Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ihminen, jolla ei ole mitään rytmiä. Miten ihmeessä saan lasta varten jotain rytmejä?
05.06.2023 |
Eli olen elänyt aina ilman mitään rytmejä elämässä. Ei ole unirytmiä eikä ruokarytmiä, välillä valvon koko yön, välillä valvon myöhään, usein nukun myöhään, välillä taas herään aikaisin. Syön kun on nälkä, 2-6 kertaa vuorokaudessa vaihtelevasti. Työaikoihin olen saanut aina vaikuttaa paljon, en ole koskaan ollut missään työssä missä on tietyt työvuorot vaan aina on ollut vapaa tai liukuva työaika. Lapsuudessani ainoa rytmi oli koulu ja koulun alkamisajat, silloinkin söin kun nälkä oli ja saatoin jo 10-vuotiaana valvoa todella myöhään vaikka kirjaa lukien.
Nyt pitäisi kuulemma pienen lapsen vuoksi elämä mennä täysin jonkun tarkan rytmin mukaan. Että herätään aina samalla kellonlyömällä, ateriat on aina samaan tiettyyn kellonaikaan, ulos mennään samaan kellonaikaan joka päivä, nukkumaanmeno on aina samaan kellonaikaan jne. Neuvola käskee näin. En minä osaa, en vain kykene vaikka yritän, se ei luonnistu minulta, koska on täysin vieras konsepti, ja tuntuu täysin päinvastaiselta kuin elämäni on aina ollut ja kuin mikä on hyvä ja toimiva elämä. Ruokaa lapsi saa kyllä ne viisi ateriaa ja niiden aterioiden välit on suunnilleen samat eli lapsi ei joudu koskaan olemaan nälässä, kyllä meillä ruokaa saa paljonkin. Ja muutenkin on rakastava koti ja hyvin huolehdin. Mutta mikä tämä neuvolan käskemä armeijamainen rytmijuttu on? Ahdistaa.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
En vain ymmärrä miksi lapsen pitäisi herätä joka aamu klo 8:00 vaikka hän haluaisi nukkua yhdeksään tai pidempäänkin. Tai miksi lounas pitäisi olla joka päivä pöydässä klo 11:30, eihän silloin ole välttämättä vielä nälkä joka päivä. Tai miksi lapsi ei saisi valvoa klo 22:30 saakka jos ei yhtään väsytä eikä aamulla ole menoa minnekään? En vain ymmärrä näitä. Tietenkin sitten, kun on kouluikäinen niin tilanne on eri, koulussa pitää olla ajoissa ja unta pitää saada riittävän monta tuntia vuorokaudessa.
Ap
Taidat olla jo ennakkoon päättänyt, että sinä et saa lasta, joka haluaakin säännöllisen rytmin. Ehei, kyllä sen täytyy (sinun päässäsi) olla ihan samanlainen kuin sinä itse. Olisihan se hankalaa sinulle itsellesi, jos lapsi olisi erilainen, joten aiot taivutella mukulan nyt omaan tahtoosi.
Vaikeuksia tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain ymmärrä miksi lapsen pitäisi herätä joka aamu klo 8:00 vaikka hän haluaisi nukkua yhdeksään tai pidempäänkin. Tai miksi lounas pitäisi olla joka päivä pöydässä klo 11:30, eihän silloin ole välttämättä vielä nälkä joka päivä. Tai miksi lapsi ei saisi valvoa klo 22:30 saakka jos ei yhtään väsytä eikä aamulla ole menoa minnekään? En vain ymmärrä näitä. Tietenkin sitten, kun on kouluikäinen niin tilanne on eri, koulussa pitää olla ajoissa ja unta pitää saada riittävän monta tuntia vuorokaudessa.
ApSe ruoka pitää ennakoida. Et voi odottaa, että lapsella on nälkä ennenkuin alat sitä laittaa. Lapsella on nälkä useammin kuin sinulla. Ja hänellä on hyvin todennäköisesti nälkä joka päivä samaan aikaan.
Lapsi saa ruokaa säännöllisin väliajoin vaikka aterioiden kellonaika vaihtelee päivästä toiseen. Mutta aterioiden väli ei koskaan veny pitkäksi siis. Lapsi ihan oikeasti ei joudu koskaan olemaan nälässä, enemmin tarjoan varmaan liian usein hänelle varmuuden vuoksi ruokaa. Itse syön harvemmin kuin lapsi. Ap
Tuo onnistuu yhden lapsen ja joustavan työn kanssa. Siinä vaiheessa kun lapsia on useampi ja itsellä työajat, on helpointa tehdä jonkinlaiset raamit arjelle.
