Psykiatrian ja mielenterveyspalveluiden nousu ja tuho
Mielenkiintoisia aikoja eletään. Diagnoosit ovat huipussaan, eikä varsinaisesti odotettua laskua ole vielä tapahtunut.
Eduskuntavaalien ääniharvana toimi somepsykoterapeutti tietämättömillä vaalilupauksillaan.
Pakkohoitopaikkojen laskun ja mt-palveluiden ruuhkautumisesta huolimatta asiakaslukuun suhteutettuna Suomi on edelleen kärkimaita mt-palveluiden ja niiden henkilökunnan määrässä.
Samaan aikaan mielenterveysalan ammattilaiset ovat viimeaikoina olleet avoimempia kuin koskaan ennen alan ongelmista ja yhä useammat myöntävät diagnoosien ja hoitojen perustuvan lähinnä tyhjälle.
Näyttää kuitenkin siltä, että vielä toistaiseksi alan kriisiä yritetään hoitaa perustelemalla sen olemassa oloa uudelleen, laki muutoksilla ja tuomalla väsyneitä "uusia" hoitomuotoja saataville, jotka ovat lähinnä toisintoa vanhoista modernilla twistillä.
Saa nähdä kauan psykiatrian hidasta kuolemaa vielä onnistutaan pitkittämään ja miten käy mielenterveyspalveluille.
Mitä ajattelette?
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnoosit kymmenkertaistuneet muutamassa vuodessa. Samoin skitsofreniaa yms. Diagnosoidaan entistä enemmän, jopa DID:iä joka paljastui aikanaan täysin keksityksi jutuksi 😅
Oletpa nolon tietämätön asioista. Paljastit vain tyhmyytesi kommentillasi.
Sivistä itseäsi ja lue vaikka alkuun shirley masonin tapauksesta.. Tule sitten syytteleen, jos vielä näet aiheelliseksi. Tilastotietoa löydät varmasti itsekkin.
Vierailija kirjoitti:
Terapia syö leijonan osan mt- ja päihdepalveluiden rahoista.
Terapia ei auta. Lääkkeet voivat auttaa, mutta suurin apu on aina oma apu. Kannattaa pitää itsestään hyvää huolta.
Mt-ongelmia ei voida parantaa. Pitää vain oppia elämään niiden kanssa.
Älä puhu skeidaa.
Itseäni on kunnollinen oikea ammatti-ihmisen (psykologi, psykoterapeutti) antama tavoitteellinen terapia auttanut. Lääkkeistä on ollut vain haittaa.
Oikea terapia on parasta. Ihmisen pitää vaan olla kyvykäs sitä käymään.
Mitkään psykiatristen sairaanhoitajien monologit ja päsmäröimiset, eivät ole terapiaa. Ne on pelleilyä, eikä niitä tule sotkea oikean terapian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia syö leijonan osan mt- ja päihdepalveluiden rahoista.
Terapia ei auta. Lääkkeet voivat auttaa, mutta suurin apu on aina oma apu. Kannattaa pitää itsestään hyvää huolta.
Mt-ongelmia ei voida parantaa. Pitää vain oppia elämään niiden kanssa.
Tähän liittyen ongelma on siinä, että ylidiagnosointi kuormittaa terapia-järjestelmää. Jos joka ikisestä asiasta ruinataan diagnoosi ja siihen tarjotaan terapiaa, se sakkaa koko järjestelmän. Sama kuin joka ikisestä pienestä päänsärystä mentäisiin päivystykseen.
Siinä olen toista mieltä, että mt-ongelmia voidaan parantaa. Tai siis ei lopullisesti, mutta psykoosit saadaan kyllä pois ja toimintakyky kohtalaiseksi. Se edellyttäisi laitospaikkoja, riittävän pitkiä hoitoaikoja ja hyvin järjestettyä ja osin velvoittavaa avohoitoa.
Nyt nuo asiat ovat retuperällä.
Itselläni masennus ehti mennä vakavaksi ja itsetuhoiseksi. En kehdannut hakeutua keskivaikeassa masennuksessa hoitoon, kun ajattelin, että "olen vain pikku asiasta ruinaamassa apua" ja vien tilaa oikeilta ihmisiltä joilla on oikeita ongelmia.
