Lue keskustelun säännöt.
Te vanhemmat keillä on hyvin erilainen nimimaku, miten nimesitte lapsenne?
Meillä on tilanne, missä havaitsimme lapsen isän kanssa, että meidän nimimaut ei tosiaankaan täsmää. Se mikä on toisen mielestä hyvä nimi, ei sovi toiselle.
Miten te muut samassa tilanteessa olevat olette saaneet nimettyä lapsenne?
Kommentit (230)
181/230
|
22.05.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Se kuka kärsii raskauden ja puskee penskan toosastaan nimetköön penskan oman makunsa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli tehtävä kompromissi. Minä olisin halunnut vähän harvinaisempia nimiä, mutta tahdoin kuunnella myös lasten isää. Esim.Johanneksen sijaan laitettiin Juhani.
- kolmen äiti
Me kävimme varmaan sata tytön nimeä läpi ennen kuin löytyi sellainen, joka kelpasi molemmille. Alun perin minä tykkäsin suomalaisista luontonimistä kuten Lilja. Mies taas ehdotteli vaan nimiä, jotka oli jo jollain minun sukulaistädilläni. Käytiin ensin suomalainen kalenteri läpi, sitten ruotsinkielinen, sitten katsottiin saksankieliset nimet läpi. Lopulta englanninkielisistä nimistä löytyi yksi nimi, joka kelpasi molemmille. Oli muuten sen vuoden hittinimiä Australiassa.
Pojalle olisi muuten ollut kolmekin nimeä, jotka sopi molemmille. Onneksi ei tehty enempää lapsia. Jos olisi tullut toinen tyttö, se olisi varmaan jäänyt ilman nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä menee nyt sivuun aiheesta, mutta totta on, että ap:llä kielioppi heittää.
Otsikko oikeassa muodossaan kuuluu: Te vanhemmat, joilla on hyvin erilainen nimimaku, miten nimesitte lapsenne?
Ja leipäteksti: Meillä on tilanne, jossa havaitsimme lapsen isän kanssa, että meidän nimimaut ei tosiaankaan täsmää.
Jatkakaa.
Ihmisistä käytetään kyllä yleensä sanaa kuka, ei joka.
Kuka on interrogatiivipronomini, jota käytetään interrogatiivilauseissa. Ap:n lause on kuitenkin relatiivilause, jolloin oikea valinta on relatiivipronomini eli joka.
Olet täysin väärässä. Joka viittaa asioihin ja esineisiin.
Niin, vanhemmat, joilla, tilanne, jossa. Relatiivilause.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. kumpikohan olisi parempi... Lotta Eila Heinänen vai Yasmin Zara Heinänen. Hmm.
Miksi ihmisillä tuntuu olevan kauhea tarve arvostella nimiä, missä on joku nen-päätteinen tai muuten suomalainen sukunimi, mutta etuniminä joku Suomessa ei niin tavallinen nimi?
No kun se kuulostaa ja näyttää kornilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en tullut parikymppisenä äidiksi, kun silloin pohdin että Cindy on hyvä nimi... Nyt on mieli muuttunut. Mies haaveilee Miskasta tai Mitjasta pojan nimeksi, periaattessa ne kyllä kävis. Mulla on mielessä vain tytön nimiä, Miilia, Ronja, Lotta, Fanny jne.. En edes päättäisi ennen kuin näkisin lapsen, ja sitten pohtisin keneltä se näyttää, mutta maybe its just me.
Milia = luufinni (valkoinen näppylä, yleensä kasvoissa.
Vaikeaa se on, miehillä on yleensä ihan järkkyjä ehdotuksia ja muuten sanovat kaikkeen että "ei sitä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskaistahan se oli, mutta etsittiin yhteiset nimet. Toiselle tuli miehen ehdottama ja minä sopeuduin ja toiselle sit mun ehdottama ja mies sopeutui. Yllättävää kyllä, sopivat yhteen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pronominit osaava sai päättää. Teillä päättäjä olisi puolisosi.
Miten niin? Otsikkohan on ihan oikein.
Suomen kielessä ei ole sanaa "keillä".
Onhanmeillä, teillä, keillä, heillä, höillä, köillä, röillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen valitsi toisen nimen ja toinen toisen nimen.