En aio tehdä toista lasta. Ja kuten sanottu, olen aina ollut työssä missä on aika vapaat työajat ja aion jatkossakin olla. Olen jo oman alan uraa pitkään tehnyt korkeasti koulutettu ihminen, 38-vuotias. En joku teiniäiti, joka joskus ns aikuisena menisi töihinja kohtaisi asian työajat.
ApNyt ei roolisi oikein pysy kasassa suhteessa aloitusviestiin.
Miksi ihmeessä 38-vuotiasta korkeasti koulutettua ihmistä ahdistaisivat neuvolan sanomiset? Ja miksi hän yrittää saada lapsensa rytmiä kuntoon ja kyselee palstalaisilta apua, jos hän on jo päättänyt jatkaa oman näköistään elämää?
Ei minua neuvolan sanomiset ahdistakaan. Vaan se, jos yritän väkisin elää epäluotaisten rytmien mukaan.
ApMitä ikinä teetkin, niin tärkeintä on antaa muille kuva, että teet niinkuin yleisen mielipiteen mukaan, pitää tehdä.
Lapsesi menee kouluun vasta 7 vuotiaana. Siihen on vielä pitkä aika. Imetät tasa 1 vuoden. Menette nukkumaan klo 19 ja heräätte tietysti klo 7. Ulkona käytte kerran päivässä ja harrastatte metsäretkiä. Harrastukseksi valitset hänelle jotain missä käydään kerran viikossa. Sitä et tietenkään kerro muille, vaan annat ymmärtää kuinka paljon enemmän sitä harrastetaan.Muuta alueelle, jossa joko asuu paljon ihmisiä tai ei muita lähimaillakaan.
Tärkeintä on antaa kuva neuvolassa, kuinka homma sujuu hyvin ja olette päässeet kiinni rutiineihin.
Älä koskaan valita muille. Se on tärkeintä. Ihmiset luulevat, että,elät kuten he, jos et muuta kerro.
Aikamoista neuvolatyön aliarvioimista tuo kommenttisi.
Ap jättää kertomatta, miksi th puuttui ap:n vuorokausirytmiin.
Olen opettaja, ja erityisesti tänä vuonna olen joutunut paljon tekemisiin yhden perheen kanssa, jonka äiti kuulostaa aivan aloittajalta.
Lapsella ei ole kotona ollut kerta kaikkiaan mitään rajoja, ja nyt kun koulussa hänen pitäisi noudattaa yhteisiä sääntöjä, hänen kanssaan ollaan aivan helisemässä. Huomaan, että lapsi tavallaan tajuaa itsekin olevansa jotenkin erilainen, mutta kaikki rajojen asettaminen on hänelle niin vaikeaa, että hän joutuu nyt koulussa käymään läpi sitä samaa uhmaikää kuin normaalit lapset käyvät 2-4-vuotiaina normaalien vanhempien kanssa.
Kun olen kysellyt äidiltä kodin meiningistä, siellä on juuri noita samoja kommentteja kuin aloittajalla: kyllä meillä kaikki on kunnossa ja ruokaa tarjotaan monta kertaa päivässä, mutta itse syön eri aikoina, äiti kertoo. Sekä lapsi että äiti ovat ylipainoisia. Lapsi ei syö kouluruokaa lainkaan, koska äidin mukaan on valikoiva syöjä. Joka päivä on järkyttävä nälkäkiukku.
Kun lapsi on koulussa silmin nähden väsynyt ja kysyn, oletko nukkunut, hän saattaa vastata joskus että kuusi tuntia, joskus on sanonut ettei yhtään. Vaikea tietää, mikä on totuus, mutta väsynyt on.
Kysyin äidiltä, mitä lapsi tekee kotona ollessaan. Auttaako kotitöissä? Ei äiti ole kuulemma viitsinyt sellaista pyytää. Lapsi on äidin mukaan paljon huoneessaan ja kavereiden kanssa. Eli suomeksi sanottuna ei tiedä eikä taida edes piitata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
perustuu ihan tutkittuun tietoon ihmiskehon toiminnasta.
Olen lukenut paljonkin tutkimusta aiheesta ihmisen rytmisyys. Ja tutkimustulosten mukaan jotkut ihmiset on synnynnäisesti tarkkarytmisiä ja joillain taas ei ole biologisesti rytmisyyttä juuri ollenkaan (esim minä). Lapseni vaikuttaa samanlaiselta kuin minä.
ApOlet saanut elää lapsuutesi ja nuoruutesi kuin pellossa. Olisi jo aika opetella aikuisen ihmisen elämään, jos olet lapsenkin saanut. Aika hämmentävä aloitus.
Millä tavalla pellossa?
ApNo ensimmäisessä lauseessasi kerrot, että sinulla ei ole koskaan ollut mitään (vuorokausi) rytmiä. Vanhempasi eivät ilmeisesti valvoneet, nukuitko yöt, olitko väsynyt, milloin söit?