Kun viimein menin hakemaan apua, olin jo itsetuhoinen ja huonossa kunnossa. Silloin kävi niin, että apua ei ollut heti saatavilla ja sen saaminen viivästyi ja viivästyi kuukausilla.
Sitten olinkin jo osastolla.
Jos olisin aikaisemmin uskaltanut kuorimittaa sitä terveydenhuoltoa minun vähäpätöisillä ruinaamisillani, niin se olisi tullu halvemmaksi yhteiskunnalle, ja olisin minäkin huono ja vähäpätöisempi ihminen säästynyt mittavilta kärsimyksiltä.
Syyllistäkää toki lisää masentuneita ja vähätelkää toisten "pikku" juttuja, joista ette mitään tiedä.
Voin kertoa ettei se tuo säästöä yhtään, eikä auta ketään vähäpätöistä ruinaajaa millään tavalla.
Syötetään mielialalääkkeitä aivan surutta vaivaan kuin vaivaan, lääkeoireista saadaan hyvä pohja persoonallisuushäiriö ja mt diagnooseille.
Näin se homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnoosit kymmenkertaistuneet muutamassa vuodessa. Samoin skitsofreniaa yms. Diagnosoidaan entistä enemmän, jopa DID:iä joka paljastui aikanaan täysin keksityksi jutuksi 😅
DID ei ole keksitty juttu. Mitä sä olet popsinut?
Varokaa sote henkilöstöä. Ärtyisyys voidaan kääntää mt- ongelmaksi näissä käsissä. Valta diagnosoida muita on tämän hyvinvointi- sosialismi- ja mielenterveysvouhotuksen seurauksena jakaautunut täysin osaamatttomiin käsiin. Ei ymmärretä enää syitä tai seurauksia, tai normaalia ihmisen tunne- elämää. Yök!
Vierailija kirjoitti:
Terapia syö leijonan osan mt- ja päihdepalveluiden rahoista.
Terapia ei auta. Lääkkeet voivat auttaa, mutta suurin apu on aina oma apu. Kannattaa pitää itsestään hyvää huolta.
Mt-ongelmia ei voida parantaa. Pitää vain oppia elämään niiden kanssa.
On tullut tutkimustietoa, että masennuksen syntyyn vaikuttaa aivojen neuroinflammaatio. Neuroinflammaatiota voi hoitaa aivan samalla tavalla kuin hoidetaan hiljaista tulehdusta. Vääränlaisen ravinnon lisäksi stressi ja unettomuus lisäävät hiljaista tulehdusta ja neuroinflammaatiota aivoissa.
Lääke ei muuta elinolosuhteita. Lääke ei paranna elämöntapoja. Lääke voi toimia kainalosauvana silloin kun ei pärjää ilman. Hyvä terapia voi auttaa jopa lääkettä enemmän. Mielenterveysongelmat voivat hälventyä muutosten myötä. Ei kannata ottaa ja alistua siihen, että on sairastunut. Muistakin sairauksista parannutaan kriisivaiheen jälkeen. Sama on mahdollista myös mielenterveysongelmien suhteen.
Ajattelen että AP on katkera jostain syystä terapialle. Veikkaan että terapia on aiheuttanut AP eron. Puoliso on tajunnut että AP on narsisti tai vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalialalla näkee nyt todella psyykkisesti huonovointisia asiakkaita. Täältä katsottuna psykiatria ei vedä ja ihmisten tilanteen ovat pahentuneet pahasti.
Ensin ihminen odottaa 4-7 kuukautta, että pääsee terveyskeskuksen lääkärille, jotta saisi lähetteen. Tämän jälkeen hän jonottaa psykiatriaan noin 3 kuukautta, että saisi tutkimukset, mahdollisen diagnoosin ja hoidon.
Sanon näin 25 vuoden työkokemuksella.
