella. Hiljaiset huippuoppilaat (vaikka osallistuisivat tunnillakin) ei niitä saa. Ja käytösnumero tulee sosiaalisuuden perusteella.

Ei haittaa vaikka olisi jäänyt kiusaamisesta samana vuonna kiinni, silti voi tulla stipendi. Kunhan olet puhelias ja sosiaalinrn.

Hyvä jios edes noin. Meillä aikoinaan kasarilla stipendit jaettiin mm. sen mukaan mitä oppilaiden vanhemmat tekivät tai keitä he olivat. Vanhempainyhdistyksen jäsenten lapset olivat aina saajien joukossa, samoin kaupunginvaltuuston jäsenten ja pankinjohtajan lapset vaikka näiden arvosanat olivat huonot. Ylipäätään kaikki sellaiset joiden vsnhempiin opettajan kannatti pitää hyvät välit.

Joo, siis tottakai nykyäänkin monessa koulussa opettajien lapset saa stipendejä paljon useammin kuin muut. Ihan pelletouhua on koko homma.samoin muuten noi vanhempainyhdistykseen kuuluvien vanhempien lapset saa. Ei oppilaat itsekään yhtään arvosta noita stipendejä, kun ne tulee väärin perustein.

Huvittaa kun jotkut opet sit kehuu instassa kuinka oma Nico-Petteri sai taas stipendin (niin minkähän takia...).

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku perustella, mitä merkitystä on käytösnumerolla?

Se vaikuttaa jokaisen aineen arvosanaan. Ei riitä että osaat laskea vaan pitää osata myös nuoleskella opettajan peppua.

Jos kiitettävän saa siitä, että on merkittävä vaikutus koko luokan yhteishenkeen, eikö aika monen open käytösnumero ole sitten 6 - 7, koska eivät saa luokkaa toimimaan?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on muuttunut jo yli 10 vuotta sitten. Mitä väliä sillä on onko se numero 8 vai 10 kun tiedät kriteerit ja tiedät vanhempana, että jos lapsi käyttäytyy niin kuin pitääkin niin numero on 8. Siitä voit sitten itse päätellä, että jotain pitäisi lapsen käytökselle tehdä jos numero on alle 8 ja tosi hyvin menee jos arvosana on yli 8. 

Jännä vaan, että kiusaajat voi hyvinkin saada 9 ja 10, koska ei monet opet edes välitä kiusaamisesta, kunhan oppilas on heille mukava ja puhelias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku perustella, mitä merkitystä on käytösnumerolla?

Se vaikuttaa jokaisen aineen arvosanaan. Ei riitä että osaat laskea vaan pitää osata myös nuoleskella opettajan peppua.

Ei vaikuta minkään aineen arvosanaan. Käyttäytyminen arvioidaan aivan erikseen ns. omana aineenaan.

Tyttäreni käytösnumero oli ennen 8. Vaihtoi koulua kiusaamisen takia, ja pääsi hyvään luokkaan, jossa oli turvallinen olla ja jossa uskalsi olla oma itsensä. Uudessa koulussa käytösnumero 10. Hyväkäytöksinen ja kiltti on ollut aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku perustella, mitä merkitystä on käytösnumerolla?

Se vaikuttaa jokaisen aineen arvosanaan. Ei riitä että osaat laskea vaan pitää osata myös nuoleskella opettajan peppua.

Ei vaikuta minkään aineen arvosanaan. Käyttäytyminen arvioidaan aivan erikseen ns. omana aineenaan.

Näin voi olla virallisesti mutta ei käytännössä.

Täällä ei juuri kukaan saisi edes 7 pinnaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Miksi käytös ylipäätään pitää arvioida? Kyse on ihmisen persoonallisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Miksi käytös ylipäätään pitää arvioida? Kyse on ihmisen persoonallisuudesta.

No onhan käytös nyt eri asia kuin persoonallisuus, tai siis pitäisi olla myös koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös jokin "tuntiaktiivisuus" on aivan kädestä. Mitä se oikeasti mittaa sellaista mitä koenumerot eivät voi kertoa puolestaan?

Eihän tuntiaktiivisuus tarkoita (tai ainakaan pitäisi) vain sitä, että jatkuvasti viittaa ja vastaa opettajan kysymyksiin. Tuntiaktiivisuutta on myös se, että kuuntelee opetusta ja tekee annetut tehtävät tunnilla, olivat sitten pari/ryhmätehtäviä tai itsenäistä työskentelyä oppikirjasta.

Toivon todella, että nykyään erilaiset oppimistavat tunnustettaisiin... Itse opin parhaiten kuuntelemalla ja kirjoittamalla muistiinpanoja. Mutta nimen omaan viittaanattomuus oli aina se paha, paha juttu. Ja vaikutti käytöksen lisäksi heikentävästi kaikkiin muihinkin arvosanoihin (ihan ope totesi tämän, en kuvittele). Kun "eihän minun osaamiseni tule tunnilla esille" jos en viittaa.

Eri.

Suullinen osaaminen esim. kielissä ei tule esille jos ei puhu.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että joku ekstroverttiporukka on Opetushallituksessa tuonkin neronleimauksen saanut.

Vituttaa niiden lasten puolesta jotka käyttäytyvät hyvin ja hoitavat velvollisuutensa tunnollisesti, mutta eivät lähde tuohon luokan sirkus -meininkiin mukaan ja siksi jää kymppi saamatta.

Kieltämättä outoa, kun lapsen todistus täynnä kymppejä ja sitten käytöksestä 8. Tavallisella rauhallisella lapsella, jolla ei ainuttakaan negatiivista Wilma-merkintää. Ei mitään järkeä. Tulee tunne, että joku ongelmalapsi kyseessä. Jättää lapselle viestin, että hienosti suoriuduttu, mutta käytös muuta tasoa paljon huonompaa. Uskomatonta pelleilyä tosiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku perustella, mitä merkitystä on käytösnumerolla?

Se vaikuttaa jokaisen aineen arvosanaan. Ei riitä että osaat laskea vaan pitää osata myös nuoleskella opettajan peppua.

Höpöjä puhut. Ei vaikuta käytös arvosanaan.

Ehkä kaukaa haettuna siten, että jos perseilet tunnit läpeensä niin voi joku tärkeä asia jäädä oppimatta.