Näin useamman lapsen äitinä tuollainen elämä olisi painajaismaista. Miten ne uniset lapset saa päiväkotiin ja kouluun, jos ovat saaneet esim valvoa koko yön. Tietty rytmi myös syömisessä helpottaa sitä arjen pyöritystä, muutenhan sitä ruokaa pitäisi olla laittamassa koko ajan. Ainakaan minun alle kouluikäiset lapset eivät olleet niin itseohjautuvia, että olisivat osanneet laittaa itselleen ravitsevaa ruokaa.
Eikö lapsuuden kodissasi syöty yhdessä tiettyyn aikaan?
Ei minua juuri valvottu koska syön tai nukun kun olin lapsi. Ei meillä silloin syöty yhdessä. Tein jo pienenä itse ruokaa itselle. Vanhemmat nukkui kun valvoin lukemassa. Kouluun heräsin itse ajoissa, olen aina ollut tunnollinen enkä halunnut myöhästyä.
Ap
Haluatko samanlaisen lapsuuden omalle lapsellesi? Oliko sinulla tunne, että sinusta huolehdittiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapsilla lapsien tarpeiden mukainen rytmi ja rutiini, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kellon aikaan. Esimerkiksi nyt valoisana aikana menevät nukkumaan myöhemmin kuin talven pimeydessä.
Toisekseen en näe, että vanhemman olisi pakko elää samassa rytmissä. Itse en esimerkiksi syö juuri koskaan lasten kanssa, koska heidän ruoka-aikansa ja minun ruoka-aikani harvemmin sattuvat samaan aikaan. Lapset nukkuvat myös sen verran pitkiä unia, että ehdin nukkua tarvittavan ennen heidän heräämistään, vaikka menisin nukkumaan ns. myöhään.
Jokainen tavallaan. Itse kasvoin kodissa, jossa ei koskaan syöty yhdessä, ja tiedän mikä menetys se on.
Olen mä ruoka-aikana pöydässä läsnä, mutta en syö.
Kunhan siitä lapsen syömisestä pystyt huolehtimaan, niin hyvä. Tosin myös se yhdessä syöminen on sosiaalisuuden ja keskinäisen siteen kehittymisen kannalta suotavaa.
Minä olen erityisherkkä, ja vihasin suunnattomasti koko lapsuuden muun perheen kanssa ruokapöydässä istumista. Koko energia meni siihen, että vihasin raivoisasti perheenjäsenten maiskutusta, aterimien kilkutusta ja heidän inhottavia istuma-asentojaan ja ruman näköistä märehtimistä. Minulle kehittyisin syömishäiriö, semmoinen epätyypillinen, jossa kaikki terveellinen ruoka tuntuu ällöttävältä ja haluaisi elää pelkillä karkeilla. No niin ole aika pitkälle elänytkin, syömishäiriö ei ole mihinkään kadonnut vaikka olen jo 55 vuotta. Lapsena istuin ruokapöydässä murjottamassa, kunnes muu perhe oli syönyt ja häipynyt keittiöstä. Sitten kippasin ruuat roskikseen ja peittelin sinne piiloon. Teininä kieltäydyin menemästä enää samaan pöytään, "söin" huoneessani. Toisin sanoen piilottelin ruokaa siellä kunnes reitti roskikselle oli vapaana. Joskus heittelin ruokapaloja ikkunasta pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain ymmärrä miksi lapsen pitäisi herätä joka aamu klo 8:00 vaikka hän haluaisi nukkua yhdeksään tai pidempäänkin. Tai miksi lounas pitäisi olla joka päivä pöydässä klo 11:30, eihän silloin ole välttämättä vielä nälkä joka päivä. Tai miksi lapsi ei saisi valvoa klo 22:30 saakka jos ei yhtään väsytä eikä aamulla ole menoa minnekään? En vain ymmärrä näitä. Tietenkin sitten, kun on kouluikäinen niin tilanne on eri, koulussa pitää olla ajoissa ja unta pitää saada riittävän monta tuntia vuorokaudessa.
ApSe ruoka pitää ennakoida. Et voi odottaa, että lapsella on nälkä ennenkuin alat sitä laittaa. Lapsella on nälkä useammin kuin sinulla. Ja hänellä on hyvin todennäköisesti nälkä joka päivä samaan aikaan.
Lapsi saa ruokaa säännöllisin väliajoin vaikka aterioiden kellonaika vaihtelee päivästä toiseen. Mutta aterioiden väli ei koskaan veny pitkäksi siis. Lapsi ihan oikeasti ei joudu koskaan olemaan nälässä, enemmin tarjoan varmaan liian usein hänelle varmuuden vuoksi ruokaa. Itse syön harvemmin kuin lapsi. Ap
Tuo onnistuu yhden lapsen ja joustavan työn kanssa. Siinä vaiheessa kun lapsia on useampi ja itsellä työajat, on helpointa tehdä jonkinlaiset raamit arjelle.