Kuitenkin useimmat kunnat, seurakunnat, yhdistykset yms. tarjoavat runsaasti matalankynnyksen mt-palveluita. Tämän lisäksi valtakunnalliset numerot, chatit jne.
Lisäksi suurimman osan ongelmat ratkeaisi tarjoamalla jotain tähdellistä apua ja/tai tukijärjestelmien muutoksella. Keskusteluapua meillä on jo nyt riittämiin.
Ainut ongelma on se että nämä kuntien tarjoavat NS matalan kynnyksen/ ilmaiset terapiat on aikalailla p......se
Ei työssään hyvä terapeutti mene tollaseen. T. Kokemus asiantuntija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseisellä somepsykoterapeutilla on ihan järkeviä ajatuksia ja pointteja mielenterveyden hoidosta kuitenkin.
Meidän käsitys mielenterveyden ongelmista ja hoidosta on usein hieman liian raskas. Mielenterveysongelmat nähdään tavallisesti SAIRAUTENA joihin tarvitaan HOITOA (lääkitys ja terapia).
Tosiasiassa suurin osa mielenterveyden ongelmista on normaaleja, lähes jokaisen elämään kuuluvia vaiheita, joihin usein auttaa suht kevyt keskusteluapu, pieni tuki (muoto yksilöllinen) ja AIKA. Myös ihmisen oma apu itselleen on keskiössä: pidä huolta omasta syömisestä, nukkumisesta ja levosta, päivärytmistä, opettele itsetuntemusta ja kasvata omaa resilienssiä pikkuhiljaa.
Oikeita mielenterveyssairauksia on esim kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosit, vakavat masennukset on sellaisia mitkä tarvitsee vahvan hoitokontaktin ja hoidon ja niihin pitää suunnata nämä raskaammat
Suurin osa psykoterapiaresursseista kuluu keskiluokkaisille, akateemisille keski-ikäisille naisille, jotka osaavat hakea tietoa ja psykiatrin, joka osaa kirjoittaa oikeanlaisen todistuksen Kelan tukeman psykoterapian myöntämiseksi. Eivät syrjäytyneet tai vähäosaiset käy samalla tavalla psykoterapiassa, vaikka olisivat sen tarpeessa todella kipeästikin.
Eikö ne teidän SSRI-lääkkeet toimikaan niin hyvin vai miksi mt-ongelmaisia on edelleen niin paljon. Kannattaa vaihtaa esim. ketipinoriin se on tie menestykseen ja kukoistukseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalialalla näkee nyt todella psyykkisesti huonovointisia asiakkaita. Täältä katsottuna psykiatria ei vedä ja ihmisten tilanteen ovat pahentuneet pahasti.
Ensin ihminen odottaa 4-7 kuukautta, että pääsee terveyskeskuksen lääkärille, jotta saisi lähetteen. Tämän jälkeen hän jonottaa psykiatriaan noin 3 kuukautta, että saisi tutkimukset, mahdollisen diagnoosin ja hoidon.
Sanon näin 25 vuoden työkokemuksella.
Kuitenkin useimmat kunnat, seurakunnat, yhdistykset yms. tarjoavat runsaasti matalankynnyksen mt-palveluita. Tämän lisäksi valtakunnalliset numerot, chatit jne.
Lisäksi suurimman osan ongelmat ratkeaisi tarjoamalla jotain tähdellistä apua ja/tai tukijärjestelmien muutoksella. Keskusteluapua meillä on jo nyt riittämiin.
Ainut ongelma on se että nämä k
Sitähän nää terapia itkut yleensä on. Ei olekkaan terapiassa saatu syytettyä muita ja nyt ollaan katkeria.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne teidän SSRI-lääkkeet toimikaan niin hyvin vai miksi mt-ongelmaisia on edelleen niin paljon. Kannattaa vaihtaa esim. ketipinoriin se on tie menestykseen ja kukoistukseen
Ei ole olemassa mitään yleislääkettä, joka sopisi kaikille ja auttaisi jokaista.
Tunnen 3 ihmistä ketkä käyneet vuosia terapiassa. Jokainen heistä on hyötynyt suuresti. Yksi heistä olen itse.