Eli saitte heti kaksoset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. kumpikohan olisi parempi... Lotta Eila Heinänen vai Yasmin Zara Heinänen. Hmm.
Miksi ihmisillä tuntuu olevan kauhea tarve arvostella nimiä, missä on joku nen-päätteinen tai muuten suomalainen sukunimi, mutta etuniminä joku Suomessa ei niin tavallinen nimi?
No kun se kuulostaa ja näyttää kornilta.
Eli inhoat nen-päätteisiä nimiä, koska itselläsi on sellainen, etkä voi antaa lapsellesi nimeä Yasmin tai Zara?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies nimesi, 60-luvun nimi v 96 syntyneelle, poika on ihan tyytyväinen
Minä (äiti) lopullisesti päätin. Oltiin ihan eri mieltä alusta lähtien eikä kompromissia löytynyt.
On se mieskin siihen nyt ihan tyytyväinen, sanoi että hyvin sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin oli jo lapsi tulossa kun huomattiin, että ihan erilainen nimimaku D:
Pojan kompromissinimi oli aika helppo keksiä, mutta tytön nimeä ei todellakaan! Mies ehdotti vaan sellaisia nimiä, joita mulla oli ollut luokkakavereilla (tyyliin Tiina tai Sanna) tai sukulaistädeillä (tyyliin Ritva tai Eija) ja kaikki mun suosikit oli hänestä kauheita (esim. Iiris, Lilja, Alma).
Eka lapsi oli poika, joten ongelma siirtyi. Kakkonen olikin tyttö ja jestas sitä tuskailua. Lopulta löytyi ihan ok kompromissi. Kolmonenkin oli tyttö joten piina jatkui! Kun yksi kelpaava keksittiin, niin eikös miehen serkku vaimoineen antoi just sen nimen omalle lapselleen :D Ja eikun lähtöruutuun. Toinen valittu nimi saatiin annettua, mutta jälkikäteen olen katunut, erinäisistä syistä. Lapselle, joka on nyt jo teini, on ehdotettu nimen vaihtoa, mutta ei halua missään nimessä vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli jo lapsi tulossa kun huomattiin, että ihan erilainen nimimaku D:
Pojan kompromissinimi oli aika helppo keksiä, mutta tytön nimeä ei todellakaan! Mies ehdotti vaan sellaisia nimiä, joita mulla oli ollut luokkakavereilla (tyyliin Tiina tai Sanna) tai sukulaistädeillä (tyyliin Ritva tai Eija) ja kaikki mun suosikit oli hänestä kauheita (esim. Iiris, Lilja, Alma).
Eka lapsi oli poika, joten ongelma siirtyi. Kakkonen olikin tyttö ja jestas sitä tuskailua. Lopulta löytyi ihan ok kompromissi. Kolmonenkin oli tyttö joten piina jatkui! Kun yksi kelpaava keksittiin, niin eikös miehen serkku vaimoineen antoi just sen nimen omalle lapselleen :D Ja eikun lähtöruutuun. Toinen valittu nimi saatiin annettua, mutta jälkikäteen olen katunut, erinäisistä syistä. Lapselle, joka on nyt jo teini, on ehdotettu nimen vaihtoa, mutta ei halua missään nimessä vaihtaa.
Siis olette menneet ehdottelemaan omalle nimeämällenne lapselle nimenvaihtoa ja ilman, että hän on edes ilmaissut epätyytyväisyyttä???
Anteeksi, mutta todella tökeröä vanhemmointia. Käytännössä siis sanot, että annoitte mielestänne huonon nimen lapsellenne! Eihän tuommoista nyt sanota 0.0
Mietittiin sitä nimeä varmaan puoli vuotta ja käytiin läpi erilaisia eri maissa käytössä olevia nimiä, selattiin nimikirjoja ja selvitettiin nimien merkityksiä. Lopulta onnistuttiin löytämään kaksi nimeä jotka oli molemmille ok. Valittiin niistä toinen esikoiselle ja toinen tuli aikanaan tokalla lapselle. Toiset nimet valittiin vähän rennommin, oikeastaan vähän sattumaltakin, ja sitten toiselle se olikin ok.