En aio tehdä toista lasta. Ja kuten sanottu, olen aina ollut työssä missä on aika vapaat työajat ja aion jatkossakin olla. Olen jo oman alan uraa pitkään tehnyt korkeasti koulutettu ihminen, 38-vuotias. En joku teiniäiti, joka joskus ns aikuisena menisi töihinja kohtaisi asian työajat.
ApNyt ei roolisi oikein pysy kasassa suhteessa aloitusviestiin.
Miksi ihmeessä 38-vuotiasta korkeasti koulutettua ihmistä ahdistaisivat neuvolan sanomiset? Ja miksi hän yrittää saada lapsensa rytmiä kuntoon ja kyselee palstalaisilta apua, jos hän on jo päättänyt jatkaa oman näköistään elämää?
Ei minua neuvolan sanomiset ahdistakaan. Vaan se, jos yritän väkisin elää epäluotaisten rytmien mukaan.
ApMitä ikinä teetkin, niin tärkeintä on antaa muille kuva, että teet niinkuin yleisen mielipiteen mukaan, pitää tehdä.
Lapsesi menee kouluun vasta 7 vuotiaana. Siihen on vielä pitkä aika. Imetät tasa 1 vuoden. Menette nukkumaan klo 19 ja heräätte tietysti klo 7. Ulkona käytte kerran päivässä ja harrastatte metsäretkiä. Harrastukseksi valitset hänelle jotain missä käydään kerran viikossa. Sitä et tietenkään kerro muille, vaan annat ymmärtää kuinka paljon enemmän sitä harrastetaan.Muuta alueelle, jossa joko asuu paljon ihmisiä tai ei muita lähimaillakaan.
Tärkeintä on antaa kuva neuvolassa, kuinka homma sujuu hyvin ja olette päässeet kiinni rutiineihin.
Älä koskaan valita muille. Se on tärkeintä. Ihmiset luulevat, että,elät kuten he, jos et muuta kerro.Aikamoista neuvolatyön aliarvioimista tuo kommenttisi.
Ap jättää kertomatta, miksi th puuttui ap:n vuorokausirytmiin.
Eiköhän th puuttunut ihan omaa tärkeileväisyyttään, kun kuuli ettei "oikeita" rytmejä ole. Neuvola on kyttäyskoneiston osa, joten sitä todellakin kuuluu huijata, eikä alistua sen mielivaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapsilla lapsien tarpeiden mukainen rytmi ja rutiini, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kellon aikaan. Esimerkiksi nyt valoisana aikana menevät nukkumaan myöhemmin kuin talven pimeydessä.
Toisekseen en näe, että vanhemman olisi pakko elää samassa rytmissä. Itse en esimerkiksi syö juuri koskaan lasten kanssa, koska heidän ruoka-aikansa ja minun ruoka-aikani harvemmin sattuvat samaan aikaan. Lapset nukkuvat myös sen verran pitkiä unia, että ehdin nukkua tarvittavan ennen heidän heräämistään, vaikka menisin nukkumaan ns. myöhään.
Jokainen tavallaan. Itse kasvoin kodissa, jossa ei koskaan syöty yhdessä, ja tiedän mikä menetys se on.
Olen mä ruoka-aikana pöydässä läsnä, mutta en syö.
Kunhan siitä lapsen syömisestä pystyt huolehtimaan, niin hyvä. Tosin myös se yhdessä syöminen on sosiaalisuuden ja keskinäisen siteen kehittymisen kannalta suotavaa.
Minä olen erityisherkkä, ja vihasin suunnattomasti koko lapsuuden muun perheen kanssa ruokapöydässä istumista. Koko energia meni siihen, että vihasin raivoisasti perheenjäsenten maiskutusta, aterimien kilkutusta ja heidän inhottavia istuma-asentojaan ja ruman näköistä märehtimistä. Minulle kehittyisin syömishäiriö, semmoinen epätyypillinen, jossa kaikki terveellinen ruoka tuntuu ällöttävältä ja haluaisi elää pelkillä karkeilla. No niin ole aika pitkälle elänytkin, syömishäiriö ei ole mihinkään kadonnut vaikka olen jo 55 vuotta. Lapsena istuin ruokapöydässä murjottamassa, kunnes muu perhe oli syönyt ja häipynyt keittiöstä. Sitten kippasin ruuat roskikseen ja peittelin sinne piiloon. Teininä kieltäydyin menemästä enää samaan pöytään, "söin" huoneessani. Toisin sanoen piilottelin ruokaa siellä kunnes reitti roskikselle oli vapaana. Joskus heittelin ruokapaloja ikkunasta pihalle.
