WTF? "Jos tekee kaiken kuten pitää ja on kohtelias, käytösarvosana yläkoulussa on 8. Arvosanoihin 9 ja 10 päästäkseen pitää vaikuttaa positiivisesti koko luokan ilmapiiriin."

Vierailija kirjoitti:

Tämä on muuttunut jo yli 10 vuotta sitten. Mitä väliä sillä on onko se numero 8 vai 10 kun tiedät kriteerit ja tiedät vanhempana, että jos lapsi käyttäytyy niin kuin pitääkin niin numero on 8. Siitä voit sitten itse päätellä, että jotain pitäisi lapsen käytökselle tehdä jos numero on alle 8 ja tosi hyvin menee jos arvosana on yli 8. 

Käytösnumerot muuttuivat tavallisiksi numeroiksi jo vuoden 1979 alussa. Tuota ennen piti tehdä aikamoista pahaa, että käytösnumero laski niin, että oli vähemmän kuin 9 En tiedä miten -79 keväällä olisi kympin saanut.

Vierailija kirjoitti:

Eri kouluissa on eri kriteerit käytösnumerolle.Luin netistä kriteerit,joilla oppilaita arvostellaan käytöksestä.Eivät kuitenkaan ole yhtenäiset kaikissa kouluissa.Onko päättäjät esim ottaneet huomioon esim autismikirjon vaikutusta persoonallisuuteen,ne voi olla piilevinäkin? Entä kotiolojen vaikutusta,koulukiusaamista( joista opettajat ei tiedä mitään) tms muita asioita.Joidenkin elämää häiritsee esim joku krooninen sairaus,jota ei ole edes diagnosoitu.ON Paljon asioita,jotka vaikuttaa siihen miten lapsen käytöstä tulkitaan.Omaa lastani kiusattiin koulussa.Opettajan mielestä lapseni käyttäyi niin että oli ansainnut kiusamisen toisten taholta.Lapseni sairasti harvinaista verisuonitulehdusta,ja oli vähällä kuolla tämän sairsauden takia.Koko perhe leimattiin negatiivisesti,kun missään sairautra ei osattu diagnosoida.Se on ollut raskas taakka koko perhellee muutenkin,ja varsinkin se kun myös lääkärit yhtyi tähän kiusaamiseen.

Mitä jos vaikka huomioitaisiin em. kaikki asiat myös oppainetta arvioitaessa? Pyydetään tuhannen oppilaan koulussa koululääkäriltä jokaiselle lääkärinlausunto, nostetaanko arvosanaa sairauden tai piilevän sairaiden takia yms. ja sossut antavat lausunnon, miten kotiolot vaikuttavat lapsen osaamiseen kussakin oppiaineessa sekä kuraattori/psykologi ottaa kantaa personallisuuden vaikutukseen kussakin oppiaineessa.

Ei näin. Oppiaineet arvioidaan osaamiseen perustuen, samoin myös oppilaan käytös arvioidaan sen mukaan miten oppilas käyttäytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Siis omalle lapselle sanottu, että jos kerää muiden roskia pihalta ym, saa kympin. Johan tuommoiselle nöyrälle koiralle kaikki nauraisi. Outoa ja hullua nykyaika.

Mistähän ne kaikki asenteet lähteekään? Hyvä vanhempi ei vertaa lastansa nöyrää koiraan, jos lapsi esim. kerää kadulta/koulun pihalta roskan ja laittaa sen roskikseen.. Miksiköhän puistot ym. ovat jatkuvasti juhlijoiden jäljiltä aivan järkyttävässä kunnossa?

Miksi joku tulkitsee, että 8 on jotenkin huono? Voin opettajana kertoa, että esimerkiksi lukiossa opetuksen tähtäin on arvosanassa 8. Jos menee siitä yli, on tehnyt jo tavallaan bonuksen verran töitä.

Vierailija kirjoitti:

Se on just tätä. Päivitellään kun lasten käytös on muuttunut huonoksi ja opettajia ei arvosteta, mutta kun itse koulu on mennty ihan hulluksi. 

Meilläkään yhdestäkään hyvästä teosta tai kohteliaasta käytöksestä ei tullut koskaan Wilma-merkintää, mutta JOKA IKISELLÄ kerralla kun oli jotain huomautettavaa, niin merkintä annettiin.