Terapia käsitetään usein vähän väärin. Odotetaan et kerta/ kaksi riittää ja toimintamallit ja virheet on korjattu. Mut ei se yleensä toimi niin. Säkun olet vuosia tehnyt asioita itsellesi haitallisella tavallaan tarvitset myös terapiaa, pahimmillaan vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen 3 ihmistä ketkä käyneet vuosia terapiassa. Jokainen heistä on hyötynyt suuresti. Yksi heistä olen itse.
Terapia käsitetään usein vähän väärin. Odotetaan et kerta/ kaksi riittää ja toimintamallit ja virheet on korjattu. Mut ei se yleensä toimi niin. Säkun olet vuosia tehnyt asioita itsellesi haitallisella tavallaan tarvitset myös terapiaa, pahimmillaan vuosia.
Tarvitaan myös oma halu parantua. Monesti tämä puuttuu. Varsinkin jos kipinä terapiaan tulee ulkopuolelta. Terapia on myös siinä mielessä ikävää että yleensä asiat muuttuvat huonompaan ennen paranemista.
Vierailija kirjoitti:
Kyseisellä somepsykoterapeutilla on ihan järkeviä ajatuksia ja pointteja mielenterveyden hoidosta kuitenkin.
Meidän käsitys mielenterveyden ongelmista ja hoidosta on usein hieman liian raskas. Mielenterveysongelmat nähdään tavallisesti SAIRAUTENA joihin tarvitaan HOITOA (lääkitys ja terapia).
Tosiasiassa suurin osa mielenterveyden ongelmista on normaaleja, lähes jokaisen elämään kuuluvia vaiheita, joihin usein auttaa suht kevyt keskusteluapu, pieni tuki (muoto yksilöllinen) ja AIKA. Myös ihmisen oma apu itselleen on keskiössä: pidä huolta omasta syömisestä, nukkumisesta ja levosta, päivärytmistä, opettele itsetuntemusta ja kasvata omaa resilienssiä pikkuhiljaa.
Oikeita mielenterveyssairauksia on esim kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosit, vakavat masennukset on sellaisia mitkä tarvitsee vahvan hoitokontaktin ja hoidon ja niihin pitää suunnata nämä raskaammat resurssit.
Mt-ongelmat ovat usein normaali reaktio vaikeisiin elämäntilanteisiin, kuten yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Tällaisten asioiden hoitaminen ei ole mitenkään helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseisellä somepsykoterapeutilla on ihan järkeviä ajatuksia ja pointteja mielenterveyden hoidosta kuitenkin.
Meidän käsitys mielenterveyden ongelmista ja hoidosta on usein hieman liian raskas. Mielenterveysongelmat nähdään tavallisesti SAIRAUTENA joihin tarvitaan HOITOA (lääkitys ja terapia).
Tosiasiassa suurin osa mielenterveyden ongelmista on normaaleja, lähes jokaisen elämään kuuluvia vaiheita, joihin usein auttaa suht kevyt keskusteluapu, pieni tuki (muoto yksilöllinen) ja AIKA. Myös ihmisen oma apu itselleen on keskiössä: pidä huolta omasta syömisestä, nukkumisesta ja levosta, päivärytmistä, opettele itsetuntemusta ja kasvata omaa resilienssiä pikkuhiljaa.
Oikeita mielenterveyssairauksia on esim kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosit, vakavat masennukset on sellaisia mitkä tarvitsee vahvan hoitokontaktin ja hoidon ja niihin pitää suunnata nämä raskaammat resurssi
Ei niin mutta ei sillä väliä. Psykiatri määrää ketipinoria kaikkeen ja kahmii rahat, potilailla ei niin väliä
Nepsy-diagnooseissa ollaan siinä pisteessä, että nyt halutaan alkaa purkamaan. Uskon kuitenkin että neuropsykiatria korvaa psykiatrian lähitulevaisuudessa hetkeksi ennen kuin sit tulee osaksi ehkä jotain muuta, toivottavasti vähemmän huuhata tieteenalaa. Ainakin siis noiden pohjmmiltaan psykiatristen luokitusten osalta.