Ei se syy ollut erityisherkkyys vaan se syömishäiriö oli jo lapsena
Syynä ei ollut yhdessä syöminen vaan jokin muu perheen toimintahäiriö mikä teki yhdessä syömisestä.ja syömisestä.ylipäätään mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä vanhemmat eivät halua että lapsi oppii vanhan teollisuusyhteiskunnan rytmin, koska se on heistä itsestään vastenmielinen ja ummehtunut työväenluokkainen muisto menneestä.
He kokevat säännöllisen vuorokausirytmin perussuomalaisen työväenluokkaiseksi, amisten jutuksi, ja he haluavat siitä niin kauas kuin pääsee.
Kyllä on vaikea elämä lapsella edessä jos ei opi nousemaan kouluun ja töihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapsilla lapsien tarpeiden mukainen rytmi ja rutiini, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kellon aikaan. Esimerkiksi nyt valoisana aikana menevät nukkumaan myöhemmin kuin talven pimeydessä.
Toisekseen en näe, että vanhemman olisi pakko elää samassa rytmissä. Itse en esimerkiksi syö juuri koskaan lasten kanssa, koska heidän ruoka-aikansa ja minun ruoka-aikani harvemmin sattuvat samaan aikaan. Lapset nukkuvat myös sen verran pitkiä unia, että ehdin nukkua tarvittavan ennen heidän heräämistään, vaikka menisin nukkumaan ns. myöhään.
Jotain syömishäiriötä.tämä on, ettei voi syödä lasten kanssa. Samalla siirtää sen häiriön lapsilleen. Opettaa, että syömisessä.on jotain väärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain ymmärrä miksi lapsen pitäisi herätä joka aamu klo 8:00 vaikka hän haluaisi nukkua yhdeksään tai pidempäänkin. Tai miksi lounas pitäisi olla joka päivä pöydässä klo 11:30, eihän silloin ole välttämättä vielä nälkä joka päivä. Tai miksi lapsi ei saisi valvoa klo 22:30 saakka jos ei yhtään väsytä eikä aamulla ole menoa minnekään? En vain ymmärrä näitä. Tietenkin sitten, kun on kouluikäinen niin tilanne on eri, koulussa pitää olla ajoissa ja unta pitää saada riittävän monta tuntia vuorokaudessa.
ApSe ruoka pitää ennakoida. Et voi odottaa, että lapsella on nälkä ennenkuin alat sitä laittaa. Lapsella on nälkä useammin kuin sinulla. Ja hänellä on hyvin todennäköisesti nälkä joka päivä samaan aikaan.
Lapsi saa ruokaa säännöllisin väliajoin vaikka aterioiden kellonaika vaihtelee päivästä toiseen. Mutta aterioiden väli ei koskaan veny pitkäksi siis. Lapsi ihan oikeasti ei joudu koskaan olemaan nälässä, enemmin tarjoan varmaan liian usein hänelle varmuuden vuoksi ruokaa. Itse syön harvemmin kuin lapsi. Ap
Tuo onnistuu yhden lapsen ja joustavan työn kanssa. Siinä vaiheessa kun lapsia on useampi ja itsellä työajat, on helpointa tehdä jonkinlaiset raamit arjelle.
En aio tehdä toista lasta. Ja kuten sanottu, olen aina ollut työssä missä on aika vapaat työajat ja aion jatkossakin olla. Olen jo oman alan uraa pitkään tehnyt korkeasti koulutettu ihminen, 38-vuotias. En joku teiniäiti, joka joskus ns aikuisena menisi töihinja kohtaisi asian työajat.
ApNyt ei roolisi oikein pysy kasassa suhteessa aloitusviestiin.
Miksi ihmeessä 38-vuotiasta korkeasti koulutettua ihmistä ahdistaisivat neuvolan sanomiset? Ja miksi hän yrittää saada lapsensa rytmiä kuntoon ja kyselee palstalaisilta apua, jos hän on jo päättänyt jatkaa oman näköistään elämää?
Ei minua neuvolan sanomiset ahdistakaan. Vaan se, jos yritän väkisin elää epäluotaisten rytmien mukaan.
ApMitä ikinä teetkin, niin tärkeintä on antaa muille kuva, että teet niinkuin yleisen mielipiteen mukaan, pitää tehdä.
Lapsesi menee kouluun vasta 7 vuotiaana. Siihen on vielä pitkä aika. Imetät tasa 1 vuoden. Menette nukkumaan klo 19 ja heräätte tietysti klo 7. Ulkona käytte kerran päivässä ja harrastatte metsäretkiä. Harrastukseksi valitset hänelle jotain missä käydään kerran viikossa. Sitä et tietenkään kerro muille, vaan annat ymmärtää kuinka paljon enemmän sitä harrastetaan.Muuta alueelle, jossa joko asuu paljon ihmisiä tai ei muita lähimaillakaan.