Eli hyvästä ei anneta palautetta eikä kannusteta riittävästi juuri niitä hyviä oppilaita, että saisi sen 10 palkinnoksi hyvästä käytöksestä.

No olemmekin sitten kovasti puhuneet kotona lapsille, miten koulu on muuttunut ja ettei niille numeroille kannata antaa arvoa niin paljoa. Eli koulu itse omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että koulun arvostus  on laskenut. 

Tuntuu ihan tahallaan aiheutetulta kaikki koulumaailman ongelmat. 

Kerro, mistä sille aineenopettajalle, jolla vaihtuu 25-30 oppilaan ryhmä 60 minuutin välein otetaan se aika antaa jokaiselle oppilaalle palautetta joka tunti.. Päivän aikana keskimäärin 150 oppilasta ja viikon aikana 200-250 oppilasta jopa. Laitetaanko konttoripäivä, jolloin opettaja opettaa vain 4 päivänä viikossa ja yhtenä päivänä naputtelee hyvä-viestejä?

Ja aivan taatusti ne huomautuksen sinne wilmaan on tullut aiheesta ja sen jälkeen, kun opettaja jo sadannen kerran lastasi huomauttanut asiasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten koulussa stipenditkin jaetaan sosiaalisuuden perusteella. Hiljaiset huippuoppilaat (vaikka osallistuisivat tunnillakin) ei niitä saa. Ja käytösnumero tulee sosiaalisuuden perusteella.

Ei haittaa vaikka olisi jäänyt kiusaamisesta samana vuonna kiinni, silti voi tulla stipendi. Kunhan olet puhelias ja sosiaalinrn.

Hyvä jios edes noin. Meillä aikoinaan kasarilla stipendit jaettiin mm. sen mukaan mitä oppilaiden vanhemmat tekivät tai keitä he olivat. Vanhempainyhdistyksen jäsenten lapset olivat aina saajien joukossa, samoin kaupunginvaltuuston jäsenten ja pankinjohtajan lapset vaikka näiden arvosanat olivat huonot. Ylipäätään kaikki sellaiset joiden vsnhempiin opettajan kannatti pitää hyvät välit.

Joo, siis tottakai nykyäänkin monessa koulussa opettajien lapset saa stipendejä paljon useammin kuin muut. Ihan pelletouhua on koko homma.samoin muuten noi vanhempainyhdistykseen kuuluvien vanhempien lapset saa. Ei oppilaat itsekään yhtään arvosta noita stipendejä, kun ne tulee väärin perustein.

Huvittaa kun jotkut opet sit kehuu instassa kuinka oma Nico-Petteri sai taas stipendin (niin minkähän takia...).

Kerropa vielä ihan faktatietona, moniko opettaja on lapsensa kanssa samassa koulussa tai edes opettaa lastansa, kun osaat sanoa, että ne koulun stipendit menevät opettajien omille lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Siis omalle lapselle sanottu, että jos kerää muiden roskia pihalta ym, saa kympin. Johan tuommoiselle nöyrälle koiralle kaikki nauraisi. Outoa ja hullua nykyaika.

Mistähän ne kaikki asenteet lähteekään? Hyvä vanhempi ei vertaa lastansa nöyrää koiraan, jos lapsi esim. kerää kadulta/koulun pihalta roskan ja laittaa sen roskikseen.. Miksiköhän puistot ym. ovat jatkuvasti juhlijoiden jäljiltä aivan järkyttävässä kunnossa?

Miten koulu voi tarkistaa, kerääkö lapsi roskia pihoilta esim. koulumatkoillaan tai lomillaan? Minusta käytösnumero pitäisi antaa sen perusteella, miten lapsi käyttäytyy koulussa. Eiväthän opettajat voi nähdä, millaista käytös on koulun ulkopuolella?

Ja eikö kouluissa nykyään enää ole siivoojia keräämässä roskia?

Ja jos koulussa osa oppilaista on niitä roskaajia, niin eikö heidän käytösnumeroaan tulisi alentaa tai vähintäänkin komentaa heitä korjaamaan itse roskansa sen sijaan että keräyttää ne roskat muilla oppilailla?

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli jo vuosituhannen vaihteessa, kun peruskouluni päättyi. Opo (opinto-ohjaaja) sanoi itse, että arvosana 10 tarkoittaa sellaista, joka luo hyvää ilmapiiriä tai tsemppaa muita tms. Se tuntui jo silloin älyttömältä. 