Tärkeintä on antaa kuva neuvolassa, kuinka homma sujuu hyvin ja olette päässeet kiinni rutiineihin.
Älä koskaan valita muille. Se on tärkeintä. Ihmiset luulevat, että,elät kuten he, jos et muuta kerro.Aikamoista neuvolatyön aliarvioimista tuo kommenttisi.
Ap jättää kertomatta, miksi th puuttui ap:n vuorokausirytmiin.
Eiköhän th puuttunut ihan omaa tärkeileväisyyttään, kun kuuli ettei "oikeita" rytmejä ole. Neuvola on kyttäyskoneiston osa, joten sitä todellakin kuuluu huijata, eikä alistua sen mielivaltaan.
Katsotaan, kunhan ap kertoo todellisen syyn, miksi ap:n vrk-rytmiin puututtiin.
Itse en neuvolassa käydessäni ole kokenut olevani minkään kyttäyksen enkä mielivallan kohteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapsilla lapsien tarpeiden mukainen rytmi ja rutiini, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kellon aikaan. Esimerkiksi nyt valoisana aikana menevät nukkumaan myöhemmin kuin talven pimeydessä.
Toisekseen en näe, että vanhemman olisi pakko elää samassa rytmissä. Itse en esimerkiksi syö juuri koskaan lasten kanssa, koska heidän ruoka-aikansa ja minun ruoka-aikani harvemmin sattuvat samaan aikaan. Lapset nukkuvat myös sen verran pitkiä unia, että ehdin nukkua tarvittavan ennen heidän heräämistään, vaikka menisin nukkumaan ns. myöhään.
Jotain syömishäiriötä.tämä on, ettei voi syödä lasten kanssa. Samalla siirtää sen häiriön lapsilleen. Opettaa, että syömisessä.on jotain väärää.
Voin syödä lasten kanssa, jos silloin on oma ruoka-aikani. Yleensä ei ole, koska pidän pitkiä ruokavälejä ja syön sitten enemmän kerralla, koska se on ainut tapa, jolla vatsavaivani pysyvät hallinnassa. Minusta on väärin syödä itselle sopimattomalla tavalla ja voida sen takia huonosti, jos se on vältettävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole edes peruskäsitystä, miten turvallisuudentunne kehittyy, neuvola on "kyttäyspaikka"...
Mikä diagnoosi selittää tuollaisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain ymmärrä miksi lapsen pitäisi herätä joka aamu klo 8:00 vaikka hän haluaisi nukkua yhdeksään tai pidempäänkin. Tai miksi lounas pitäisi olla joka päivä pöydässä klo 11:30, eihän silloin ole välttämättä vielä nälkä joka päivä. Tai miksi lapsi ei saisi valvoa klo 22:30 saakka jos ei yhtään väsytä eikä aamulla ole menoa minnekään? En vain ymmärrä näitä. Tietenkin sitten, kun on kouluikäinen niin tilanne on eri, koulussa pitää olla ajoissa ja unta pitää saada riittävän monta tuntia vuorokaudessa.
ApSe ruoka pitää ennakoida. Et voi odottaa, että lapsella on nälkä ennenkuin alat sitä laittaa. Lapsella on nälkä useammin kuin sinulla. Ja hänellä on hyvin todennäköisesti nälkä joka päivä samaan aikaan.
Lapsi saa ruokaa säännöllisin väliajoin vaikka aterioiden kellonaika vaihtelee päivästä toiseen. Mutta aterioiden väli ei koskaan veny pitkäksi siis. Lapsi ihan oikeasti ei joudu koskaan olemaan nälässä, enemmin tarjoan varmaan liian usein hänelle varmuuden vuoksi ruokaa. Itse syön harvemmin kuin lapsi. Ap
Tuo onnistuu yhden lapsen ja joustavan työn kanssa. Siinä vaiheessa kun lapsia on useampi ja itsellä työajat, on helpointa tehdä jonkinlaiset raamit arjelle.
En aio tehdä toista lasta. Ja kuten sanottu, olen aina ollut työssä missä on aika vapaat työajat ja aion jatkossakin olla. Olen jo oman alan uraa pitkään tehnyt korkeasti koulutettu ihminen, 38-vuotias. En joku teiniäiti, joka joskus ns aikuisena menisi töihinja kohtaisi asian työajat.
ApNyt ei roolisi oikein pysy kasassa suhteessa aloitusviestiin.
Miksi ihmeessä 38-vuotiasta korkeasti koulutettua ihmistä ahdistaisivat neuvolan sanomiset? Ja miksi hän yrittää saada lapsensa rytmiä kuntoon ja kyselee palstalaisilta apua, jos hän on jo päättänyt jatkaa oman näköistään elämää?
Ei minua neuvolan sanomiset ahdistakaan. Vaan se, jos yritän väkisin elää epäluotaisten rytmien mukaan.
ApMitä ikinä teetkin, niin tärkeintä on antaa muille kuva, että teet niinkuin yleisen mielipiteen mukaan, pitää tehdä.
Lapsesi menee kouluun vasta 7 vuotiaana. Siihen on vielä pitkä aika. Imetät tasa 1 vuoden. Menette nukkumaan klo 19 ja heräätte tietysti klo 7. Ulkona käytte kerran päivässä ja harrastatte metsäretkiä. Harrastukseksi valitset hänelle jotain missä käydään kerran viikossa. Sitä et tietenkään kerro muille, vaan annat ymmärtää kuinka paljon enemmän sitä harrastetaan.Muuta alueelle, jossa joko asuu paljon ihmisiä tai ei muita lähimaillakaan.
Tärkeintä on antaa kuva neuvolassa, kuinka homma sujuu hyvin ja olette päässeet kiinni rutiineihin.
Älä koskaan valita muille. Se on tärkeintä. Ihmiset luulevat, että,elät kuten he, jos et muuta kerro.Aikamoista neuvolatyön aliarvioimista tuo kommenttisi.
Ap jättää kertomatta, miksi th puuttui ap:n vuorokausirytmiin.
Eiköhän th puuttunut ihan omaa tärkeileväisyyttään, kun kuuli ettei "oikeita" rytmejä ole. Neuvola on kyttäyskoneiston osa, joten sitä todellakin kuuluu huijata, eikä alistua sen mielivaltaan.
Aloittajahan tässä on mielivaltainen, ei neuvola, jonka suositukset sentään perustuvat tutkittuun tietoon ja yleiseen tietämykseen lapsista eikä vain mutuun.
Sinänsä hyvä, että aloittaja nyt kyselee neuvoja. Onko hän jo kertonut miniä ikäinen lapsi nyt on? Onko menossa pian päiväkotiin? Jo siellä täytyy tottua tiettyyn rytmiin. Eskarissa, joka on tulossa kaksivuotiseksi, voi vielä harjoitella, mutta koulussa pitäisi jo osata tällainen perusasia kuin aikataulujen ja sääntöjen noudattaminen. Koulunkäynti eo vain suju niin, että jokainen tekee oman aikataulunsa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi näitä varhaiskeski-ikäisiä hippejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain ymmärrä miksi lapsen pitäisi herätä joka aamu klo 8:00 vaikka hän haluaisi nukkua yhdeksään tai pidempäänkin. Tai miksi lounas pitäisi olla joka päivä pöydässä klo 11:30, eihän silloin ole välttämättä vielä nälkä joka päivä. Tai miksi lapsi ei saisi valvoa klo 22:30 saakka jos ei yhtään väsytä eikä aamulla ole menoa minnekään? En vain ymmärrä näitä. Tietenkin sitten, kun on kouluikäinen niin tilanne on eri, koulussa pitää olla ajoissa ja unta pitää saada riittävän monta tuntia vuorokaudessa.
ApSe ruoka pitää ennakoida. Et voi odottaa, että lapsella on nälkä ennenkuin alat sitä laittaa. Lapsella on nälkä useammin kuin sinulla. Ja hänellä on hyvin todennäköisesti nälkä joka päivä samaan aikaan.
Lapsi saa ruokaa säännöllisin väliajoin vaikka aterioiden kellonaika vaihtelee päivästä toiseen. Mutta aterioiden väli ei koskaan veny pitkäksi siis. Lapsi ihan oikeasti ei joudu koskaan olemaan nälässä, enemmin tarjoan varmaan liian usein hänelle varmuuden vuoksi ruokaa. Itse syön harvemmin kuin lapsi. Ap
Tuo onnistuu yhden lapsen ja joustavan työn kanssa. Siinä vaiheessa kun lapsia on useampi ja itsellä työajat, on helpointa tehdä jonkinlaiset raamit arjelle.
En aio tehdä toista lasta. Ja kuten sanottu, olen aina ollut työssä missä on aika vapaat työajat ja aion jatkossakin olla. Olen jo oman alan uraa pitkään tehnyt korkeasti koulutettu ihminen, 38-vuotias. En joku teiniäiti, joka joskus ns aikuisena menisi töihinja kohtaisi asian työajat.
ApNyt ei roolisi oikein pysy kasassa suhteessa aloitusviestiin.
Miksi ihmeessä 38-vuotiasta korkeasti koulutettua ihmistä ahdistaisivat neuvolan sanomiset? Ja miksi hän yrittää saada lapsensa rytmiä kuntoon ja kyselee palstalaisilta apua, jos hän on jo päättänyt jatkaa oman näköistään elämää?
Ei minua neuvolan sanomiset ahdistakaan. Vaan se, jos yritän väkisin elää epäluotaisten rytmien mukaan.