Siis ihan älytöntä, sillä eihän tuossa arvostella enää käytöstä vaan jo luonteenpiirteitä ja persoonallisuutta. Ulospäin suuntautuneemmat pärjäävät tuossa paremmin kuin ujommat. Ja voihan joku olla koulukiusattu eikä siksi uskalla tuoda itseään hirveästi luokassa esille. Ja se estää saamasta käytöksestä 10?! Siis niin naurettavaa. 

Miten hyvän ilmapiirin luominen on luonteenpiirteen ja personnallisuuden arviointia? Hyvä ilmapiiri luodaan jo sillä, että ei nyrpistele nokkaansa, jos ryhmätyön aihe ei miellytä tai määrätty työpari eli osaa ottaa huomioon myös muut eikä odota ja valikoi itselleen mieleistä henkilöä. Näillä ole mitään tekemistä luonteenpiirteen tai persoonallisuuden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Siis omalle lapselle sanottu, että jos kerää muiden roskia pihalta ym, saa kympin. Johan tuommoiselle nöyrälle koiralle kaikki nauraisi. Outoa ja hullua nykyaika.

Mistähän ne kaikki asenteet lähteekään? Hyvä vanhempi ei vertaa lastansa nöyrää koiraan, jos lapsi esim. kerää kadulta/koulun pihalta roskan ja laittaa sen roskikseen.. Miksiköhän puistot ym. ovat jatkuvasti juhlijoiden jäljiltä aivan järkyttävässä kunnossa?

Miten koulu voi tarkistaa, kerääkö lapsi roskia pihoilta esim. koulumatkoillaan tai lomillaan? Minusta käytösnumero pitäisi antaa sen perusteella, miten lapsi käyttäytyy koulussa. Eiväthän opettajat voi nähdä, millaista käytös on koulun ulkopuolella?

Ja eikö kouluissa nykyään enää ole siivoojia keräämässä roskia?

Ja jos koulussa osa oppilaista on niitä roskaajia, niin eikö heidän käytösnumeroaan tulisi alentaa tai vähintäänkin komentaa heitä korjaamaan itse roskansa sen sijaan että keräyttää ne roskat muilla oppilailla?

Miten voi tarkistaa? Miten koulu voi tarkistaa yhtään mitään? Mitäpä jos kuule opettajat nähdessään oppilaan vaikka viemässä roskan koulun portaikolta laittaa sen mieleen. Kenenkään ei tarvitse muiden roskia kerätä, mutta varmasti jää mieleen, jos joku omatoimisesti ottaa vastuut ympäristöstään ilman, että joku pyytää niin tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Siis omalle lapselle sanottu, että jos kerää muiden roskia pihalta ym, saa kympin. Johan tuommoiselle nöyrälle koiralle kaikki nauraisi. Outoa ja hullua nykyaika.

Mistähän ne kaikki asenteet lähteekään? Hyvä vanhempi ei vertaa lastansa nöyrää koiraan, jos lapsi esim. kerää kadulta/koulun pihalta roskan ja laittaa sen roskikseen.. Miksiköhän puistot ym. ovat jatkuvasti juhlijoiden jäljiltä aivan järkyttävässä kunnossa?

Miten koulu voi tarkistaa, kerääkö lapsi roskia pihoilta esim. koulumatkoillaan tai lomillaan? Minusta käytösnumero pitäisi antaa sen perusteella, miten lapsi käyttäytyy koulussa. Eiväthän opettajat voi nähdä, millaista käytös on koulun ulkopuolella?

Ja eikö kouluissa nykyään enää ole siivoojia keräämässä roskia?

Ja jos koulussa osa oppilaista on niitä roskaajia, niin eikö heidän käytösnumeroaan tulisi alentaa tai vähintäänkin komentaa heitä korjaamaan itse roskansa sen sijaan että keräyttää ne roskat muilla oppilailla?

Tällaiset kommentit osoittavat sen, miten pihalla jotkut yksilöt ovat yhteiskunnasta, muiden huomioimisesta ja pyyteettömästä toiminnasta.

Lähinnä minä-minä-minä ihmisen kommentteja tuollaiset.