ApMitä ikinä teetkin, niin tärkeintä on antaa muille kuva, että teet niinkuin yleisen mielipiteen mukaan, pitää tehdä.
Lapsesi menee kouluun vasta 7 vuotiaana. Siihen on vielä pitkä aika. Imetät tasa 1 vuoden. Menette nukkumaan klo 19 ja heräätte tietysti klo 7. Ulkona käytte kerran päivässä ja harrastatte metsäretkiä. Harrastukseksi valitset hänelle jotain missä käydään kerran viikossa. Sitä et tietenkään kerro muille, vaan annat ymmärtää kuinka paljon enemmän sitä harrastetaan.Muuta alueelle, jossa joko asuu paljon ihmisiä tai ei muita lähimaillakaan.
Tärkeintä on antaa kuva neuvolassa, kuinka homma sujuu hyvin ja olette päässeet kiinni rutiineihin.
Älä koskaan valita muille. Se on tärkeintä. Ihmiset luulevat, että,elät kuten he, jos et muuta kerro.Aikamoista neuvolatyön aliarvioimista tuo kommenttisi.
Ap jättää kertomatta, miksi th puuttui ap:n vuorokausirytmiin.
Eiköhän th puuttunut ihan omaa tärkeileväisyyttään, kun kuuli ettei "oikeita" rytmejä ole. Neuvola on kyttäyskoneiston osa, joten sitä todellakin kuuluu huijata, eikä alistua sen mielivaltaan.
Aloittajahan tässä on mielivaltainen, ei neuvola, jonka suositukset sentään perustuvat tutkittuun tietoon ja yleiseen tietämykseen lapsista eikä vain mutuun.
Sinänsä hyvä, että aloittaja nyt kyselee neuvoja. Onko hän jo kertonut miniä ikäinen lapsi nyt on? Onko menossa pian päiväkotiin? Jo siellä täytyy tottua tiettyyn rytmiin. Eskarissa, joka on tulossa kaksivuotiseksi, voi vielä harjoitella, mutta koulussa pitäisi jo osata tällainen perusasia kuin aikataulujen ja sääntöjen noudattaminen. Koulunkäynti eo vain suju niin, että jokainen tekee oman aikataulunsa mukaan.
Minuakin kiinnostaisi minkä ikäinen lapsi on. Ilmeisesti ei ole enää vaippaiässä.
Tottelevaiset ja kiltit ovat hyökkäävät sellaisen kimppuun joka on erilainen kuin enemmistö. Kiltit aivopestyt tottelevat kiltisti mitä "auktoriteetit" käskee, ottavat myrkkypiikkejäkin kun on plandemia jne.
Vierailija kirjoitti:
Tottelevaiset ja kiltit ovat hyökkäävät sellaisen kimppuun joka on erilainen kuin enemmistö. Kiltit aivopestyt tottelevat kiltisti mitä "auktoriteetit" käskee, ottavat myrkkypiikkejäkin kun on plandemia jne.
Me ollaan niitä, jotka käydään säännöllisesti töissä, että ap:n kaltaiset henkilöt voivat nukutella päivät ja noudattaa omaa rytmiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottelevaiset ja kiltit ovat hyökkäävät sellaisen kimppuun joka on erilainen kuin enemmistö. Kiltit aivopestyt tottelevat kiltisti mitä "auktoriteetit" käskee, ottavat myrkkypiikkejäkin kun on plandemia jne.
Me ollaan niitä, jotka käydään säännöllisesti töissä, että ap:n kaltaiset henkilöt voivat nukutella päivät ja noudattaa omaa rytmiään.
Sinä idiootti et osaa edes lukea, ap kertoi jo tekevänsä it-alan töitä ja maksaa sinunkin palkkasi julkisella sektorilla suojatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottelevaiset ja kiltit ovat hyökkäävät sellaisen kimppuun joka on erilainen kuin enemmistö. Kiltit aivopestyt tottelevat kiltisti mitä "auktoriteetit" käskee, ottavat myrkkypiikkejäkin kun on plandemia jne.
Me ollaan niitä, jotka käydään säännöllisesti töissä, että ap:n kaltaiset henkilöt voivat nukutella päivät ja noudattaa omaa rytmiään.
Sinä idiootti et osaa edes lukea, ap kertoi jo tekevänsä it-alan töitä ja maksaa sinunkin palkkasi julkisella sektorilla suojatyössä.
Sanoi tekevänsä projektitöitä, minkä verran, hän ei kertonut. Ei kuitenkaan ehkä mitään säännöllistä, jos vrk-rytmi hyvin epäsäännöllinen.
Alue: Aihe vapaa
Eli elit itse laiminlyötynä. Etkö nyt haluaisi omalle lapsellesi parempaa huolenpitoa?