Olen 40-vuotias ja muistan että kyllä ne kympin käytöksen omaavat lapset olivat aina tietynlaisia. Itse käyttäydyin hyvin, olin kiltti ja rauhallinen mutta hiljainen. Puhuin silloin kun oli asiaa ja se siinä. Olin kaikkien kaveri, en kiusannut ja otin muut huomioon mutta tein sen hiljaa. Ikinä ei käytösnumero ollut 9 tai 10. Aina se oli 8 enkä asiaa silloin harmitellut tai miettinyt. "Reippaat" ja ulospäinsuuntautuvat saivat niitä kymppejä vaikka välillä hieman töpeksivätkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita, että pitäisi olla suuna päänä joka asiassa saadakseen kympin vaan nimenomaan sitä, että osaa olla tahdikas ja yhteistyökykyinen. Tämän huomaa usein esimerkiksi ryhmätöissä. Se hiljainen ja ujo pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin sillä, että pystyy tekemään ryhmätöitä eri ihmisten kanssa ilman silmien pyörittelyä tai muuta vihjailua siitä, ettei pidä ryhmäläisistään. Jo täysin neutraali suhtautuminen ja esimerkiksi siirtyminen ryhmäläistensä luo on sitä hyvää kympin käytöstä. Eniten ärsyttää nämä muka kiltit ,jotka kuitenkin valittavat ja vinkuvat jos ryhmässä ei ole sitä omaa parasta kaveria ja antavat mielikuvaa muille ryhmän jäsenille, etteivät kelpaa hänelle.

Kyllä nuo yhteistyötaidot, ryhmässä toimiminen ja tahdikkuus ovat oikeasti aivan kullanarvoisia ominaisuuksia enkä anna kymppiä sellaiselle, jolta nuo taidot puuttuvat. Arkuus tai introverttius eivät tarkoita automaattisesti sitä, että ollaan sosiaalisesti taidottomia. Arkakin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muut tuntevat olonsa hyväksytyksi.

Sorry, ei riitä nykyään, että omaa hyvät ryhmätyötaidot, yhteistyön ja tahdikkuuden. Oma tyttö taatusti omaa nuo taidot, eikä kiusaa ja veetuile. Ja tuli 8. Pitää olla tosi överit, jotta saa sen kympin! Tätä olen myls ihmetellyt, että rima täydellisyyteen on kovin korkealka, ja vaatii jotain ekstraa. Miksi peruskoulussa edes määritellään näin ihmisiä. Riittäisi varmaan yleisempi linjaus: käytös huono, hyvä.

Sähän oletkin oman tyttösi mukana siellä tunneilla seuraamassa? Valitettavasti pitää todeta, että ulospäin minet näistä kympin tytöistä todellisuudessa esim. jättää palauttamatta välineitä paikoilleen.. Lainasakset voi jäädä pöydälle jne. Ryhmätöissä saattaa tuhista ja puhista, kun parina on väärä henkilö yms.

Kotona se lapsesi vaikuttaa sinusta kympin tytöltä, koska toimii sellaisessa ympäristössä, mikä miellyttää

Lipevät psykopaatit pyörittävät maailmaa. Käytösnumerosta 10 illuminaatit näkevät ketä hyväksyä hallitsijajoukkoonsa. Uudessa maailmanjärjestyksessä kiltit ovat orjia.

Arvosana 8 on sanallisesti "hyvä". Ei siis käytösarvosanaksi missään nimessä huono ja tarkoittaa sitä, että lapsi käyttäytyy koulussa niin kuin kuuluukin ja noudattaa sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Myös jokin "tuntiaktiivisuus" on aivan kädestä. Mitä se oikeasti mittaa sellaista mitä koenumerot eivät voi kertoa puolestaan?

Työskentely oppitunnilla.. Selaatko somea vai keskitytkö opiskeluun ja työn tekoon.. Hölötätkö koko ajan kaverin kanssa häiriten koko luokkaa, vaikka saisitkin niitä kymppejä joka kokeesta itse - se hölötys häiritsee muiden oppimista ja keskittymistä.

Osoitatko aiheesta muuta osaamista kuin koekysymykset? Oivallukset, ideat jne., joita ei kokeessa voi osoittaa

Entä toisin pöin.. Koe meni huonosti, mutta oppitunnilla oppilas on osoittanut ymmärtävänsä asian. Kokeessa meni aimot narikkaan ja koe meni pilalle. Pitäisikö nytkin opettajan antaa vain koearvosanan mukaan numero?

Tuntiaktiivisuutta on erilista eri oppiaineissa. Käsitöissä erilaista kuin äidinkielessä, äidinkielessä erilaista kuin fysiikassa ja fysiikassa erilista kuin liikunnassa Miten liikunnasta annettaisiin numero muulla kuin tuntiaktiivisuudella? Laittamalla koepaperi eteen vai?

Ei siihen kymppiin tarvitse kai olla iloinen cheerleader siellä luokassa. Ihmeteltiin miten meidän intorvertti, hiljainen ja ujo lapsi oli saanut käytökseen 10, kun kavereilla oli kasia ja ysiä. Sitten muisteltiin mitä oppimiskeskustelussa open palaute oli: ryhmätöihin ryhmät jaettua alkaa jutella ryhmäläisille kuin kelle vaan vaikka niitä hyviä kavereita ei olisi ryhmässä, on se keltä kuka tahansa uskaltaa pyytää apua, antaa kivaa palautetta muille yhdessä tehdessä.

Eikä olla vanhemmat silmää tekeviä, ei olla millään tavalla koulun jutuissa mukana ja on unohtunut aiemmin opelle lahja lukuvuoden päättyessä ym. mitä näitä perusteita arvosanoille täällä keksitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri kouluissa on eri kriteerit käytösnumerolle.Luin netistä kriteerit,joilla oppilaita arvostellaan käytöksestä.Eivät kuitenkaan ole yhtenäiset kaikissa kouluissa.Onko päättäjät esim ottaneet huomioon esim autismikirjon vaikutusta persoonallisuuteen,ne voi olla piilevinäkin? Entä kotiolojen vaikutusta,koulukiusaamista( joista opettajat ei tiedä mitään) tms muita asioita.Joidenkin elämää häiritsee esim joku krooninen sairaus,jota ei ole edes diagnosoitu.ON Paljon asioita,jotka vaikuttaa siihen miten lapsen käytöstä tulkitaan.Omaa lastani kiusattiin koulussa.Opettajan mielestä lapseni käyttäyi niin että oli ansainnut kiusamisen toisten taholta.Lapseni sairasti harvinaista verisuonitulehdusta,ja oli vähällä kuolla tämän sairsauden takia.Koko perhe leimattiin negatiivisesti,kun missään sairautra ei osattu diagnosoida.Se on ollut raskas taakka koko perhellee muutenkin,ja varsinkin se kun myös lääkärit yhtyi tähän kiusaamiseen.

Mitä jos vaikka huomioitaisiin em. kaikki asiat myös oppainetta arvioitaessa? Pyydetään tuhannen oppilaan koulussa koululääkäriltä jokaiselle lääkärinlausunto, nostetaanko arvosanaa sairauden tai piilevän sairaiden takia yms. ja sossut antavat lausunnon, miten kotiolot vaikuttavat lapsen osaamiseen kussakin oppiaineessa sekä kuraattori/psykologi ottaa kantaa personallisuuden vaikutukseen kussakin oppiaineessa.

Ei näin. Oppiaineet arvioidaan osaamiseen perustuen, samoin myös oppilaan käytös arvioidaan sen mukaan miten oppilas käyttäytyy.

Sulla ei ole kyllä minkäänlaista psykologian tai psykiatrian tuntemusta... Onneksi ihan kaikki ihmiset eivät ole noin yksinkertaisia.

Paitsi että käytöksestä annetaan oma arvosana, käytös vaikuttaa myös muiden aineiden arvioinnissa. Liikunnasta saa kympin, jos tsemppaa muita ja saa aikaan positiivista ilmapiiriä, oli sitten liikunnallisesti millainen tumpula hyvänsä. Kilpailullisen ja lahjakkaan lapsen arvosana voi olla jopa kasi, jos on liian kilpaileva, aiheuttaa pahaa mieltä muissa jne. Oma lapseni sai ysin. Opettajan mukaan on liian kilpailullinen, haluaa voittaa pelit ym. 

Hohhoijaa, kukahan nämä kriteerit on luonut? Joku kukkahattuinen, isopeffainen ja liikunnallisesti täysin lahjaton muija ilmeisesti. 

Koko opetusjärjestelmä on tämän uuden maailmanjärjestyksen alaisuudessa. Henkilökohtaisesti olisin huolissani kympin arvosanasta käytöksessä.

Hemmetin noitasiskot, eivät tajua että se pieni kultakimpale minkä saavat kun palvelevat näitä pyramidin huipulla eläviä, koituu lopulta heidän tuhoksi.